Eveliina Vahtera - 2008: Budapest University of Technology and Economics, Unkari

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Eveliina Vahtera
Koulu
Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde
Budapest University of Technology and Economics, Unkari
Aika
01.07.2008 - 31.12.2008
Vaihto-ohjelma


Opiskelu Unkarissa, Budapestissä, Budapest University of Technology and Economicsissa syksyn 2008.

Taustaa

Unkarin pääkaupunki on Budapest, jossa asuu noin 2 miljoonaa asukasta eikä vilkas kaupunki tunnu nukkuvan koskaan. Budapest on kirjava sekoitus uutta ja vanhaa; nuoret shoppailevat uusissa ja moderneissa kauppakeskuksissa kun taas vanhemmalla englantia taitamattomalla väestöllä on selkeitä muistoja kommunismin ajalta. Tällä hetkellä Unkarin kehitystä värittävät poliitikkojen väliset riidat, mutta suuria muutoksia suuntaan tai toiseen on varmasti tapahtumassa lähiaikoina.

Ihmisinä unkarilaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Itse sain kokea tämän heti ensimmäisenä päivänä, kun englantia taitamaton ohikulkija kantoi painavan matkalaukkuni hostellin portaille. Unkarilaiset tuntevat myös sanoinkuvaamatonta veljeyttä sukulaiskansaansa kohtaan ja ovat todella kiinnostuneita kuulemaan tarinoita Suomesta. Yhteisiä sanoja kielestämme jaksetaan tietysti etsiä aina.

Sääolot Unkarissa olivat itselleni varsin mieluisat. Lämpöä riitti pitkälle syksyyn ja suomalaisesta räntäsateen ja pimeyden täyttämästä marraskuusta ei ollut tietoakaan. Joulukuussa tosin ilma alkoi kylmetä lähelle nollaa, mutta päivittäinen auringonpaiste teki silti keleistä upeat.

Ennen matkaa

Valitsin Budapestiin kohteeksi, koska halusin opiskella englanniksi ja maana Unkari tuntui kiehtovalta. Olin myös kerran aikaisemmin käynyt Budapestissä ja tuntui, että siltä reissulta jäi vielä paljon nähtävää. Muutaman päivän harkinnan jälkeen kävin KV-toimistossa täyttämässä tarvittavat laput ja hakemassa allekirjoitukset muutamiin papereihin. Hakuprosessi oli mielestäni varsin kivuton ja netistä löytyi helpolla mitä papereita piti mihinkin lähettää. Kielitestiä ei tarvinnut tehdä, mutta englannin opettajalta piti hakea kielitaidon osoittava lomake. Kurssivalintoja ei kannata vielä Suomessa liikaa murehtia ja koko vaihtoaikaa ihan niiden varaan perustaa, koska ne varmasti pitää tehdä uudestaan Budapestissä. Syynä tähän on se, että vaihtarit opiskelevat yhdessä englanninkielisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa ja he pääsevät etusijalta kursseilla. Turhaan ei kuitenkaan kannata stressata, koska BME:n kurssitarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

Vaihdon alussa

Itse suosittelen saapumaan Budapestiin ainakin muutamaa päivää ennen koulun alkamista. Ensimmäiset viikot tuntuivat hyvin kiireisiltä ajoilta, koska päivisin oli orientoivia luentoja ja illat kuluivat erilaisissa vaihtareille suunnatuissa bileissä. Koulu järjesti myös kiertoajelun kaupungissa ja tärkeimmät nähtävyydet tuli katsoa jo ensimmäisen viikon aikana. On siis hyvä, jos saa katon päänsä päälle jo ennen koulun alkua sekä hoidettua mahdollisimman paljon paperiasioita. Unkarissa kannattaa aina varata hieman enemmän aikaa asioiden hoitamiseen kun Suomessa, koska maan byrokratia voi toisinaan olla aika hermoja raastavaa ja jonottaminen ottaa aikansa. Esimerkiksi kouluun rekisteröitymiseen voi mennä tovi jos toinenkin. Itse jonotin muutaman päivän. Kaikista tärkeistä papereista kannattaa ottaa kopio jo Suomessa ja muutama passikuva on myös hyvä olla olemassa. Kannattaa myös harkita haluaako lähteä tekemään maassa asumisen rekisteröimistä, joka on aikamoinen paperishow ja kestää pienen ikuisuuden. Syksyllä 2008 vaihdossa olleet suomalaiset päättivät kollektiivisesti jättää sen tekemättä eikä siitä meille mitään ongelmia koitunut.

Asuminen

Lähes kaikki vaihto-opiskelijat asuvat yksityisiltä markkinoilta vuokratuissa asunnoissa, koska koulun tarjoamat kahdenhengen huoneet ovat varsin ankeita ja eikä niitä ainakaan suomalaisille opiskelijoille tarjottu. Asunnon etsimisessä auttavat tuutorit ja koululla on lukuisia asuntoilmoituksia, joista jokainen varmasti löytää mieluisensa. Ensimmäisinä päivinä koululla tapaa myös hyviä kämppiskandidaatteja, joiden kanssa voi yhdessä etsiä asuntoa ja jos asuu ensimmäiset päivät koulun mainostamassa hostellissa (suosittelen), löytää varmasti samassa tilanteessa olevia. Itse asuin yhdessä suomalaisen koulukaverini ja amerikkalaisen pojan kanssa Budan puolella noin viiden minuutin kävelymatkan päässä koulusta. Suurin osa opiskelijoista asuu kyllä Pestin puolella, jossa on kaupungin yöelämä ja parhaimmat shoppailupaikat. Toisaalta Budaankin pääsee läpi yön busseilla. Metro lopettaa kulkemisen puoliltaöin, mutta esimerkiksi ratikat kulkevat taas aamuyöstä. Taksia ei muuten koskaan kannata ottaa kadulta suoraan, jos ei halua ylihinnoiteltua kyytiä. Parempi vaihtoehto on tilata taksi soittamalla ja sopia hinnasta etukäteen niin välttää ikävän huijatuksi tulemisen tunteen.

Asuntojen taso voi olla hyvinkin vaihteleva eikä mitään kannata vuokrata näkemättä ensin. Toisaalta talot ovat usein ulkoapäin kurjassa kunnossa, mutta sisältä varsin viihtyisä. Hintataso on Suomea alhaisempi, mutta erityistä huomiota suosittelen kiinnittämään siihen kuuluko kaasulasku vuokraan vai ei. Talven kovimmilla pakkasilla laskusta voi tulla yllättävän suuri, joten kiinteä taksa on turvallisempi vaihtoehto. Lämmitys maksaa yllättävän paljon myös sen takia, että paikallinen
rakennuskulttuuri ei tunne tarvetta kunnon eristeiden tekemiselle ja seinien läpi tunkeutuva tuuli voi joskus tuntua kovinkin viileältä.

On myös hyvä huomioida, että vuokrat on usein tapana maksaa käteisellä. Itse pärjäsin maassa ihan hyvin aukaisematta tiliä. Euroja saa haettua helposti esimerkiksi Wienistä ja niitä vaihtamalla säästyy korkeilta automaattinostomaksuilta. Maksoin huoneestani vuokraa 230 €/kk ja vuokraan sisältyi vesi, kaasu ja netti. Vuokrat ovat Suomea edullisemmat ja hinnoittelu perustuu pitkälti asunnon sijaintiin. Nettiyhteys ei ole asunnoissa itsestäänselvyys. Asiasta kannattaa kuitenkin neuvotella vuokraisännän kanssa ennen kun tekee sopimuksen itse, koska internetsopimukset tehdään usein vähintään vuodeksi.

Opiskelu

Alussa kurssivalintojen tekeminen voi mennä joidenkin kohdalta varsinaiseksi säätämiseksi, mutta onneksi kaikessa auttaa paikallinen KV-koordinaattori Eszter Kiss. Eszter oppi ensimmäisen viikon jälkeen meidän jokaisen yli 200 vaihtarin nimet ja niin tyhmää ongelmaa ei ollutkaan, ettei häneen puoleensa olisi voinut kääntyä. Opiskelu ei pahemmin eronnut TKK:lla totutuista tavoista: kurssit koostuivat luennoista, laskareista ja lopussa odotti usein tentti. Työmäärät vaihtelivat paljon kurssien välillä, mutta yleisesti ottaen pääsi kyllä helpommalla kuin Suomessa. Esimerkiksi ennen tenttejä opettajat jakoivat kysymyslistoja, joista muutama kysymys tuli varmasti tenttiin. Opettajille oli myös tärkeää, että me vaihtarit viihdyimme hyvin ja siksi esimerkiksi reissaamisesta johtuvia poissaoloja katsottiin vähän läpi sormien. Kursseilla joilla oli paljon vaihtaneita, pidettiin usein myös paljon esitelmiä. Syyslukukauden tenttijakso on virallisesti vasta tammikuussa, mutta tentit voi sopia jo joulukuulle, jos ei halua tammikuussa enää palata Budapestiin.

BME:llä pystyy myös palaamaan aikaan ennen sähköisten viestimien keksimistä. Kursseille ilmoittaudutaan paperilomakkeilla, kursseilla ei ole kotisivuja ja itse ainakin jouduin piirtämään kaikki tietekniikan suunnitteluharjoitukset käsin. Myös tiedottaminen hoidetaan luennoilla, joten kannattaa siis itse käydä niillä tai hankkia kaveri joka käy. Itse suosittelen erityisesti unkarin kielen kurssia. Mielestäni oli mukavaa opiskella kieltä, joka eroaa niin paljon rakenteeltaan muista kielistä ja tietysti jokaista suomalaista kiinnosti tietää onko näissä sukulaiskielissä joitain yhtäläisyyksiä. Andráksen kurssilla ne opetustavat eivät ehkä olleet ihan niin nykypäivää, mutta hauskaa siellä kuitenkin oli. Voin myöntää että kieli oli vaikea oppia eikä tässä nyt kovin syvällisiä keskusteluja unkariksi käydä, mutta sellainen perus hei, kiitos, saisinko kahvin – sanasto on kuitenkin hallussa. On myös hyvä muistaa, että vanhempi väestö ei puhu ollenkaan englantia ja väistämättä joutuu tilanteeseen, jossa muutaman sanan osaaminen voi tuntua pelastukselta. Budapestissä pärjää suhteellisen hyvin englannilla, mutta pääkaupungin ulkopuolelle mentäessä englannin ymmärtäminen loppuu lähes täysin. Elekielellä pärjää kuitenkin aina.

Vapaa-aika

Tekemistä Budapestissä riittää varmasti jokaiselle. Tuutorien järjestämiä bileitä ja baari-iltoja löytyy jokaiselta viikolta. Aluksi mekin kiersimme paljon niitä kunnes meille muodostui oma saksalais-suomalais-ruotsalainen porukka, jonka kanssa vietimme paljon aikaa. Pidimme esimerkiksi parit synttäribileet, vietimme pikku jouluja muutamaan otteeseen ja suomalaiset järjestivät vastaanoton itsenäisyyspäivänämme. Leffat ovat myös halpoja Unkarissa, joten niissä kannattaa käydä kunhan muistaa varmistaa että tekstitys on unkariksi ja kieli englanniksi. Keilaaminen ja biljardin pelaaminen on myös halpaa huvia ja osa halleista on auki 24/7. Kylpylät ovat Unkarin lahja maailmalle ja niissä pitää ehdottomasti jokaisen käydä. Budapestin Valtionooppera on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä ja todella näkemisen arvoinen. Oopperan loisteliaisuutta verrataan usein Pariisin ja Wienin oopperataloihin ja ooppera/balettiliput ovat naurettavan halpoja. Eläintarhassa on hyvä käydä jo sen takia, että kaikkia eläimiä joiden häkkiin uskaltaa käden laittaa saa syöttää. Baareja ja pubeja löytyy joka lähtöön ja hintatasoltaan ne ovat usein huomattavasti Suomea halvempia. Sulkapalloa saa pelata ilmaiseksi joka iltapäivä koulun jo parhaat päivät nähneessä liikuntasalissa, koululta löytyy kuntosali ja Margit-saari tarjoaa upeat lenkkipolut.

Yksi syy miksi itse halusin lähteä Unkariin, on sen maantieteellinen sijainti. Unkarilla on seitsemän naapurimaata: Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta ja niihin kaikkiin pääsee kätevästi bussilla tai junalla. Esimerkiksi Wieniin on kolmen tunnin bussimatka ja edestakainen lippu maksoi noin 15 euroa. Kroatian rannikolla pääsimme nauttimaan rantaelämästä vielä lokakuun puolivälissä ja samalla reissulla tuli käytyä myös maan pääkaupungissa Zagrebissa. Unkarin rajojen sisäpuolella kävimme Egerissä, joka on idyllinen pikkukaupunki ja jonka viinit ovat ehdottomasti maistelemisen arvoisia. Miskolc puolestaan oli karu teollisuuskaupunki, mutta hyvä kylpylä löytyi myös tästä pitäjästä ja tietysti linna, joita muuten Unkarissa riittää. Yhden päivän vietimme myös kiertämällä autolla Mátra-vuoristoa. Unkarin korkeimmalle kohdalle pääsee tosiaan autolla, että mistään alppimaasta ei nyt ole kysymys. Budapestin ulkopuolella kohtaa aika erilaisen Unkarin ja sen näkeminen auttaa ymmärtämään paremmin maan huonoa taloudellista tilannetta ja käsittämättömät riidat kahden pääpuolueen välillä tuntuvat konkretisoituvan.  Maaseutu on köyhää ja toisinaan tuntui, että kehitys oli täysin pysähtynyt näillä alueilla. Viinitarhat kuitenkin kukoistivat ja paprikoita sai syödä suoraan pensaasta. 
Kannattaa myös käydä paikoissa, joihin muuten ei tulisi niin helpolla lähdettyä. Me esimerkiksi kävimme Serbian pääkaupungissa Belgradissa ja Bosnia-Hertsegovinan puolella Sarajevossa. Kaikki paikat olivat ehdottomasti näkemisen arvoisia, mutta jos yksi pitäisi nostaa ylitse muiden, olisi se Sarajevo. Kaupunki oli uskomattoman kaunis, vaikka pommitusten jäljet yhä näkyivät.

Lopuksi

Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, on vaihtoaika hyvä hetki oppia paljon itsestään. Ongelmia jokainen varmasti tulee kohtaamaan, mutta niistä selviäminen kasvattaa. Vaihtoon lähteminen on mahdollisuus oppia kieltä, tutustua eri kulttuureihin, saada ihania uusia ystäviä, matkustaa ja hankkia yöpaikkoja tulevien matkojen varalle ympäri maailmaa. Itse pidän vaihtoajan suurimpana antina loistavaa ystäväporukkaa, joka meille syntyi muutaman tunnin lentomatkan päähän. Kertakaan en itse harmitellut matkalle lähtemistä enkä koskaan ole kuullut kenenkään vaihtoaikaa katuvan. Suosittelen!

Lisää matkastani voi lukea blogistani: evahtera.vuodatus.net