Eino Hankela - 2011: Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Eino Hankela
Koulu
Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde
Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi
Aika
23.08.2010 - 31.05.2011
Vaihto-ohjelma


Aloitin kiinteistötalouden opiskelut Espoossa Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla syksyllä 2006. Opiskelin neljä vuotta melko tasaisella vauhdilla. Ansaitsin vuosittain melko lailla suositusten mukaisesti opintopisteitä vaikka koulunkäynnin ohella tein myös säännöllisesti osa-aikaisia töitä. Neljäntenä vuonna havaitsin opintojeni olevan loppusuoralla ja koin tärkeäksi lähteä ulkomaanvaihtoon. Vaihtokohteeksi tarkentui Tukholma. Tukholman valitsin siksi, että halusin vahvistaa ruotsinkielen osaamistani ja kartuttaa akateemista koulusivistystäni arvostetusta Kungliga Tekniska Högskolanista.

Vaihtovuosi:
Aloitin vaihtovuoden 2010 elokuussa Tukholmassa. Se oli siis viides opiskeluvuoteni. Tukholman Kuninkaallinen Teknillinen korkeakoulu sijaitsee Tukholman keskustan laidalla Östermalmin kaupunginosassa ja kuuluu teknillisenä yliopistona maailman huippuihin. Tarkoituksena oli täydentää kiinteistötalouden opintoja lähinnä diplomi-vaiheen kurssien osalta sekä lukea vapaavalintaiset kurssit ja etsiä sopiva sivuaine. Tein jaon siten, että luin syksyn aikana sivuaineen ja vapaasti valittavia opintoja. Kevääseen kasasin pääaineen kiinteistötalouteen liittyvät kurssit. Sivuaineeseen olin jo Suomessa lukenut makrotalouden kursseja. Tukholmassa luin näiden joukkoon mikrotalouden kursseja jotka käsittelivät liikkeenjohdon dynamiikkaa sekä yrityksen strategiaa. Opettaja toimi häijyltä viikingiltä vaikuttava ruotsalainen kovan tason ammattilainen joka oli opettanut samoja kursseja London School of Economicsissa MBA- ohjelmassa. Pääaineeseen sisällytin kiinteistökehittämisen kurssin, kansainvälisen kiinteistöarvioinnin kurssin sekä portfolioteorian kurssin. Lisäksi opiskelin erinomaisen kurssi, jonka keskeisin teema oli sopimusteorian soveltaminen kiinteistöliiketoiminnassa.

TKK:lla kurssit on toteutettu pääsääntöisesti siten, että luentoja on kerran pari viikossa ja tentti muodostaa jopa 100 % arvosanasta. Ulkomaalaisten opiskelijatoverieni oli vaikea uskoa tätä menettelyä. Tällainen kurssien toteutus johtaa siihen, että kaksi päivää ennen tenttiä aloitetaan vanhojen tenttikysymyksien opettelu ulkoa. Kaksi päivää tentin jälkeen kurssista muistetaan vähän jos sitäkään. KTH:lla kurssit olivat suuria kokonaisuuksia. Yhdessä periodissa pystyi lukemaan juuri ja juuri kaksi kurssia. Kurssit olivat opintopistelaajuudeltaan kuitenkin yhtä lailla suuria. Yhdestä kurssista ansaitsi 7,5 opintopistettä. Arvosana muodostui lukuisista pakollisista luennoista, ryhmätöistä ja harjoituksista. Kursseilla pidetty välikoe oli lisäksi enemmän sääntö kuin poikkeus. Käytäntö oli mielestäni hyvä, sillä se tasasi kurssin rasittavuutta laajemmalle ajanjaksolle. Kurssijärjestelyt olivat opetusopillisilta metodeiltaan huomattavasti laadukkaampia kuin mihin olen tottunut. Ei ollut mitenkään tavatonta, että kurssilla oli viisi assistenttia ja kaksia opettavaa professoria. Opetus oli peruskoulumaisempaa, jopa hieman holhoavaa. Pidin tästä opetustavasta.

Vaikka olin erittäin tyytyväinen koulun opetukseen, en siitä huolimatta päässyt paikalliseen vaihto-opiskelijaelämään sisään aivan toivotulla tavalla. Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista saapui eteläisemmistä valtioista ja heille ruskan tai lumen näkeminen aiheutti aika ajoin suurta hämmästystä. Itse en kokenut näitä ilmiöitä naapurimaan kansalaisena niin ihmeellisinä, joten tunsin osittaista ulkopuolisuutta vaihto-opiskelijapiireissä. Lisäksi Tukholma nyt ei ole niin poikkeuksellisen eksoottinen paikka verrattuna lukuisiin muihin vaihtokohteisiin. Vaikka osaltani olin varautunut tähän, siitä huolimatta kaupungin tavallisuus jossain määrin yllätti minut. Ruotsalaiset lisäksi ovat selvästi ylpeämpää kansaa verrattuna meihin suomalaisiin. Heillä ei ole kovinkaan suurta kiinnostusta tutustua huonosti ruotsia puhuvaan suomalaiseen. Löysin kuitenkin oman porukkani KTH:n kiinteistötalouden maisteriohjelmaa lukevien joukosta. Maisteriohjelman porukka oli akateemisesta kunnianhimoista, mutta kuitenkin rentoa ja välitöntä seuraa. Maisteriohjelman lukijoista noin puolet oli ruotsalaisia ja toinen puoli oli erittäin sekava porukka kansallisuuksia lähes joka maapallon kolkasta.  Minulla oli heidän kanssa selvästi eniten yhteistä, sillä jaoimme niin ammatillisia kuin vapaa-ajan viettoon liittyviä näkemyksiä. Lisäksi vietin paljon aikaa Tukholmassa asuvien suomalaisten ystävieni kanssa. Luonani myös vieraili joku suomalainen tuttava lähes joka viikonloppu. En ollut aiemmin tajunnutkaan, että Helsingistä pääsee Tukholmaan nopeammin kuin Jyväskylään.

Työ näkyi tuloksissa. Olen vuoden aikana tehnyt enemmän opintopisteitä ja paremmilla arvosanoilla kuin ainoanakaan vuonna aiemmin. Luulin lähteneeni viettämään villiä vaihtovuotta jonka tekemisiä vanhana katuisin keinutuolissa. Toisin kävi. Ajankäyttöni jakautui 70:30 suhteella opiskeluun ja kuntosalilla käyntiin.

Eino Hankela