Anne Hyvärinen - 2011: Université Catholique de Louvain, Belgia

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Anne Hyvärinen
Koulu
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Matkakohde
Université Catholique de Louvain, Belgia
Aika
30.08.2010 - 31.01.2011
Vaihto-ohjelma
Erasmus


Yleiskuvaus kohteesta

Belgia on noin 10 miljoonan asukkaan maa Länsi-Euroopassa. Belgia on jakautunut ranskan- ja flaaminkieliseen osaan. Maana Belgia on pieni ja paikasta toiseen, niin Belgian sisällä kuin ulkopuolellekin, pääsee suhteellisen nopeasti ja edullisesti junalla. Valitsin Belgian ranskankielisen alueen vaihtokohteekseni, sillä halusin parantaa ranskan kielitaitoani, mutta myös mahdollisuuden opiskella englanniksi. (Lopulta tosin vain yksi kursseistani oli englanniksi.)

Kaupunkina Louvain-la-Neuve on pieni, asukkaita noin 30 000, joista opiskelijoita noin 15 000. Kaupunki perustettiin yliopistoriidan seurauksena vuonna 1969, jolloin Leuvenin yliopisto hajosi flaamin- ja ranskankieliseen osaan, joista Louvain-la-Neuvessa sijaitseva osa on siis ranskankielinen. Historiaa kaupungilla siis ei juuri ole. Keskusta-alue on täysin jalankulkijoille varattu ja autoja näkee vain kaupungin reunoilla. Kaikki paikat ovat kävelyetäisyydellä, kaupungin toiselta laidalta toiselle kävelee noin 20-25 minuutissa. Kaupunkia ympäröi metsikkö, jossa on mahdollista esimerkiksi lenkkeillä. Viikonloppuisin kaupunki tyhjenee opiskelijoita ja tilalle katukuvaan tulevat perheet.
Alkusyksystä oli aurinkoista ja lämpötila päivisin 10 ja 20 asteen välillä. Talvella lämpötila yleensä pysytteli juuri ja juuri nollan yläpuolella. Yleensä Belgia tunnetaan sateisena, mutta vaihtoaikanani ei onneksi paljoa satanut.

Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa

Hakuprosessin aluksi täytin ja palautin TKK:n vaatimat paperit ja tein alustavan kurssisuunnitelman, jonka osastoni allekirjoitti. Kurssien valinta oli hieman haastavaa, sillä sopivia kursseja sai etsimällä etsiä koulun nettisivuilta. Kurssisuunnitelma siis vei eniten aikaa ja paikalle päästyäni se muuttui lähes kokonaan.

Paikalle päästyäni ensin tein koululle kirjautumisen, jonka jälkeen kirjauduin omalle osastolleni. Seuraava vaihe oli etsiä paikallinen koordinaattori, josta kenelläkään paikan päällä ei ollut tietoa. Muutaman päivän kuluttua kuitenkin selvisi kuka henkilö oli, mutta hänellä ei ollut sitten tietoa mitä hänen pitäisi tehdä. Lopulta hän vain allekirjoitti Learning Agreementin. Koululle ja osastolle kirjautumiseen ja vastuuhenkilön tapaamiseen kannattaa siis varata aikaa, sillä ainakin itse jouduin käymään osastollani ja osastoni sihteeristössä hoitamassa asioita useaan otteeseen. Aukiolo- ja tapaamisajat ovat myös huomattavasti rajoitetummat kuin TKK:lla. En siis suosittelisi saapumaan sinä päivänä kun koulu alkaa.

Lupia tai viisumia ei Belgiaan Suomen kansalaisena tarvitse. Matkavakuutukseeni otin lisäkuukauden, sillä yleisti se on voimassa enintään 3 kuukautta kestävillä matkoilla. Opintotuen saamiseksi Kelalle täytyy palauttaa muutosilmoitus.

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Asuminen

Yliopiston kautta voi hakea asuntoa ja asuntohakemuspaperit kannattaa palauttaa yhdessä muiden hakupapereiden kanssa TKK:lle ja tämän jälkeen lähettää mahdollisimman usein sähköpostia asuntotoimistoon, mikäli haluaa yliopistolta asunnon.

Suurin osa yliopiston asunnoista on soluasuntoja, joita kutsutaan nimellä “kot”. Asunnoista löytyy keittiö, vessa ja kylpyhuone ja makuuhuoneita on yleensä kolmesta yhdeksään. Asunnot ovat aika karuja ja pelkistettyjä ja siisteys riippuu paljon myös muista asukkaista. Itse asuin kahden belgialaisen tytön kanssa ja yhteiset tilat olivat yleensä aina todella siistit. Yleisesti ottaen siisteystaso “koteissa” laski mitä enemmän asukkaita oli. Huoneista löytyy sänky, vaatekaappi, pöytä, tuoli ja lavuaari.

Asuntotoimisto sopii vuokrasopimuksen joko viideksi kuukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Vuokrat vaihtelivat noin 260 euron ja 370 euron välillä. Asuntoa voi yrittää etsiä yksityisiltä markkinoilta ja myös jotkut perheet vuokraavat taloistaan ylimääräisiä makuuhuoneita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaupunki on erittäin pieni ja opiskelijoita paljon, joten asunnon löytäminen yksityisiltä markkinoilta voi kestää varsinkin jos saapuu syyslukukaudelle.

Yliopiston palvelut

Yliopistolta voi kirjautumisen yhteydessä, tai myöhemmin urheilukeskuksesta, ostaa kortin urheilukeskukseen (20 euroa/6kk). Urheilukeskuksesta löytyy ryhmäliikuntatunteja, uimahalli, kiipeilyseinä sekä mahdollisuus joukkuepeleihin. 
Yliopistolla on kaupungissa muutama ruokala. Pasta-annoksen saa suurin piirtein samaan hintaan kuin ruoan opiskelijaruokaloissa Suomessa. Ruoka ei tosin ole lähellekään yhtä monipuolista kuin Suomen opiskelijaruokaloissa ja muutenkin ruoan taso on aika huono. En siis voi erityisesti voi suositella  yliopiston ruokaloita. Kaduilta löytyy kuitenkin muitakin ja parempia vaihtoehtoja lounaspaikoiksi. Monet opiskelijat myös lounastivat kotonaan, sillä opiskelija-asunnot ovat aivan yliopiston ympärillä. 

Terveydenhuolto

Belgiassa ei ole YTHS:n verrattavaa terveydenhuoltoa vain yliopisto-opiskelijoille. Ennen lähtöä kannattaa Kelalta tilata Eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Lääkärissä käydessä yleensä lääkärimaksun joutui maksamaan, jonka jälkeen kuitin kanssa piti mennä ilmeisesti paikalliseen kelaan nimeltään “Mutuel Chretienne”. Rahat sai sitten jossain vaiheessa lähes kokonaisuudessaan takaisin.

Hintataso

Hintataso Belgiassa on hieman alhaisempi kuin Suomessa. Junalla matkustaminen on tosin huomattavasti halvempaa.

Matkustaminen

Viikonloppuisin Belgian sisällä voi matkustaa puoleen hintaan ja ostamalla GO PASS:n yhdensuuntainen matka Belgian sisällä maksaa viisi euroa. Louvain-la-Neuven ja Brysselin välille matkustamiseen ostin itse ensin kuukausikortin ja myöhemmin CAMPUS kortin, jolla yksi suunta välillä BXL-LLN oli noin 70 senttiä.
Brysselistä pääsee helposti myös bussilla ympäri Eurooppaa ja sitä edullisemmin mitä aiemmin matkan ostaa. Myös RyanAir lentää edullisesti ympäri Eurooppaa Charleroin lentokentältä ja muut lentoyhtiöt Brysselistä.

Kaupunki alkoi tyhjenemään belgialaisista opiskelijoista torstai-iltaisin ja perjantai iltaan mennessä suurin osa opiskelijoita oli poistunut vanhempiensa luo. Myös suurin osa vaihtareista oli jossain muualla viikonloppuisin, sillä kaupungissa ei ole juurikaan mitään tekemistä viikonloppuisin. Belgian keskeisestä sijainnista siis kannattaa ottaa kaikki hyöty irti ja matkustaa mahdollisimman paljon!

Opinnot

Opetuskielenä oli pääsääntöisesti ranska, mutta kursseja löytyy myös englanniksi. Itse valitsin ensin kaikki kurssit englanniksi, mutta päästyäni paikan päälle kurssisuunnitelmani muuttui ja lopulta vain yksi kursseistani oli englanniksi. Harjoitustöitä ja tenttejä voi olla mahdollista sopia tehtäväksi englanniksi, mutta tämä riippuu täysin opettajasta. Luentoja jokaisella kurssilla oli yleensä kerran viikossa kahden tunnin luento. Kursseihini liittyi paljon ryhmätöitä ja osassa tentin sijaan arvosteluperusteena oli esitelmä. Kurssien työmäärää suurin piirtein samanlainen kuin Suomessa, mutta itselläni työmäärää lisäsi kurssien ranskankielisyys. Kurssit hyväksiluen vapaavalintaisiin opintoihin TKK:lla.

Kurssit

Vesitekniikan kursseja oli yliopistossa tarjolla rajoitetusti. Itse olin käynyt jo Suomessa lähes kaikki kurssit,joita vaihtoyliopistossa oli tarjolla.

Energies Renouvelables 5 ECTS
Kurssilla käsiteltiin uusiutuvia energiamuotoja ja niihin littyviä teorioita sekä teknologioita. Käsiteltyjä energiamuotoja muun muassa erilaiset auringon säteilystä peräisin olevat energiamuodot ja biomassasta saatava energia. Kurssin suorittamiseen liittyi myös parityö (esitelmä ja noin 10 sivuinen raportti), joka oli puolet kurssin arvosanasta. Parityöni aiheena oli “Ocean Thermal Energy Conversion”.

Environnement et economie globale 5 ECTS
Kurssilla käsiteltiin ympäristöön liittyvää taloutta ja ekonomiaa. Pääaiheena oli ympäristön arvo ja saasteiden aiheuttamien ongelmien veloittaminen ja korvaaminen. Käsiteltiin muun muassa päästökauppaa ja veroja, ja eri “laskutusmuotojen” kustannusten jakautumista. Myös erilaisia säädöksiä ja lakeja liittyen päästöihin ja ympäristön pilaantumiseen käytiin läpi.

Management environnemental 5 ECTS
Aiheena yritysten ympäristöjohtaminen ja työkalut tähän liittyen. Luennoilla käsiteltiin yrityksiin liittyviä ympäristölakeja, ympäristöjohtamisen työkaluja ja laskentatoimea, yritysten strategisia päätöksiä, innovaatioita ja kommunikaatiota. Aiheina myös teollinen ekologia ja sertifioidut ympäristöjärjestelmät (ISO, EMAS).

Gestion des questions environnementales 5 ECTS
Kurssi perustui ryhmätyöhön. Ryhmätyöni aihe oli REACH ja työssä käsiteltiin säädöksen aiheuttamia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia kahteen yritykseen. Toinen yrityksistämme oli tuottaja ja toinen tuotteiden ostaja ja tutkimme säädöksen vaikutuksia koko tuotantoketjussa ja yritysten välisissä suhteissa sekä vaikutuksia koko markkinoilla ja markkinoiden ulkopuolella.

Treatment of gaseous wastes 4 ECTS
Kurssilla käsiteltiin ilmakehän saastumiseen liittyviä parametrejä, keskeisiä tietoja ja määritelmiä. Ilmakehän saasteiden (pöly, happamat kaasut, typen oksidit, raskasmetallit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, hajut) muodostumista, lähteitä ja poistumista ilmakehästä tarkasteltiin ja kurssiin liittyi myös ympäristökemiaa. Kurssin toinen puolisko keskittyi päästöjen erilaisiin teknisiin poistamiskeinoihin.