Olin miettinyt vaihtoon lähtöä jo jonkin aikaa ja viimein kolmannen vuoden syksyllä tein päätöksen lähteä vaihto-opiskelijaksi. Tutkiessani eri vaihtoehtoja huomasin, että ympäristöteknologian opiskelijalle ei ollut kovin paljon opiskeluvaihtoehtoja tarjolla. Päädyin valitsemaan VIA University Collegen, koska sen kurssitarjonta vaikutti mielenkiintoiselta ja ajattelin opetuksen Tanskassa olevan korkeatasoista. Myös englanti opetuskielenä oli yksi valintakriteereistäni.
VIA University College sijaitsee Horsensissa, Tanskan itärannikolla. Se on keskisuuri kaupunki, jossa merkittävä osa asukkaista koostuu opiskelijoista. Vaihto-opiskeluaikanani siellä oli yhteensä yli 400 vaihto-opiskelijaa useasta eri maasta.
Järjestelyt
Matkajärjestelyt sujuivat suht ongelmattomasti. Lennon varasin lähes saman tien saatuani kuulla, että olin saanut opiskelupaikan Tanskassa. Koulun vieressä oli opiskelija-asuntoja, joista majoituksen sai varattua kätevästi netin kautta ja varaussivuilta näki jopa tulevan asuinkumppanin nimen. Oma asuinkumppanini ottikin minuun yhteyttä jo pari kuukautta ennen Tanskaan lähtöäni, mikä oli mielestäni mukavaa, sillä en tuntenut paikkakunnalta vielä ketään. Tulin hyvin toimeen kämppikseni kanssa ja itse asumisessa ei ollut mitään ongelmia. Suomeen palattuani takuuvuokran takaisin saaminen kokonaisuudessaan sen sijaan tuotti ongelmia.
Saapuminen
Saavuin Tanskaan koulun alkua edeltävän viikon perjantaina. Lentoni laskeutui Kööpenhaminaan, josta otin junan Horsensiin. Juna-asemalta tuli ottaa vielä bussi koululle, sillä Tanskassa ei ollut samankaltaista noutopalvelua, mitä tutorit Suomessa usein järjestävät vaihto-oppilaille. Koululle oli kuitenkin helppo löytää ja avaimien noudon jälkeen myös asunto löytyi nopeasti. Jonkinlaista esittelyä kaupungista olisi kuitenkin ollut mukava saada jo ensimmäisenä päivänä.
Ensimmäisen viikon aikana meille kerrottiin käytännön asioita koulusta ja kaupungista. Tutorit esittelivät meille paikkoja ja järjestivät paljon aktiviteetteja. Meillä oli paljon sosiaalisia tapahtumia, joissa tutustuimme omiin ryhmiimme ja myös muiden alojen opiskelijoihin. Ensimmäisen viikon ryhmämme kanssa järjestimme myöhemmin myös päivällisiä, joilla tarjoiltiin eri maille tyypillisiä ruokia. Saimme maistaa muun muassa portugalilaista, unkarilaista, ranskalaista, italialaista ja liettualaista ruokaa. Myös minä tein vuorollani suomalaista ruokaa.
Opiskelu
Työskentelytavat olivat Tanskassa erilaiset, kuin mihin olin tottunut Suomessa. Ryhmätöitä oli lähes jokaisella kurssilla ja useimmilla jopa monta. Kokeet olivat suullisia tai niitä ei ollut lainkaan arvostelun perustuessa suurimmaksi osaksi tuntityöskentelyyn ja annettuihin kotitehtäviin.
VIA University Collegessa opintosuunnitelmaani kuuluivat seuraavat kurssit: Project methodology for International students, Basic GIS1, Soil and Groundwater Contamination, Basic Hydraulics and Design of Sewer Systems, Groundwater Flow and Well Testing, Sustainable Drainage ja Construction Project Management. Osallistuin myös projektiin, jossa suunnittelimme passiivitalon.
Project methodology for International students (2 ECTS)
Project methodology for international students -kurssi oli pakollinen, jos opiskelija oli valinnut opintosuunnitelmaansa monitieteisen projektin. Luennoilla kävimme läpi perusasioita projektin tekemisessä kuten tiedonhankintatapoja. Lisäksi teimme luentojen aikana projektikuvauksen.
Interdisciplinary Project (10 ECTS)
Aloitimme monitieteisen projektimme heti saatuamme projektikuvauksen valmiiksi. Meillä oli ensimmäinen tapaaminen projektin valvojamme kanssa helmikuun lopussa. Siitä lähtien tapasimme hänet joka viikko keskustellaksemme projektin etenemisestä ja saadaksemme vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin. Suunnitellessamme passiivitaloa käytimme passiivitalon suunnittelupakettia (PHPP, Passive House Planning Package) muun muassa energiankulutus- ja lämpöhäviölaskuissa sekä apuna seinä- ja kattorakenteiden valitsemisessa. Luentojen loputtua kokonaan meillä oli kolmen viikon projektiperiodi, jonka aikana keskityimme ainoastaan projektin tekemiseen. Kesäkuun alussa palautimme projektimme ja vajaan kahden viikon kuluttua tästä, meillä oli projektin esittelytilaisuus ja suullinen tentti aiheesta.
Basic GIS1 (2 ECTS)
Basic GIS1 oli itsenäisesti opiskeltava kurssi. Joka viikko saimme luettavaksemme materiaalia, jonka avulla teimme annetut tehtävät käyttäen MapInfo Professional 8.5 -ohjelmaa. Tämä oli mielestäni hyvä tapa opetella käyttämään paikkatietojärjestelmää, josta minulla oli jo entuudestaan hieman kokemusta edelliskesäisen työharjoittelupaikkani kautta.
Soil and Groundwater Contamination (2 ECTS)
Kurssin aikana opettaja puhui saasteista ja niiden leviämisestä maaperässä ja pohjavedessä. Hän kertoi myös kuinka pilaantunutta maata ja pohjavettä tutkitaan. Kurssin aikana läsnäolo sekä annettujen tehtävien tekeminen olivat tärkeässä asemassa, sillä tenttiä ei ollut lainkaan vaan arvosana annettiin näiden perusteella.
Basic Hydraulics and Design of Sewer Systems (1 ECTS)
Kurssi oli ainoastaan yhden opintopisteen arvoinen, joten se oli erittäin lyhyt. Kurssin tarkoituksena olikin, että opimme hydrauliikan ja viemäriverkostoinnin perusteet. Meillä oli neljä luentoa, joiden aikana luennoitsija kertoi aihealueeseen liittyvistä laskuista ja viemäriverkoston suunnittelusta. Aihepiiriä koskevien luentojen jälkeen saimme kaksi kurssitehtävää, joiden perusteella arvosanat annettiin.
Groundwater Flow and Well Testing (4 ECTS)
Pohjaveden virtauksia ja lähdetestausta käsittelevällä kurssilla painoarvo oli laskemisessa. Kuulimme muun muassa pohjaveden otosta pohjavesikerroksesta ja opimme tulkitsemaan lähdetestausdataa. Opimme myös kuinka käytetään Jacobin metodia ja Theisin yhtälöä. Teimme kaksi suurta kurssityötä ja joitain pienempiä tehtäviä, joiden perusteella taitomme arvioitiin.
Sustainable Drainage (4 ECTS)
Mielestäni kestävää vedenpoistoa käsittelevä kurssi oli mielenkiintoisin kaikista Tanskassa opiskelemistani kursseista. Kurssilla käsittelimme viherkattoja, imeytysaltaita, sadedataa, ilmastonmuutosta ja ennen kaikkea kestäviä tapoja käsitelllä hulevesiä. Teimme kurssin aikana useita ryhmätöitä ja tutustuin samalla muiden kulttuurien tapaan työskennellä. Pääkurssityönämme oli suunnitella hulevesien käsittelyjärjestelmä koulun lähellä sijaitsevalle asuinalueelle. Meidän tuli käyttää olemassa olevia Horsensin sadetilastoja ja ottaa huomioon oletettu 10 prosentin lisäys sateissa. Meidän täytyi keksiä erilaisia ratkaisuja kahdelle kerrostaloalueelle sekä yhdelle omakotitalolle. Työhön kuului imeytysaltaiden ja putkien sekä muiden alueelle suunniteltujen sadevedenkäsittelyratkaisujen mitoitus. Kurssin lopuksi meillä oli kurssitöiden esittelytilaisuus, jossa meidän täytyi myös kommentoida toisten ryhmien töitä luettuamme heidän raporttinsa etukäteen.
Construction Project Management (4 ECTS)
Construction project management -kurssilla kuulimme muun muassa sidosryhmäanalyysistä, sopimuksen tekemisen vaiheista, kilpailutuksesta, valinta- ja ratkaisukriteereistä, rakennusbudjetista ja riskinarvioinnista. Meidän tuli tehdä ryhmätyöt jokaisesta aiheesta. Kurssin lopuksi meillä oli yhteinen suullinen koe ryhmämme kanssa.
Vapaa-aika
Tutorit järjestivät lukuvuoden aikana joitain tutustumismatkoja eri paikkoihin. Itse osallistuin vierailulle Legolandiin. Vaikka paikka ajatellaankin yleensä lapsille suunnatuksi, oli siellä paljon nähtävää ja koettavaa hieman vanhemmillekin. Legolandin lisäksi varasimme omatoimisesti matkan Kroatiaan neljän vaihtarikaverini kanssa. Siellä vierailimme kahdessa kansallispuistossa, kiertelimme Zadarin kaupungissa ja tutustuimme matkan aikana vielä lisää eri kulttuureihin.
Tanskassa vuokrasimme myös auton ja ajoimme maan pohjoisimmalle paikkakunnalle, Skageniin. Siellä voi nähdä Itämeren ja Pohjanmeren kohtaavan ja muodostavan veteen selkeän rajan. Myös Tanskan suurin tuulen mukana siirtyvä hiekkadyyni sijaitsi Skagenissa ja oli todellakin näkemisen arvoinen.
Viimeisen viikon aikana pyöräilimme rannalle, teimme leirinuotion ja muistelimme kaikkia mahtavia yhteisiä kokemuksiamme vaihtariaikana. Jaoimme asioita kulttuureistamme, yhteisistä seikkailuistamme ja elämistämme. Suunnittelimme myös tapaavamme vielä vaihto-oppilasajan jälkeen ja yhden vaihtariystäväni luona kävinkin Liettuassa jo parin kuukauden kuluttua Suomeen paluustani.
Yhteenveto
Vaihto-opiskeluaikanani opin paljon uusia asioita eri kulttuureista ja englannin kielen taitoni paranivat huomattavasti. Uskon kansainvälisen kokemukseni olevan hyödyksi myös tulevaisuudessa työpaikkaa etsiessäni. Vaihto-opiskelijaksi lähteminen oli yksi parhaista päätöksistä, mitä olen tähän mennessä tehnyt.
Vaasa 25.9.2013
Anmari Koski
