Elisabeth Pietarila - 2012: De Montfort University, Iso-Britannia

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Elisabeth Pietarila
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
De Montfort University, Iso-Britannia
Aika
17.09.2011 - 24.03.2012
Vaihto-ohjelma
Erasmus


Lähdin vaihtoon Englantiin, koska halusin parantaa englanninkielen taitojani ja olen aina pitänyt brittiaksentista.  Leicesterissä sijaitseva De Montfortin yliopisto taisi olla ainoa Englannissa sijaitseva yliopisto, jolla oli sopimus Insinööritieteiden Korkeakoulun Energiatekniikan laitoksen kanssa.

Suuremmalta kulttuurishokilta vältyin, mutta eroja Suomen ja Englannin välillä oli kuitenkin löydettävissä. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kohteliaampia kuin Suomessa. Hintataso oli aika samaa tasoa lukuun ottamatta joitain poikkeuksia. Roskaruoka Englannissa oli vähän liiankin halpaa, kun taas opiskelija-asuntoloissa asuminen oli huomattavasti kalliimpaa. Edullisemmaksi olisi tullut asua yksityiseltä vuokratussa talossa, joka on jaettu useamman opiskelijan kesken.  Muutenkin vuokra-asuntotarjonta oli erittäin hyvä Leicesterissä ja varmasti kämpän löytää helposti ilman Yliopiston apua.

Väitetään, että Englannissa sataa melkein aina. Tämä ei ollut totta, ainakaan Leicesterissä. Syyskuun ja lokakuun vaihteeseen sattui jopa helleaalto. Lämpötilat pysyivät melkeinpä koko ajan nollan yläpuolella ja sää oli enemmänkin pilvistä kuin sateista. Yhtenä päivänä tuli myös sen verran lunta, että saatiin lumiukko tehtyä.

Musiikki soi aina kovalla joka paikassa oli sitten kyseessä jumppa tai yökerho. Englantilainen ruoka ei ollut mitään suurinta herkkuani, mutta onneksi kansainvälisten ruokien tarjonta oli erinomainen.  Pubeista sai myös halpaa ja hyvää ruokaa, mitä tuli hyödynnettyä useaan otteeseen.
Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa

Järjestelyt Suomesta käsin veivät aikaa, koska oikeita ihmisiä ei meinannut löytyä. Vaihtoyliopiston hallinnollisten muutosten vuoksi asioiden suunnittelu ja oikeiden allekirjoitusten löytäminen oli vaikeaa. Uskon, että seuraavilla vaihto-opiskelijoilla tulee kuitenkin olemaan helpompaa, koska olen raivannut tien valmiiksi. Kun pääsin paikan päälle, monet asiat selvisivät ja kaikki oli paljon helpompaa. Englantilaiset olivat todella ystävällisiä ja aina valmiita auttamaan.

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Varasin asuntoni Suomesta käsin. Valitsin opiskelija-asuntolan kansainvälisille opiskelijoille, koska ajattelin niin löytäväni parhaiten samanhenkistä seuraa. Valinta oli oikea, sillä kahdesta hollantilaisesta ja yhdestä suomalaisesta kämppiksestä muodostui tärkeimpiä ystäviäni vaihdon aikana ja myös sen jälkeen. Asuin aivan yliopiston päärakennuksen vieressä ja alue sijaitsi myös keskustan läheisyydessä, joten kävellen pääsi kätevästi joka paikkaan. Solussani asui viisi tyttöä, mutta kaikilla oli omat kylpyhuoneet. Keittiö jaettiin kaikkien kesken.  Huono puoli oli, että kaikki ruuanlaittovälineet ja astiat jouduimme itse hankkimaan, koska asunnossa ei ollut valmiiksi mitään. Talon yhteydessä oli pyykkitupa, jossa kertamaksu oli pari puntaa.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä Englantilaisille. Joka viikko palohälyttimen toimintakunto testattiin ja soluissa kiersi ”hall managereita”, jotka tarkistivat, että kaikki oli kunnossa. Palohälytysjärjestelmät olivat välillä melkein liioiteltuja, sillä aina kun joku poltti ruuan pohjaan, jokaisen asukkaan täytyi poistua pihalle kunnes hälytyksen syy saatiin selvitettyä. Suurempien kirjeiden ja pakettien vastaanottaminen oli helppoa, sillä opiskelija-asuntolalla oli toimisto talon yhteydessä, josta paketit pystyi kätevästi noutamaan. Toimistoon pystyi myös ilmoittamaan vioista asunnossa ja muista mahdollisista ongelmista.

Yliopiston palvelut olivat hyvät. Kampusalue sisälsi muutaman lounaskahvilan ja pubin. Tosin tarjonta ei mitenkään yltänyt hinta-laatusuhteeltaan Suomen opiskelijaruokaloihin.  Epäterveellisin ruoka oli halvinta, esimerkiksi pizzan pystyi saamaan halvimmillaan parilla punnalla. Jokainen yliopisto-opiskelija ja myös vaihto-opiskelija kuuluu yliopiston terveydenhuoltolaitokseen. Vastaanottoja olisi ollut jopa ilta-aikaankin, jos olisi tullut tarvetta.

Opinnot

Opiskelu DMU:lla oli mielenkiintoista, haastavaa ja erilaista. Maisteriohjelma, josta valitsin itselleni eniten kiinnostavat moduulit oli ”Energy and Sustainable Building design”. Luennoilla kävi sekä täysiaikaisia että osa-aikaisia opiskelijoita.  Jouluun asti kurssit olivat yhteiset kahden muun maisteriohjelman kanssa, joten opiskelijoilla oli paljon erilaisia taustoja.  Osa oli ollut jo kymmenen vuotta työelämässä ja osa oli vasta suorittanut kanditutkinnon. Osa oli opiskellut taloustieteitä ja osa insinööritieteitä. Luokka oli myös todella kansainvälinen. Opiskelijoita oli Kiinasta, Malesiasta, Irlannista, Saksasta, Vietnamista ja Kreikasta. He, jotka suorittivat samaa maisteriohjelmaa kanssani, olivat joko insinöörejä tai arkkitehtejä. Ryhmäkoot olivat melko pieniä, varsinkin keväällä luennoilla kävi vain noin 5-7 ihmistä. Luennot olivat aina keskiviikkoisin ja torstaisin aamu yhdeksästä viiteen.  Muu aika oli tarkoitettu itseopiskeluun.

Kaikki kolme maisteriohjelmaa, jota ”Institute of Energy and Sustainable Development” tarjoaa, kestävät vuoden ja osa-aikaisena kaksi vuotta. Maisteriohjelma ei sisältänyt ollenkaan tenttejä, koska sen pystyi suorittamaan myös kauko-opiskeluna. Tämä sopi minulle hyvin, koska koen oppineeni enemmän erilaisia tehtäviä kuten esseitä ja raportteja tehdessä kuin tentteihin lukemalla. Jokainen kurssi oli 7,5 Aallon opintopistettä ja sisälsi kaksi itsenäistä tehtävää. Ensimmäinen tehtävä vaikutti arvosanaan 30 % ja toinen 70 %.  Tehtävät olivat sen verran haastavia, että aika meinasi loppua usein kesken.

Suurin osa opettajista oli ammattitaitoisia ja innokkaita. Heitä oli myös todella helppo lähestyä, jopa helpompi kuin Suomessa. Osa luennoitsijoista oli vierailijoita eri yrityksistä, mikä toi monipuolisuutta luentoihin. Luentojen lisäksi kursseihin sisältyi muutamia excursioita opintoja tukeviin kohteisiin kuten energiatehokkaisiin taloihin tai korjausrakentamispalveluja tarjoavaan yrityksen.

Aalto-yliopistossa hyväksyn vaihto-opintoni osan maisterivaiheen erikoismoduuliin ja osan vapaavalintaisiin opintoihin.

Muuta

Vapaa-aika kului urheillessa, pubeissa istuessa, vaihtariporukalla bilettämässä ja matkustellessa.

Yliopiston liikunta- ja yhdistystarjonta oli monipuolista. Aloitin harrastamaan taekwondoa, jota suunnittelen jatkaa myös Suomessa.  Kokeilin myös muun muassa capoeiraa ja Bollywood tanssia. Yhdistyksissä ja urheiluseuroissa pyöriminen oli erinomainen tapa tutustua paremmin paikallisiin.

Pubikulttuuri oli Englannissa vahva. Pubeihin mentiin sosialisoitumaan treenien jälkeen ja luentojen lopuksi sekä muuten vaan syömään tai katsomaan urheilua. Joka ilta jossain yökerhossa/pubissa oli tarjousilta, joten bilettämään pystyi edullisesti vaikka koko viikon, jos siltä tuntui. Itselläni ei tosin ollut siihen varaa, sillä opinnot veivät sen verran aikaa.  Olin myös vanhemmasta päästä vaihtareiden joukossa, sillä suurin osa vaihtareista oli kandiopiskelijoita. Monilla oli semmoinen tilanne, että he olivat päässeet ensimmäistä kertaa äidin helman alta pois, joten he todellakin ottivat kaiken irti itsenäisyydestään.

Syksyllä nautin matkustamisesta, koska etäisyydet olivat huomattavasti lyhyempiä ja matkustaminen halvempaa kuin Suomesta käsin. Matkustin Belgiaan, Ranskaan ja Barcelonaan. Lisäksi vaihdon aikana tuli vierailtua Birminghamissa, Lontoossa, Nottinghamissa, Chesterissä, Bathissa ja Stratford-Upon-Avonissa. Osa näistä retkistä oli yliopiston opiskelijapalvelujen järjestämiä. Opiskelijapalvelut järjestivät kansainvälisille opiskelijoille myös tutustumisviikon syksyn alussa. Tälle tutustumisviikolle oli erittäin kannattavaa osallistua, koska siellä tutustuin suurimpaan osaan vaihtarikavereistani.  Tätä kyseistä viikkoa ei ilmeisesti järjestetä kuin syksyllä, joten syksy on paras aika lähteä Englantiin vaihtoon.

Koen oppineeni paljon ja kasvaneeni henkisesti, vaikka onkin vielä vaikea määrittää, että miten. En ole koskaan aikaisemmin tavannut näin montaa eri ihmistä niin monesta eri kulttuureista. Olen saanut paljon uusia tuttavia ja myös läheisempiä kavereita ympäri maailmaa. Olen oppinut uusia tapoja tehdä asioita. Englanninkielen taitoni ovat parantuneet ja olen saanut uudenlaista itsevarmuutta.

Lähtöä edeltävä ilta oli yksi surullisimmista hetkistä elämässäni ja paluu Suomeen jännitti.  Suomeen paluu on sujunut kuitenkin yllättävän hyvin ja nyt olen todella onnellinen, että olen tämän vaihtokokemuksen rikkaampi.  Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille vaihtoon lähtemistä jo mahdollisimman pian opintojen alussa.

Elisabeth Pietarila