Hanna Vellonen - 2012: Universidad Politecnica de Valencia, Espanja

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Hanna Vellonen
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
Universidad Politecnica de Valencia, Espanja
Aika
12.09.2011 - 12.02.2012
Vaihto-ohjelma
Erasmus


Vaihtoon hakeminen

Päätin hakea vaihtoon Espanjaan, sillä olin aloittanut espanjan opinnot 1,5 vuotta sitten ja halusin oppia puhumaan espanjaa kunnolla. Toinen syy valintaani oli lämmin ilmasto, sillä olin taas kerran viettänyt syksyn palellen ja huonoa keliä kiroten.

Erasmus-ohjelmassa oli jonkin verran eri kaupunkeja valittavana, mutta itselleni ensimmäinen kriteeri valinnassa oli, että siellä puhutaan castellanoa (eli ihan perus-espanjaa) ja toinen, että kaupunki sijaitsee meren rannalla. Tämän karsinnan jälkeen jäi jäljelle 2 vaihtoehtoa: Valencia ja Huelva. Päädyin Valenciaan, sillä siellä olevaa korkeakoulua suositeltiin vesitekniikan opiskelijoille ja lisäksi sinne oli paremmat kulkuyhteydet Suomesta.
Vaihtokohteen valinnan jälkeen sujui hakuprosessi Suomen päässä jokseenkin kivuttomasti. Kielitodistuksen sain espanjan opettajaltani ilman mitään erillistä testiä ja lisäksi sain vielä suosituksen mukaan (tosin sillä ei tainnut tehdä mitään). Vaikeinta hakuprosessissa oli löytää kurssit vaihtoyliopistoni Internet-sivuilta opintosuunnitelmaa varten. En ole vieläkään aivan varma mistä löysin ne, mutta lopulta onnistuin valitsemaan itselleni joitakin oman alani kursseja. Kurssit pystyy vaihtamaan koulun alkaessa, joten opintosuunnitelmasta ei kannata stressata liikaa.

Laitoksellani oli 2 paikkaa kyseiseen yliopistoon ja valinta tehtiin keskiarvon perusteella. Päätös valinnastani tuli maaliskuussa, jonka jälkeen minulla oli muutama viikko aikaa täyttää vaihtoyliopiston sähköinen hakulomake. Sen pystyi siis täyttämään vasta sitten, kun oma yliopisto oli hyväksynyt opiskelijaksi vaihtokohteeseen.
Tämän jälkeen jäin sitten odottelemaan vastausta vaihtoyliopistostani. Ja sitä saikin odottaa kauan! Kesäkuussa laitoin mailia ja kysyin milloin valinnan saisi tietää ja sain vastauksen, että kirjeet hyväksynnästä lähetettäisiin kesäkuun lopussa. Kun kirjettä ei ollut kuulunut heinäkuun puoliväliin mennessä, laitoin asiasta uudelleen mailia. Sain kuulla, että hakemus on kyllä ok ja kirjeen pitäisi saapua pian. No hyväksymiskirje saapuikin sitten elokuun alussa. Niin espanjalaista toimintaa!

Sähköpostia sain kuitenkin yliopistosta melko tiheään ja yhdessä kerrottiin, että olin saanut mentorin (eli opiskelijan jonka tehtävänä on avustaa minua joka asiassa) ja hänen pitäisi ottaa yhteyttä minuun. Niin hän ottikin, mutta en oikeastaan tarvinnut hänen apuaan ennen vaihdon aloittamista.

Rahoitus

Rahoitusta vaihto-opintojani varten sain Aalto-yliopistolta, vesitekniikan kehittämisrahastolta, maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä sekä Rakennusinsinööriliitolta. Lisäksi olin säästänyt matkaa varten jonkin verran rahaa. Erilaisia rahoitusmahdollisuuksia miettiessä kannattaa ensin käydä läpi oman alan järjestöt. Eläminen Valenciassa ja matkustelu eivät ole hirveän kalliita, mutta on silti mukavampi varata kunnon matkabudjetti kuin lähteä kituuttamaan liian tiukalla budjetilla.

Vakuutus

Erasmus-vaihdon ollessa kyseessä tuli matkaa varten hankkia Eurooppalainen sairausvakuutuskortti. Sen sai tilattua helposti Internetistä eikä se maksanut mitään. Se oikeutti saamaan vaihtokohteessa täysin samat terveyden alan palvelut kuin paikalliset. Itse en tarvinnut noita palveluja kertaakaan, joten en osaa sanoa miten homma käytännössä toimi. Teoriassa sen pitäisi sujua varsin kivuttomasti vain korttia näyttämällä. Otin myös matkavakuutuksen omasta vakuutusyhtiöstäni vaihto-opintojeni ajaksi.

Kielikurssi

Vaihtoyliopistoni sivuilla oli mahdollisuus ilmoittautua erilaisille elo-syyskuussa järjestettäville kielikursseille, joiden pituus vaihteli neljästä kahteen viikkoon. Kielikurssit eivät ole ilmaisia, joten kannattaa varata rahaa myös niitä varten. Itse valitsin kahden viikon kielikurssin (reilut 200 euroa), sillä se sopi parhaiten aikatauluuni. Kielikurssi alkoi 23.8. ja päättyi 2.9. Kurssi järjestettiin Gandian kampuksella, joka on tunnin junamatkan päässä Valenciasta meren rannalla. Asuimme 3-6 hengen huoneistoissa hotelleissa, joissa oli uima-allas! Kurssin aikana tulin siihen tulokseen, että oli paras päätös koskaan lähteä sinne! Asuin samassa asunnossa puolalaisen, ranskalaisen ja sveitsiläinen tytön sekä saksalaisen pojan kanssa. Meistä tuli kurssin aikana erittäin hyviä ystäviä ja kutsuimmekin itseämme perheeksi.

Kurssilla oli espanjan opiskelua aamupäivisin 5 tuntia päivässä ja tämän jälkeen kaikenlaista Erasmuksille suunnattua ohjelmaa hiekkalinnanrakennuskilpailuista allasbileisiin ja retkeen viinitilalle. Tutustuin kurssin aikana ainakin 60 Erasmukseen ja siitä oli mielettömästi iloa myöhemmin Valenciassa!
Lisäksi sain kehitettyä espanjan osaamistani oppitunneilla, jotka sisälsivät paljon keskustelua ja esitelmien pitämistä. Tosin esitelmät olivat helppoja ja lyhyitä ja tunnelma rento, joten niitä ei kannata pelätä! Kaiken muun hyvän lisäksi kielikurssista sai 6 op, mikä oli melkoinen helpotus syksyn muita opintoja ajatellen.

Asunnon hankinta

Espanjassa on todella vähän opiskelija-asuntoja, joten oikeastaan kaikki vuokraavat asunnon yksityisiltä markkinoilta. Tavallisinta on asua 3-5 hengen kerrostalohuoneistossa. Olin lukenut etukäteen muiden vaihtoraporteista, että asunnon hankinta on helppoa paikan päällä ja tarjontaa riittää, joten en hankkinut asuntoa etukäteen. Elättelin toiveita, että löytäisin kielikurssilta kämppikset joiden kanssa vuokrata yhdessä asunto, mutta kaikilla huonetovereillani oli jo hankittuna asunnot. Lauantai oli kielikurssilla varattu asuntojen etsintään ja silloin oli tarjolla myös kiinteistövälittäjän apua. Olin kuitenkin jo etukäteen sopinut sähköpostilla meneväni katsomaan yhtä lupaavaa asuntoa (monilla oli sovittuna lähemmäs 10 tapaamista), joten en mennyt kiinteistövälittäjän vastaanotolle. Asunnossa asui espanjalaisia opiskelijoita, joten se oli tietenkin todella suosittu ja sitä oli käynyt katsomassa 14 Erasmusta ennen minua. En tosin muutenkaan pitänyt asunnosta, joten laskin toivoni mentorini varaan. Olin sopinut tapaavani hänet Valenciassa kun olisin nähnyt asunnon, joten hän tuli hakemaan minua autollaan. Ajoimme Blasco Ibañezille, joka on pitkä ja iso katu lähellä yliopistoa ja täynnä vuokrailmoituksia ja vuokrattavia asuntoja. Olimme keräilemässä numeroita valotolpista, kun paikalle ajoi poika polkupyörällä ja kysyi etsinkö asuntoa. Heillä oli yksi huone vapaana viereisessä talossa ja lähdimme katsomaan sitä. Huone oli pieni, mutta asunto melko kodikas ja hyvällä paikalla, joten päätin vuokrata sen. Vuokra oli noin 200 euroa kuussa sisältäen veden, sähkön ja Internetin, todella halpa siis! Toiset maksoivat vuokraa uudemmista asunnoista jopa 350 euroa, mutta mielestäni on viisainta asua pienemmässä ja vähän vanhemmassa ja säästää rahaa.

Asuin italialaisen, marokkolaisen ja argentiinalaisen pojan kanssa, jotka olivat kaikki asuneet Valenciassa vähintään 3 vuotta, olivat todella mukavia ja puhuivat espanjaa, mikä oli todella suuri etu! Puhuimme keskenämme espanjaa, joten sain pakostakin harjoitusta aina kotona ollessani. Monet asuivat muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa, jolloin he puhuivat kotonaan englantia.

Suosittelen etsimään asuntoa Blasco Ibañezin varrelta, esimerkiksi läheltä Amistadin metroasemaa. Siitä on 15 min kävelymatka yliopistolle, reilu 20 minuutin kävely rannalle ja lisäksi se on lähellä itse Blasco Ibañezia, joka on todella mukava katu kuppiloineen ja baareineen, joissa myös järjestetään paljon Erasmus-bileitä.
Toinen suosittu alue on Benimaclet, josta on tosin kuljettava yliopistolle pyörällä tai metrolla.

Opinnot

5.9. oli viimeinen päivä ilmoittautua kouluun, joten suunnistin silloin kampukselle. Minulla ei ollut mitään tietoa missä ilmoittautuminen tapahtuu, mutta sattuman kautta törmäsin kampuksella Gandiassa tapaamiini tuttuihin, joista yksi opiskeli samaa kuin minä. Hän tiesi, että meidän täytyi mennä oman alamme rakennukseen. Hetken etsiskeltyämme ja tutkittuamme kampuksen karttaa löysimme oikean rakennuksen ja huoneen. Jonotin lähemmäs tunnin ennen kuin pääsin ilmoittautumaan. Ilmoittautumisen yhteydessä sain info-paketin, joka oli tosin sama mikä löytyy yliopiston Internet-sivuilta. Lisäksi sain tiedon seuraavalla viikolla järjestettävästä infotilaisuudesta.

Infotilaisuus oli todella hyödyllinen ja tyhjentävä! Kaikki asiat käytiin läpi englanniksi ja espanjaksi ja meille kerrottiin miten voimme ilmoittautua kursseille, milloin se pitää tehdä, milloin ne alkavat jne. Kursseille oli aikaa ilmoittautua 1,5 viikkoa. Tarkoitus oli, että voisimme viikon ajan käydä eri kurssien luennoilla ja valita mieleisemme lukujärjestykseen. Itse valitsin 9 kurssia, joissa kävin katsomassa ensimmäisen luennon ja näistä valikoitui lopulliseen lukujärjestykseeni 5 kurssia:
- Art and design in civil engineering
3,6 op, kurssi luennoitiin englanniksi, kerran viikossa 3 tuntia, ei tenttiä, vain muutama harjoitustyö
- Ingenieria fluvial (jokitekniikka)
3,6 op, kurssi luennoitiin espanjaksi, kerran viikossa 2 tuntia, pakolliset läsnäolot, sisälsi kahdet harjoitukset sekä 2 välikoetta
- Trafico maritimo y operacion portuaria (meriliikenne ja satamasuunnittelu)
3,6 op, kurssi luennoitiin espanjaksi, kerran viikossa 3 tuntia, lopussa tentti, ei harjoituksia eikä pakollisia läsnäoloja
- Geotecnia de la obras hidraulicas (vesirakenteiden geotekniikka)
3,6 op, kurssi luennoitiin espanjaksi, kerran viikossa 2 tuntia, pakolliset läsnäolot, ei harjoituksia eikä tenttiä
- Obras y aprovechamientos hidraulicos (vesirakenteet)
4,5 op, kurssi luennoitiin espanjaksi, 2 kertaa viikossa 2 tuntia, pakollinen harjoitus ja tentti

Myöhemmin ajatellen olisin voinut valita muutaman kurssin eri tavalla, mutta olen silti ihan tyytyväinen kokonaisuuteeni. Minulla oli koulua maanantaisin 2 tuntia, tiistaisin 3, keskiviikkoisin 4, torstaisin 3 ja perjantaisin 2. Todella rento lukujärjestys siis, mutta opintoja valitessa kannattaa huomioida, että opiskelu espanjaksi on paljon hitaampaa kuin suomeksi tai englanniksi. Silloin kun ehdin ja jaksoin, yritin käydä luentokalvot läpi etukäteen ja kääntää vaikeimmat sanat. Usein kävin kalvot läpi myös jälkikäteen.

Opiskelu oli siinä mielessä melko samantapaista kuin Suomessa, että professori luennoi edessä power pointin avustuksella ja opiskelijat kuuntelivat. Erona oli se, että harjoituksia oli todella vähän. Yhdelläkin kurssilla kävimme joka luennolla läpi kasan kaavoja, mutta niitä ei käytetty missään vaiheessa.
Kursseja oli tarjolla englanniksi todella vähän, oman alani kursseja oli 2. Muutamat vaihtarit kävivät kaikki kurssit englanniksi, mutta silloin he joutuivat ottamaan kursseja myös muilta osastoilta. Jos espanja sujuu mitenkään, suosittelen ottamaan espanjankielisiä kursseja, sillä kielitaito kehittyy huimasti niiden myötä. Ja lisäksi tentit on yleensä mahdollista kirjoittaa englanniksi ja niissä saa olla sanakirja mukana, joten sen ei pitäisi olla liian vaikeaa.

Harrastukset

Yliopisto on oikea urheilijan paratiisi! Kampuksella voi harrastaa ilmaiseksi lähes mitä tahansa, siellä on kuntosali, ryhmäliikuntaa, urheilukenttä, tenniskentät, sulkapallokenttä, jalkapallokenttä, squash-kenttä sekä paljon, paljon muuta! Tunneilla voi käydä vapaasti tai niille voi ilmoittautua, kenttiä voi varata tai voi ilmoittautua johonkin koulun joukkueeseen.

Itse kävin 2-4 kertaa viikossa ryhmäliikuntatunneilla. Lajeja oli lähes kaikkia mitä voi keksiä itsepuolustuslajeista erilaisiin tanssilajeihin ja kunnonkohotukseen. Monet aamun tunnit olivat vapaita, eli niille ei tarvinnut erillistä ilmoittautumista vaan sai käydä miten sattui ehtimään. Illan tunneille piti ilmoittautua erikseen. Ja ilmoittautua piti käytännössä heti ilmoittautumisen auettua, sillä tunnit olivat jo täynnä minuutin päästä ilmoittautuminen aukeamisesta. Ilmoittauduin 2 kertaa viikossa menevälle latin dance kurssille sekä circuit trainingiin. Tunneilta sai olla pois kerran kuukaudessa, jos oli 2 kertaa poissa niin paikka vapautui jollekin muulle. Matkustelujen myötä poissaoloja kertyi ja totesin mukavammaksi käydä aamun vapailla tunneilla, joissa oli paljon valinnanvaraa.

Kampuksen muista palveluista

Kampuksella on paljon erilaisia ruokapaikkoja. Koska itselläni oli usein koulua vain pari tuntia päivässä, söin lounaan melkein aina kotona. Valinnanvaraa kuitenkin riittää kampuksella niin hinnan kuin ruoankin suhteen, mutta Suomen hinta-laatu-suhdetta on turha odottaa. Maukkaan salaatin saa kuitenkin yhdestä ravintolasta alle kolmella eurolla ja kunnon ateria taisi maksaa 5 euroa.

Kampukselta löytyvät ainakin kirjakauppa, kampaamo, lahjatavarapuoti, matkatoimisto, autokoulu, pankki sekä valokuvaamo. Terveydenhuollosta kampuksella en osaa valitettavasti sanoa mitään, sillä en itse tarvinnut sitä.

Tulostaminen ja kopiointi maksavat kampuksella. Tulostimiin myydään kortteja, joihin voi ladata rahaa. Tietokoneelta merkitään mihin tulostimeen materiaali halutaan tulostaa ja tämän jälkeen mennään tulostimen luokse, syötetään ladattu kortti sisään, valitaan oma käyttäjätunnus ja tulostetaan lähetetyt materiaalit. Yksi sivu taisi maksaa 5 senttiä, en ole varma muistanko aivan oikein mutta jotain sitä luokkaa.

Liikkuminen Valenciassa

Kokonsa puolesta Valencia on todella näppärä, sillä kaikkialle pääsee kävelemällä jos vain jaksaa kävellä. Julkinen liikenne on myös todella toimiva! Metroverkko kattaa lähes kaikki tärkeimmät alueet ja muilla alueilla kulkevat bussit. Bussit kulkevat jopa useammin kuin metrot, sillä asuntoni edessä sijaitsevalta bussipysäkiltä meni busseja keskustaan 5 minuutin välein. Lisäksi Valenciasta löytyy raitiovaunuja, joita en juurikaan käyttänyt, sillä ne ovat todella hitaita.
Bussia ja metroa varten voi hankkia yhteisen kortin joko metroasemilta tai kioskeista. Kortin nimi on bonometro ja siihen ladataan matkoja. Metro- ja bussimatkat ovat siis kaikki samanhintaisia, n. 70 senttiä/matka ja korttia näyttämällä siitä käytetään yksi matka ja laite kertoo montako matkaa on jäljellä. Tosin metroverkko on jaettu alueisiin ja jos matkustaa useilla alueilla, tarvitsee eri lipun. Käytännössä eri lippua ei kuitenkaan tarvitse muuhun kuin matkaan lentokentälle. Korttiin voi ladata lisää matkoja metroasemilta löytyvistä automaateista.

Julkisen liikenteen lisäksi Valenciassa ovat ahkerassa käytössä kaupunkipyörät eli Valenbicit. Niihin voi tilata kortin Internetistä tai ostaa kioskista. Vuoden kortti maksaa 17 euroa. Pyörätiet ovat Valenciassa hyvät ja pyöräasemia on tiheään. Tosin, kuten eräs kaverini sanoi, Valenbicit toimivat niin kauan kuin niitä ei yritä itse käyttää. Usein voi käydä niin, että et löydä vapaata pyörää tai sitten et löydä paikkaa pyörällesi. Voisin kertoa monia tarinoita kavereistani, jotka ovat loppujen lopuksi joutuneet jättämään pyöränsä kauemmaksi määränpäästään kuin mistä lähtivät sinne.

Valencia

Tulin vaihtoni aikana siihen tulokseen, että Valencia oli paras kaupunki lähteä vaihtoon. Se oli sopivan kokoinen, sieltä löytyi tarpeeksi nähtävää ja se oli ihanan vihreä. Monien vähänkin isompien katujen keskelle oli rakennettu puistomaiset kävelytiet ja lisäksi puistoja oli joka nurkassa. Lisäksi siellä sai oikeasti harjoitella espanjaa, sillä paikalliset puhuivat todella huonosti englantia.

Ilmasto

Ilmasto Valenciassa on loistava, yli 300 aurinkoista päivää vuodessa! Säät olivat lokakuun puoliväliin asti niin lämpimät, että rannalle saattoi mennä ottamaan aurinkoa. Ja ranta oli todella pitkä, leveä ja hienohiekkainen! Joulukuussakin oli muutamana päivänä niin lämmin, että tarkeni lyhythihaisella paidalla. Talvitakkia en itse tarvinnut Valenciassa ollenkaan, vaikka paikalliset niitä käyttivätkin suhteellisen ahkerasti.

Kylmiä ja sateisiakin viikkoja mahtui syksyyn muutama ja etenkin sisällä alkoi marraskuun puolivälin tienoilla olla melko viileää. Useimmissa asunnoissa ei ole lämmitystä, sillä sähkö on todella kallista. Onneksi oma makuuhuoneeni oli pieni, joten ostin sinne pienen patterin 20 eurolla ja sillä sai hetkessä huoneeni lämpimäksi. Se koitui todellakin pelastuksekseni, sillä en olisi mitenkään pystynyt asumaan koko ajan samassa lämpötilassa kuin mitä muu asunto oli.

Ruoka ja juoma

Hintataso on Valenciassa etenkin ruokien ja juomien suhteen selvästi edullisempi kuin Suomessa. Viinipullon sai kaupasta 1,5 eurolla ja muutenkin ruokaostoksia tehdessä yllätyin aina loppulaskun pienuudesta.

Ulkona syöminen, ja etenkin juominen, on todella halpaa kun tietää oikeat paikat. Blasco Ibañez on täynnä erilaisia kuppiloita, joissa voi juoda ja syödä tapaksia. Tosin Valenciassa ei ole kunnon tapas-kulttuuria verrattuna esimerkiksi Andaluciaan. Maanantaisin oli Erasmuksille tarjolla paellaa eurolla eräässä baarissa ja toisessa sai 3 kaljaa eurolla. Yleisesti ottaen kaljatuoppi tai sangria maksoi 1-2 euroa. Yksi lempipaikoistani Valenciassa oli 100 montaditos. Siellä oli valittavana 100 erilaista 1-2 euron hintaista pientä täytettyä patonkia. Lisäksi puolen litran tuoppi kaljaa maksoi euron ja vastaava määrä sangriaa 2 euroa.

Nähtävyydet

Valenciassa riittää juuri sopivasti näytettävää, kun tuttavat tulevat kyläilemään Suomesta. Yksi ehdottomista kohokohdista on Ciudad de Las Artes y Ciencias, eli taiteen ja tieteen kaupunki. Se on osa Valenciaa, johon on rakennettu uskomattoman isoja, hienoja ja moderneja rakennuksia, joissa on elokuvateatteri, messukeskus, oceanografic (eräänlainen akvaario), tiedekeskus ym. Alue on itsessään jo näkemisen arvoinen, vaikkei menisi minnekään sisälle, se on kuin toisesta maailmasta!
Toinen vaikuttava nähtävyys on Turia, joka on vanha joenuoma joka kuivattiin ja siihen rakennettiin puisto. Joenuoma kiertää lähes koko Valencian keskustan ja siellä on erilaisia suihkulähteitä ja istutuksia. Se on loistava paikka piknikille tai lenkkeilyyn!

Valencian vanha kaupunki on todella kaunis pienine kujineen, vanhoine rakennuksineen ja kirkkoineen. Se on ehdottomasti kiertämisen arvoinen ja sieltä löytyy myös hyviä ravintoloita. 

Bioparc on eläintarha, joka poikkeaa kuitenkin muista eläintarhoista siinä, että siitä on yritetty tehdä mahdollisimman luonnonmukainen. Eläinten aitaukset on erotettu toisistaan luonnonmuodostelmin ja muutenkin aitauksia rajaavat puut, kalliot ja vesiaiheet. Tunnelma eläintarhassa on todella mahtava, sillä esimerkiksi savanni-osiossa näyttää siltä kuin lähes kaikki eläimet olisivat samassa aitauksessa. Lisäksi jokaista aitausta pääsee katsomaan eri kulmista. Itse kävin Bioparcissa 4 kertaa, enkä siltikään kyllästynyt siihen.Lisäksi ranta on tietenkin oma nähtävyytensä!

Kulttuuri

Espanjalaisen kulttuurin voisi tiivistää kahteen sanaan: mañana mañana (eli huomenna huomenna). He eivät stressaa aikatauluista ja lähes kaikki tapahtuu hieman myöhässä. Tämä tuli tietenkin ilmi jo heti hyväksymispäätöstä odotellessa. Lisäksi kaupoissa myyjä saattaa kaikessa rauhassa jutella ensin asiansa loppuun toisen myyjän kanssa ennen kuin kääntyy sinun puoleesi. Kiireettömyys paistaa myös kaduilla, missä ihmiset saattavat pienissä puistoissa istua penkeillä ja siemailla kahvia kaikessa rauhassa ennen töihin menoa tai nauttia tuopillista siestan aikaan monissa kuppiloissa. Toisaalta tällainen kiireettömyys ja rentous olivat ihanaa vaihtelua Suomen kiireelle ja stressille.

Kulttuurissa rakastin eniten sitä, että ihmiset kerääntyivät yhdessä iltaisin baareihin siemailemaan jotain ja syömään. Monet paikalliset kokoontuivat koko perheen voimin ja monet vaihtarit omissa porukoissaan. Lisäksi Espanjassa vallitsee todella avoin meininki, kaikki voivat jutella toistensa kanssa ja tunnelma on yleensä todella iloinen ja kovaääninen. Jonkun tietolähteen mukaan Valenciassa on yhteensä yli 3000 vaihtaria ja he tietenkin tuovat oman osansa kulttuuriin. Tunnelma on varsinkin Blasco Ibanezin kuppiloissa erittäin kansainvälinen, mikä oli mielestäni vain mukavaa. Jos paikallista tunnelmaa halusi löytää, niin ei tarvinnut kuin koukata jollekin sivukatujen kuppiloista.

Matkustelu

Erasmuksille järjestetään paljon erilaisia matkoja Erasmus-järjestöjen puolesta. Jotkut järjestöt eivät ole kovin luotettavia, mutta voisin suositella ainakin kahta: Happy Erasmus sekä ESN. Happy Erasmus on enemmän yliopiston järjestö ja ESN teknillisen korkeakoulun, mutta molempien järjestämille retkille voi osallistua vapaasti. Ne järjestävät pidempiä retkiä ainakin Ibizalle, Madridiin ja sen ympäristöön, Barcelonaan ja sen ympäristöön sekä Andaluciaan sekä päiväretkiä Albufeiran kansallispuistoon, Oceanograficiin ja Bioparciin, joihin saa halvemmat liput järjestön kanssa.

Itse osallistuin Happy Erasmuksen retkille Ibizalle ja Andaluciaan. Retkien ohjelmasta voin sanoa sen verran, että iltojen baarireissut oli järjestetty, muttei paljon muuta. Retkiohjelmassa oli tosin ehdotuksia mitä tehdä ja missä käydä, mutta kaikki oli omalla vastuulla. Kannattaa laskeskella tuleeko matkustaminen omin nokkinensa halvemmaksi vai järjestön kautta. Ainakin Ibiza oli halvempi järjestön kanssa ja suosittelen todellakin käymään siellä, vaikkei armoton biletys kiinnostaisikaan, sillä saari on todella kaunis ja siellä on upeita kirkkaita ja turkooseja rantoja!
Andaluciassa suosittelen myös ehdottomasti käymään! Monet tekivät sinne pidemmät reissut omin päin, mutta jos ei jaksa ajaa ja haluaa vain nauttia hyvästä seurasta, kannattaa lähteä kavereiden kanssa järjestetylle matkalle. Nähtäviä kaupunkeja Andaluciassa ovat ainakin Granada ja Sevilla, matkallani pysähdyimme myös Jaenissa ja Cordobassa. Ja tapakset ovat Andaluciassa aivan oma lukunsa, ne ovat uskomattoman hyviä! Granadassa on tapana, että oluttuopin kanssa (1,7 euroa) tarjoillaan aina myös joku tapas, joka vaihtuu joka kerta.

Omatoimimatkalla kävin 5 kaverini kanssa Torlassa pienessä kylässä Pyreneitten juurella. Vuokrasimme talon, jonka löysin Internetistä owners directin kautta. Se oli ihana 3 kerroksinen ja täysin remontoitu kivitalo, jossa oli takka ja kaikki nykyajan mukavuudet. Vietimme 3 päivää tehden kävelylenkkejä läheisessä Ordesan kansallispuitossa ja maisemat olivat kertakaikkisen mahtavia! Olimme reissussa marraskuun puolivälin aikoihin, jolloin kansallispuistossa ei ollut paljon muita ihmisiä. Kaiken muun hyvän lisäksi reissu oli todella halpa. Yhteensä se maksoi n. 130 euroa per pää kolmelta kokonaiselta päivältä sisältäen kaiken, eli auton vuokran, bensat, talon vuokran ja ruoan. Suosittelen ehdottomasti lähtemään Pyreneille jos vuorimaisemat ja rentoutuminen luonnon keskellä kiinnostavat!
Lyhyempiä reissuja tein Barcelonaan ja Alicanteen, joista varsinkin Barcelona on todella näkemisen arvoinen kaupunki!

Lopuksi

Suosittelen ehdottomasti lähtemään vaihtoon jos se kiinnostaa vähääkään! Ei kannata pelätä kielimuuria, sillä törmäsin moniin, joilta englanti tai espanja eivät oikein sujuneet, mutta se ei menoa haitannut ja kielitaito karttui ajan myötä. Muutamat vaihtarikaverini eivät olleet opiskelleet espanjaa ollenkaan ennen kielikurssia, mutta se lähti sujumaan heiltä yllättävän helposti.

Jos haluaa saada kavereita helposti ja varmasti, kannattaa lähteä kielikurssille! Muuten kannattaa etsiä asunto, jossa on muitakin vaihtareita jotka eivät tunne juuri ketään. Heidän kanssaan on helppo tutustua ja aloittaa elämä Valenciassa.

Elämä vieraassa maassa ja kulttuurissa vieraiden ihmisten keskellä on todella avartavaa. Itseltäni poistuivat kokonaan estot englannin puhumiseen ja asioimiseen vieraalla kielellä. Espanjaa pystyn vaihdon jälkeen puhumaan kunhan lauserakenteet ovat melko yksinkertaisia.

Tunnen muuttuneeni ihmisenä paljon avoimemmaksi ja ennakkoluulottomammaksi vieraita ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Lisäksi olen saanut paljon itsevarmuutta, sillä epäilin etukäteen miten selviydyn yksin vieraassa maassa ja saanko edes kavereita, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin!

Vaihdon jälkeen minulle jäi monta kaveria ja muutama parempi ystävä, joiden kanssa tulen toivottavasti näkemään ja pitämään yhteyttä tulevaisuudessakin!