Anna Ylinen - 2011: Université de Technologie Compiègne, Ranska

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Anna Ylinen
Koulu
Tampereen teknillinen yliopisto
Matkakohde
Université de Technologie Compiègne, Ranska
Aika
01.01.2011 - 30.06.2011
Vaihto-ohjelma


Suoritetut opinnot

Ennen lukukautta järjestettävän kielikurssin lisäksi sain loppujen lopuksi suoritusmerkinnän vain yhdestä ranskan kielen kurssista, järjestelyjen hankaluuden takia, mutta opin asioita muillakin kursseilla, jos ei muuta, niin ainakin ranskan kieltä, kaikki luennot ja materiaalit kun olivat vain ja ainoastaan ranskaksi.

Koulussa kursseilla ei saanut oikein kunnolla ohjeita niin tenttiin valmistautumiseen kuin projektien tekemiseenkään. Paikalliset opiskelijat tunsivat kai ohjeet aikaisemmilta kursseilta tai ymmärsivät opettajien viestit rivien välistä. Esimerkiksi esitelmä, joka Suomessa olisi ollut selkeä ja kiinnostava, ei Ranskassa kelvannut pikkutietojen puutteen takia. Hankalahan niitä olisi ollut selittääkään, kun lausuminen ei ollut ihan täydellistä,  vaikka keskustelu muiden ihmisten kanssa sujuikin hyvin.

Kävin yhden kurssin tietojen käsittelystä ja mallintamisesta, joka kokosi aika hyvin aikaisempia tietoja matematiikasta ja ohjelmoinnista. Tätä osaamista olisin kaivannut jo aikaisemmin kandidaatin tutkimustyötä tehdessäni Suomessa, erittäin hyödyllinen siis. Muita kursseja olivat Toksikologia ja Biologisten tuotteiden analyysi. Toksikologian kurssilla teimme muun muassa ryhmätyön Ranskan juomavesien analysoinnista ja kävimme läpi kaikki yleisimmät myrkylliset yhdisteet, niin luonnossa esiintyvät kuin synteettisetkin. Biologisten tuotteiden analysoinnissa keskityttiin erilaisiin analysointitekniikoihin ja tehtiin niillä käytännön laboratorio mittauksia.

Valmistautuminen vaihtoon ja asunto

Tietoa kaupungista, koulusta ja elämän pikkuasioista löytyi hyvin koulun nettisivuilta ja lisäksi sain yhteystiedot paikalliselta “kummitäti” opiskelijalta. Sain hyvät ohjeet lentokentältä junalla Compiègneen, mutta tutorini tapasin vain kerran. Kielikurssi olisi voinut olla hyvä, ellei meillä olisi ollut aivan järkyttävän ilkeä ja huono opettaja. Osallistuin ihan ensimmäiselle alkeiskurssille, mutta opettaja oli vihainen kaikille, jotka eivät ymmärtäneet hänen ranskankielisiä ohjeitaan. Huusi ilkeästi, ivaili muille opiskelijoille, kommentoi rasistisesti ulkonäköä ja uhkasi erottaa jopa osan oppilaista koulusta. Onneksi myöhemmin osoittautui, että muuta opettajat olivat sentään vähän rauhallisempia, vaikka eivät mukavia hekään.

Asuntoa hain jo yliopistoon haun yhteydessä, lomakkeeseen piti vain rastittaa yksi ruutu lisää. Kielikurssin aikana melkein kaikki vaihto-opiskelijat asuivat eräänlaisessa asuntola hotellissa. Noin 2-3 opiskelijaa samassa pikkuasunnossa, kaikki saman käytävän varrella. Nämä viikot olivat ehkä reissuni parhaat, ensimmäiset kaverini sain jo saman yönä kun tulin perille. Aina oli juttu seuraa lähellä ja kielikurssillakin opiskelu muuhun lukukauteen nähden rentoa. Muutenkin kielikurssille osallistuminen oli ehdottoman positiivinen juttu. Koulu järjesti kerran viikossa ilmaisen retken jonnekin lähistölle. Kävimme mm. Compiègnen metsässä sijaitsevassa Pierrefondin linnassa ja paikassa jossa ensimmäisen ja toisen maailman sodan aselevot oli solmittu ja viimeisellä viikolla vielä  Pariisissa jokiristeilyllä. 

Helmikuun alusta kaikki muuttivat sitten omiin asuntoihinsa. Asuin asuntolassa, joka oli ehkä kalliimpi muihin verrattuna. Se sijaitsi kuitenkin hyvällä paikalla, oli suhteellisen tilava ja useamman kämppiksen ansiosta tutustui uusiin ihmisiin. Suosittelisin tätä asuntolaa, ellei asunnossani olisi ollut pahaa homevauriota, jonka takia puolet lukukaudestani meni enemmän tai vähemmän sairastellessa.  Muutkin allergiset ihmiset naapurissa valittelivat samaa. Muihin vanhan talon piirteisiin kyllä tottuu:  seiniin jotka eivät eristä edes kuiskauksia ja keittiöön johon kuuluu vain allas ja 2 hellan levy.

Maan kieli, kulttuuri ja tavat

Ranskassa pitää ja saa puhua usein vain ranskaa, mikä on erittäin tehokasta kielen oppimisen kannalta. Jos koulussa aikoo oikeasta opiskella kursseja suosittelisin, että ranskan kieli olisi melko vahvalla pohjalla jo lähdettäessä. Ranskalaiset opiskelijat ovat todella mukavia ja auttavat mielellään jos niiltä vaan uskaltaa kysyä jotain. Mutta opettajien ja muiden ”auktoriteettien” kanssa törmää tyypilliseen ranskalaiseen tylyyteen. Asioita ei edes yritetä sanoa mukavasti vaan töksäytellään ja huudellaan, jopa ivallisesti. Sitä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään jo toisesta ulos. Ikäväähän se on, kun tyhjästä ruvetaan kiukkuilemaan, mutta se on kestettävä jos Ranskaan lähtee.

Byrokratia sujui yllättävän hyvin. UTC kerää jonka vuosi nykyään ilmeisesti palautetta opiskelijoilta, ja aikaisempien raporttien esim. kursseille ilmoittautumisongelmia ei juurikaan ollut. Positiivista oli ylioppilaskunnan aktiivinen toiminta, kerhoja ei ollut ihan niin paljoa kuin Tampereella, mutta paljon kuitenkin. Joka arki-ilta kampukselle kerääntyi myös porukkaa juomaan olutta ja viettämään aikaa ylioppilaskunnan tilojen ulkopuolella puistossa. Yllättävää oli myös, kuinka nopeasti sitä ranskaa lopulta oppi puhumaan, viimeisinä kuukausina sanavarasto kertyi oikeastaan itsestään mitään sen kummallisemmin pänttäämättä.

Vapaa-aika

Vapaa-ajalla parasta oli lukusien juhlien ja italialaisten kanssa vietettyjen illallisten lisäksi yliopiston tai ylioppilaskunnan järjestämät harrastukset. Itse kävin mm. salsa- ja rokkitanssikurssilla ja yritin aloittaa jazz tanssia. Kaikkien tärkeintä olisi kai vain lähteä johonkin mukaan, että tutustuisi paikallisiin. Kursseilla ne samat opiskelijat olivat paljon sulkeutuneempia, kuten Suomessakin. Viikonloppuisin Pariisissa on joka viikonloppu lukuisia erilaisia festivaaleja ja eurooppalaiset alle 25-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi useimpiin museoihin.

En suosittele UTC vaihto-yliopistoksi kenellekään, ellei ranskan kieli ole jo lähdettäessä eritäin sujuvaa ja tarkoituksena ei ole juhlia eikä matkustella kovin paljoa. Compiègne on itsessään hyvin pieni paikkakunta ja Pariisista viimeinen juna lähtee iltaisin jo kymmenen aikaan. Toisaalta koin kyllä ihan hyvän kevään, sairasteluista ja hankaluuksista huolimatta. Compiègneen sattui todella kivoja muita opiskelijoita, paljon ihmisiä Chilestä ja Brasiliasta ja Italiasta, joiden kanssa olemme yhteyksissä varmasti vielä jatkossakin. Opin myös toivottavasti kysymään asioita enemmän enkä vain luottamaan siihen, että kuulemillani ohjeilla pärjää. Vaihto-opiskelu lukukausi tai vuosi on antoisaa aikaa ja lähtisin vielä uudelleen jonnekin jos vain pääsisin. Suosittelen kaikille jonnekin päin maailmaa lähtemistä!

1.9.2011 Tampereella   

Anna Ylinen