Hakuprosessi
Syksyllä 2011 kamppailin kulttuurishokin kotiinpaluuvaiheen kanssa kesäisen ulkomailla työskentelyn jälkeen, kun huomasin ISEP-vaihdon aukeavan. Koska halusin pian uudestaan ulkomaille, päätin että opintoihini sopisi vielä toinenkin vaihto-opiskelu aiemman Espanjassa vietetyn lukuvuoden lisäksi. ISEP:llä oli mahdollista lähteä Yhdysvaltoihin, mikä sopi mainiosti tavoitteisiini päästä puhumaan englantia ja katsomaan maailmaa Atlantin toiselta puolelta.
Erasmus-vaihtoon verrattuna ISEP-hakuprosessi oli työläs ja vaativa, mutta kaikki tuntui silti sujuvan kohtuullisesti. ISEP-sivustojen yliopistoesittelyissä annetut ohjeet kunkin yliopiston pääsyvaatimuksista eivät kuitenkaan olleet ajantasaisia/oikeita. Minulle tuli siksi ongelmia kielikokeiden suhteen, kun olin noiden tietojen perusteella suunnitellut pärjääväni ilman virallista kielikoetta ja sitten haun loppumetreillä olisinkin sellaista tarvinnut. Hakuuni ilmestyi lisääkin ongelmia aivan haun lopussa, kun minulle valitusta kohteesta ei kuulunutkaan varmistusta, vaikka oli jo melkein kesä. Lopulta ISEP ehdotti minua toiseen listaamaani yliopistoon, ja sitten sainkin kaksi hyväksyntää, joista sain valita. Valitsin NAU:n koska siellä oli tarjolla minulle paremmin sopivia kursseja.
Opiskelu yleisesti
Kursseille ilmoittautuminen alkoi jo keväällä, mutta koska oma vaihtoni varmistuminen viipyi niin pitkään monet haluamani kurssit ehtivät täyttyä. Lisäksi ilmoittautuminen vaihto-opiskelijana oli hieman monimutkaista, koska kunkin kurssin lähtötasovaatimusten täyttyminen tuli selvittää erikseen ennen kuin kurssille pääsi edes ilmoittautumaan. Ehkä hieman onnekkaasti sain kuitenkin neljä haluamaani kurssia, yhteensä 13 paikallista creditiä. Jouduin kuitenkin jättämään yhden näistä kursseista lukukauden ensimmäisellä viikolla, koska se olisi ollut intensiivinen englannin kirjoittamisen kurssi ja sen opettaja varoitti sen ehkä olevan liian haastava. Siinä vaiheessa oli enää vaikea päästä mukaan kursseille, joten otin vain kaksi liikuntakurssia, joilla sain viisumia varten tarvittavat 12 creditiä kasaan.
Syksyn kurssini olivat siis: Global Environmetal & Climate Change (eli käytännössä Climate Change), Introduction to GIS ja Environmental Impact Statements, joiden lisäksi liikuntakurssit Traditional Dance ja NIA. Lukemieni matkakertomusten perusteella odotin luennoilta interaktiivisuutta, enkä joutunut pettymään. Varsinkin Environmental Impact Statements ja Climate Change kursseilla luennoilla keskusteltiin aiheista. Eniten sain irti Environmental Impact Statements kurssilta, jota piti ympäristöalan konsultti, jolla oli valtavasti tietoa ja kokemusta. Kurssien työtaakka tuntui keskittyvän lukukauden alkuun ja loppuun.
Yleiskuvaus kohteesta
Flagstaff on pienehkö kaupunki Pohjois-Arizonassa, noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Phoenixista. Se sijaitsee vuoristossa, yli kahden kilometrin korkeudessa. Korkeaan ilmanalaan tottumiseen meni pari viikkoa. Korkeasta sijainnistaan huolimatta Flagstaff oli mukavan lämmin, minulle jopa liian lämmin vielä syyskuussakin. Kesämekkoja ja shortseja pidettiin yleisesti pitkälle syksyyn, aivan joulukuulle asti. Seutu on hyvää ulkoilualuetta ja Grand Canyonkin on vain parin tunnin ajomatkan päässä. Kaunis ja laaja kampusalue sijaitsee noin 10 minuutin kävelymatkan päässä ydinkeskustasta etelään. Flagstaff on International Dark Sky City -kaupunki, joten se oli aika pimeä iltaisin ja öisin, mutta pikkukaupunkina melko turvallinen. Siellä sijaitsevasta observatoriosta muuten löydettiin Pluto; fakta, jonka jokainen paikallinen tietää ja muistaa kertoa sinulle.
Asuminen
ISEP-ohjelmaan kuuluu asuminen asuntolassa, mutta oman asuntolan saa valita. Itse asuin International House -asuntolassa. Se oli verrattain uusi ja moderni rakennus, jossa oli pyykkitupa, kuntosali, pelihuone ja useita keittiöitä, opiskeluhuoneita ja TV-huoneita. Jaoin huoneen amerikkalaisen tytön kanssa, ja me jaoimme kylpyhuoneen kahden muun tytön kanssa. Olin erittäin tyytyväinen asuntolaan ja huoneeseeni. ISEP-ohjelmaan kuuluu myös ruoka, joka NAU:ssa järjestyi 19 viikoittaisen aterian Meal planinä. Meal plan oli ladattuna opiskelijakorttiin, jolta aterioita sai käyttää syö-niin-paljon-kuin-haluat-ravintoloissa tai muissa kampusravintoloissa. 19 ateriaa viikossa oli minulle liian paljon, mutta sitä ei saanut vaihdettua pienempään.
Yliopiston palvelut
Vaihdon alussa oli orientaatioviikko, jolla pidettiin monenlaisia infotilaisuuksia ja kerrottiin yliopiston palveluista. Yliopistolla oli mm. terveyspalvelut (vakuutusten tuli olla kunnossa), monenlaista liikuntatarjontaa (josta osasta piti maksaa erikseen), kirjasto ja oppimiskeskuksia, joissa oli tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Omissa yliopistotunnuksissani oli jotain vikaa, joka esti minua käyttämästä yleisiä tietokonehalleja ja kirjaston koneita, mutta pystyin käyttämään geologian laitoksen tietokoneluokan koneita kurssien harjoitustöitä tehdessä ja lisäksi omaa konettani asuntolassa.
Paikallisliikenne
Flagstaffissa on edullinen julkinen bussiliikenne, joskin iltaisin ja viikonloppuisin vuoroja on melko vähän. Kampuksen läpi kulkeva vuoro (Mountain Line) on opiskelijoille ilmainen ja sillä pääsee mukavasti keskustaan tai Walmartiin. Lisäksi kampuksella kulkee oma sisäinen minibussilinja (shuttlebus), joka myös on ilmainen. Oma auto on silti amerikkalaiseen tyyliin tavanomainen, mutta Flagstaff on myös harvinaislaatuisen pyöräily-ystävällinen kaupunki. Pyöräilyreitit ovat hyvin huollettuja ja kampuksella on omia keltaisia vuokrapyöriä.
Vapaa-aika
Flagstaff on virkeä pikkukaupunki, jossa on paljon tekemistä. Otin osaa yleisiin matkailijoiden harrastuksiin: mm. lyhyisiin patikointiretkiin lähialueella ja kuukausittaisiin First Friday Art Walk -kulttuurijuhliin, jolloin keskustan taideliikkeet ja museot tarjoilevat taidekokemuksia ja pikkusuolaista ilmaiseksi. Kampuksella järjestettiin ilmaisia elokuvanäytöksiä, joissa kävin, ja pääsin hieman vahingossa seuraamaan periamerikkalaista Price Is Right -show’ta, kun se tuli yliopistolle. Olin mukana kampuksen luterilaisen seurakunnan viikoittaisessa toiminnassa ja lisäksi esimerkiksi Chili Cook Off -kilpailussa, kuukausittaisissa varattomien lounaspussien täyttämisissä, kiitospäivän ruokapakettien täyttämisessä ja Illallismusikaalissa.
Mitä opin?
Tärkeimpiä oppimiani asioita ovat mielestäni kursseilla oppimani tiedot ja taidot, joihin erityinen amerikkalainen näkökulma vielä tuo lisäarvoa, omatoimisuus ja itsenäisyys, ja yhdysvaltalaisesta arkielämästä löytämäni tutut ja vieraat seikat. Myös ihmissuhdetaitoni kehittyivät harppauksin uudenlaisissa tilanteissa.
Oulu, 30.1.2013
Eevi Kokkinen
