Johanna Castrén - 2009: Institut National Polytechnique de Grenoble, Ranska

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Johanna Castrén
Koulu
Tampereen teknillinen yliopisto
Matkakohde
Institut National Polytechnique de Grenoble, Ranska
Aika
22.08.2008 - 15.06.2009
Vaihto-ohjelma
Erasmus


Opiskelen Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, jossa pääaineeni on vesi- ja jätehuoltotekniikka. Lukuvuoden 2008 -2009 (22.8.08 -15.6.09) olin Erasmus-vaihdossa Ranskassa, Institut National Polytechnique de Grenoblessa.

Alkujärjestelyt

Päätökseni lähteä Ranskaan opiskelemaan oli oikeastaan kypsynyt jo vuosia. Olin opiskellut ranskaa ala-asteelta asti, mutta tiesin käytännön kielitaidon kehittyvän vain ja ainoastaan puhumalla, mikä taas tarkoittaa asumista Ranskassa. Selailin yliopiston vaihto-opasta ja kävin eri yliopistojen nettisivuilla. Valintani perustui sekä kaupunkiin että kouluun; halusin kokea ranskalaisessa Grand École -koulussa opiskelun, mutta en halunnut asua liian suuressa ja kalliissa kaupungissa mutta en myöskään aivan pienessä kaupungissa. Lopulta hain Institut National Polytechnique de Grenobleen (INPG), johon kuului ympäristötekniikkaan erikoistunut École National Superieure de l’Eau, Énérgie et Environnement (ENSE3). TTY:n puolesta paikka varmistui nopeasti. Ranskaan piti lisäksi lähettää koulun oma, erillinen hakemus joka käsitti erittäin paksun nipun papereita. Sain tietää valinnalla ensin sähköpostitse ja myöhemmin virallinen hyväksymiskirje saapui postissa. Yllätyksekseni keskustelu opintosuunnitelmasta ja muista käytännön asioista kulki kätevästi sähköpostitse molempiin suuntiin. Alustava opintosuunnitelmani meni suurilta osin uusiksi jo ennen lähtöä. Lopullisen muotonsa suunnitelma sai vasta perillä.

INP Grenoble

INPG on arvostettu Grande École, johon päästäkseen opiskelijat käyvät lukion jälkeen 2 vuotta valmistavaa luokkaa (prepa), jonka jälkeen suoritetaan vielä pääsykokeet. Itse insinööriopiskelu kestää 3 vuotta. Opintosuunta valitaan vasta 1. opiskeluvuoden jälkeen. Ensimmäisen vuoden kurssit ovatkin kaikille samat, eivätkä varsinaisesti keskity vielä mihinkään tiettyyn alaan. Toisena vuonna valittava koulutusohjelma tai opintosuunta muodostaa luokan, joka käy kaikki kurssit yhdessä. Sekä 1. että 2. vuoden opintoihin kuuluu pakollinen työharjoittelu eli stage. Kolmantena vuonna tehdään PFE eli Projet de fin etudes, joka on koko kevätlukukauden kestävä harjoittelujakso. Ranskassa harjoittelupaikkoja tuntuu olevan melko helppo löytää, mutta alle 3 kuukauden harjoittelusta yrityksen ei ole pakko maksaa opiskelijalle palkkaa. Jos palkkaa maksetaan, se on huomattavasti Suomen tasoa alhaisempi, tyypillisesti 200-500 euroa kuussa. Vaihto-opiskelijat voivat melko vapaasti valita eri vuosikurssien ja opintosuuntien kursseja, kunhan luennot eivät mene pahasti päällekkäin.
Lukuvuosi koostuu 2 lukukaudesta, joista ensimmäinen on syyskuusta tammikuuhun ja toinen helmikuusta kesäkuuhun. Lukukausien lopussa on usein koeviikko, vaikka kokeita voi olla pitkin vuottakin. Lomia ja juhlapäiviä on enemmän kuin Suomessa. INPG:ssä on useita eri kouluja jotka kuuluvat melko löyhästi yhteen ja vastaavat Suomen tiedekuntia. Oma kouluni ENSE3 eli E3 on näistä vanhin ja suurin. Suurin osa kouluista sijaitsee kampuksella. E3:lla on kampuksella 2 rakennusta suhteellisen lähellä toisiaan.

Opiskelu

Opiskelu INPG:ssa on koulumaisempaa kuin suomalaisissa yliopistoissa. Ranskassa vietetään huomattavasti enemmän aikaa opettajan kanssa ja ollaan vähemmän itsenäisiä. Luennot ja harjoitukset ovat periaatteessa kaikki pakollisia. Useimmat opettajat eivät kontrolloi läsnäoloa mitenkään, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kokeissa on yleensä todella paljon kysymyksiä, vaikka ne kestävät vain 2 tuntia. Jos kokeesta ei pääse läpi, uusinnasta sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti. Virallisia uusintoja ei kaiketi järjestetä, mutta Ranskassa asiat usein järjestyvät. Itse en joutunut uusintoihin, mutta vaihto-opiskelijoille tenttien uusiminen oli aika yleistä.
Arvostelusysteemi on hyvin erilainen kuin Suomessa. Arvosteluasteikko on 0-20. Arvosteluun liittyy monimutkaisia sääntöjä keskiarvoista ja ”moduuleista” eli opintokokonaisuuksista. Vaihto-opiskelijoihin näitä keskiarvosääntöjä oli erittäin vaikea soveltaa, koska moni kävi irrallisia kursseja moduuleista välittämättä. Arvostelu oli hyvin tiukkaa. Yli 18 olevia arvosanoja kai annetaan erittäin harvoin, joten jo arvosanaa 16 voi pitää erittäin hyvänä suorituksena.

Opintopisteet ovat periaatteessa samat kuin Suomessakin, mutta käytännössä niiden eteen joutuu tekemään enemmän töitä Ranskassa. TTY:lla tavallisin kurssi kestää yhden periodin ajan ja sen voi suorittaa pelkällä tentillä. Tästä hyvästä saa 3 opintopistettä. Ranskassa luennot ja harjoitukset ovat pakollisia, kurssit kestävät pitempään (usein koko lukukauden) ja tentin lisäksi kurssiin liittyy usein harjoitustyö. Silti useimmista kursseista saa vain 1-3 opintopistettä.

Opiskelumateriaali on suurimmaksi osaksi opintomonisteita, jotka opettaja jakaa ilmaiseksi luennoilla. Omia muistiinpanoja otetaan paljon. Joskus luentokalvot saattavat löytyä netistä. Kirjoja ei käytetä lainkaan. E3:lla on kuitenkin omat pienet kirjastot molemmissa rakennuksissaan. Ainoa kirjasto jota käytin oli Grenoblen yliopistojen yhteinen iso kirjasto. Sielläkin käytin vain nettitietokantaa tieteellisten artikkelien etsimiseen.

INPG:n opiskelijoille englanti on pakollinen kieli. Harva oppilas tai opettajakaan kuitenkaan osaa englantia hyvin tai ainakaan sitä ei uskalleta käyttää. Englanninkielistä opiskelumateriaalia käytetään hyvin vähän. Eräs erikoisuus on liikunta pakollisena, arvosteltuna oppiaineena, josta saa opintopisteitä. Vaihto-opiskelijat saivat itse valita käyvätkö englannin ja liikunnan kursseja.

Ranskalaiset opiskelijat E3:ssa olivat yleensä motivoituneen ja ahkeran oloisia. Kysymyksiä kyseltiin luennolla puolin ja toisin. Opettajaan suhtauduttiin aikana kunnioittavasti ja ehdottomasti teititellään. Lukujärjestykseensä ranskalaiset eivät itse voi juuri vaikuttaa. Luentoja ja harjoituksia on joka päivä kahdeksasta kuuteen, tosin lounastaukoa on lähes kaksi tuntia. Ylimääräiset kielet opiskellaan iltaisin muiden kurssien jälkeen. Tämän lisäksi omalla ajalla tehtäviä töitä on paljon. Lomaa on vuodessa enemmän, mutta silti aikataulu on todella rankka.

PIME: Procédés Industriels et Management Environnemental

Etukäteen tekemäni opintosuunnitelmahan oli mennyt uusiksi jo ennen saapumistani Grenobleen. E3:n kansainvälinen vastaava suositteli minulle PIME -opintokokonaisuutta. PIME eli Procedés Industriels et Management Environnemental on kolmannen eli viimeisen vuoden opintokokonaisuus, jonka voivat pyrkiä opiskelijat lähes kaikista INPG:n kouluista.

Koulutusohjelmana PIME oli melko työläs, ja sisältö tuntui osittain sekavalta. Kurssikokonaisuus muodostuu moduuleista, jotka puolestaan sisältävät pienenpieniä opintojaksoja. Vaikka kurssiin liittyen ei olisi luentoja kuin muutamia tunteja, useimpiin kursseihin liittyi melko laaja kirjallinen harjoitustyö. Usein raporteista pidettiin suullinen esitys luokan ja opettajien edessä. Esityksistä kyseltiin paljon kysymyksiä ja niitä arvosteltiin tiukkaan sävyyn. Suomessa ollaan yleensä aika varovaisia, kun taas Ranskassa palautetta saa paljon, eikä myöskään pelätä kritisoida esitystä.
PIME:n kuului koko lukukauden kestävä projekti, jonka aiheet jaettiin melko mielivaltaisesti. Onnistuin puoliväkisin pääsemään neljän hengen ryhmään joka sai omalta kannaltani mielekkäimmän aiheen, ”Anaérobie domestique”. Tarkoitus oli suunnitella vesihuolto- ja jätteenkäsittelysysteemi talolle, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tutkimme kirjallisuudesta jätteiden metanisointimenetelmiä ja metaanin muuttamista sähköenergiaksi, sekä laskimme energiantuoton esimerkkimäärälle kotitalouksia. Projektia ohjasi kaksi PIME:n opettajaa, mutta tapaamisia oli harvoin ja aluksi minulla oli vaikeuksia ymmärtää mitä minun haluttiin tekevän. Tapaamisia opettajien kanssa oli hankala järjestää ja kysymyksiin vaikea saada vastauksia, mikä tuntui kummalliselta kun projekti oli kuitenkin kyseisten opettajien ideoima. Kirjoitimme melko yleisluontoisen raportin, joka lukukauden lopuksi se esiteltiin luokalle ja PIME:n opettajille.

Syyslukukausi oli rankka, koska kursseja oli paljon ja samalla totuttelin ranskan kieleen, kulttuuriin ja koko ranskalaiseen tapaan opiskella. Jälkeenpäin olen kuitenkin tyytyväinen siihen että suoriuduin kaikesta kunnialla ja opin paljon uutta.

HOE – Hydraulique, Ouvrages et Environnement

Kevätlukukaudella siirryin HOE -koulutusohjelmaan toisen vuoden kursseille. E3:ssa ympäristötekniikkaa lähestyttiin aika eri suunnasta kuin TTY:llä. Siinä missä meillä keskitytään juomaveden tuotantoon, jätevesien käsittelyyn ja ympäristöbiotekniikkaan, opiskellaan E3:ssa hydrologiaa, tulvien hallintaa (patorakenteet, varastointialtaat) ja geomekaniikkaa. Opinnoissa tutustutaan Ranskan suurten jokien, vuoriston ja merien käyttäytymiseen ja niistä aiheutuvien riskien hallintaan. Tämä on tietysti mielenkiintoista, mutta Suomessa ympäristö on hyvin erilaista ja samoja tietoja ei välttämättä voi soveltaa täällä. Kurssien valitseminen tuntui siis vaikealta, myös siksi että monet niistä käsittelivät jotain itselleni aivan uutta asiaa, ja tietysti ranskaksi. Vuodesta tuli kuitenkin vähän epätasapainoinen, kun syksyllä kursseja oli huomattavasti enemmän.

Olin kuitenkin erittäin tyytyväinen kevätlukukauteeni. Kurssit olivat hyvin järjestettyjä ja opettajat motivoituneita. Jotkut opettajat tosin käyttivät opetusmateriaalina ikivanhoilta näyttäviä suttuisia kalvoja, jollaisia en 1. lukukaudella ollut juuri nähnyt.
Maaliskuussa järjestettiin HOE:n opintomatka, joka oli vaihtareille vapaaehtoinen. Ulkomaalaisille oli järjestetty oma infotilaisuus matkaa koskien. Päätin lähteä mukaan. Matka kesti viikon, ja se maksoi 150e, johon kuului täyshoito ruokineen ja majoituksineen. Pääkohde oli Bordeaux, jossa meidät vastaanotti Lyonnais des eaux, joka vastaa Bordeaux’n vesihuollosta. Olimme Bordeaux’ssa 3 päivää, jonka jälkeen suuntasimme Pylan dyynille Arcachoniin, ja sieltä edelleen Canal du Midin ja Nîmesin seudun kautta takaisin Grenobleen. Vierailimme jätevedenpuhdistamoilla, pumppausasemilla, padoilla, tulvavesialtailla… Opiskelijat oli jaettu pareihin ja jokainen pari kirjoitti raportin yhdestä kohteesta. Oli melko haastavaa ottaa muistiinpanoja lennosta ranskankielisestä esityksestä. Ohjelmaa oli paljon aamusta iltaan ja matka oli erittäin rankka! Iltaisinkin oli joskus järjestettyä ohjelmaa, kuten ravintolaillallinen Lyonnais des eaux’n johdon kanssa ja tapaaminen Bordeaux’n INPG:n alumnien kanssa.

Asuminen

Grenoblessa on paljon opiskelijoita, ja asunnoista on pulaa. Kaupunkia rajaavat vuoret rajoittavat rakentamista ja kaupunki on rakennettu melkoisen umpeen. Vuokrataso on todella korkea ja hinta-laatusuhde suomalaisittain huono.

Hain jo etukäteen huonetta Résidence Houille Blanche -asuntolasta, joka on tarkoitettu pääasiassa INPG:n opiskelijoille. Varustetasoon nähden vuokra oli erittäin korkea, 306 euroa kuussa. Houillessa on paljon hyviä puolia kuten hyvä yhteishenki asukkaiden kesken, paljon vaihtareita, uima-allas, musiikkihuone ja biljardipöydät. Pakollinen viikkosiivous huoneissa ammattitaidottomien siivoojien toimesta, meluavat naapurit, epäsiistit yhteiset tilat ja sijainti keskellä ei mitään ovat sitten niitä huonoja puolia. Päätin etsiä keskustasta asunnon ja pääsin muuttamaan helmikuun lopussa. Asunnon etsintä tapahtui lähinnä netissä colocation- eli yhteisasumissivustoilla. Asunto löytyi rautatieaseman läheltä ja siellä asui lisäkseni kaksi ranskalaista tyttöä. Vuokra oli 350 euroa kuussa, ja lisäksi oli maksettava netti, vesi ja sähkö jaettuna kolmelle. Hintaero asuntolaan nähden ei siis ollut valtava, mutta asumisen mukavuus ja asunnon sijainti paranivat huomattavasti. Oli myös kielitaidon kannalta hyödyllistä asua ranskalaisten kanssa.

Elämää Grenoblessa

Grenoble on suunnilleen Tampereen kokoinen yliopistokaupunki Isèren departementissa, joka kuuluu Rhône-Alpesin alueeseen. Grenoble on opiskelijakaupunki, jossa on useita yliopistoja kaksi Grand École -koulua. Grenoble on Ranskan littein, kuumin ja saastunein kaupunki. Laakson pohja on tosiaan aivan litteä, ja vuoret estävät ilmamassojen liikettä, ja saasteet muodostava eräänlaisen kattilan kannen kaupungin ylle. Kesällä laaksossa on tukalan kuuma ja ilmanlaatu on huono. Laaksoa halkoo kaksi jokea, Isère ja Drac, jotka yhdistyvät Grenoblen luoteiskulmassa.
Liikkuminen Grenoblessa on helppoa kun vain ensin tottuu ranskalaiseen liikenteeseen. Vuokrasin heti ensitöikseni polkupyörän, joka oli ehdoton kulkuväline varsinkin asuntola-aikana. Pyörästä oli hyötyä myös kampuksella, jossa välimatkat ovat pitkiä. Bussi- ja ratikkaverkosto on kattava ja liput edullisia, mutta iltaisin ja öisin busseja ei juuri kulje.

Grenoblesta käsin on kätevä matkustella, sillä se on TGV -junan reitillä. Lyoniin pääsee tunnissa ja matka Pariisiin kestää 3 tuntia. Etelä-Ranskaan, Sveitsiin ja Italiaan pääsee myös rautateitse tai bussilla. Grenoblessa on myös lentokenttä, ja Lyonin lentokenttä on vain vähän kauempana. Geneven lentokentällekään ei ole kovin pitkä matka. Itse matkustelin vuoden aikana Ranskassa ja vähän muuallakin. Joululoman vietin Suomessa.

Grenoblen parasta antia ovat luonnollisesti sitä ympäröivät vuoret. Kesällä vuorista voi nauttia vaeltaen tai kalliokiipeillen ja talvella lasketellen. Liityin Grenoblen yliopistojen laskettelukerhoon, jonka jäsenet saavat alennusta hissilipuista ja ilmaista opetusta.
Vapaa-aikaa voi viettää muutenkin kuin vuorilla. Pidin erityisesti Grenoblen museoista ja elokuvateattereista, joissa useimmat elokuvat olivat ranskalaisia. Osallistuin myös oman kouluni järjestämiin tapahtumiin ja kansainvälisiin iltoihin.

Ranska ja ranskalaiset

Ranska on kielen oppimisen kannalta erittäin hyvä vaihtokohde, koska toisin kuin Pohjoismaissa, kukaan ei yleensä vaihda kieltä englantiin ulkomaalaisen kohdatessaan. Monet ranskalaiset eivät osaa englantia kovin hyvin, esimerkiksi koulumme kansainvälisten asioiden vastaava, jonka englannista oli niin vaikea saada selvää että alusta asti oli helpompi kommunikoida ranskaksi. Monet eivät myöskään halua tai uskalla puhua englantia vaikka osaisivatkin sitä. Kaikki asiat on hoidettava ranskaksi, ilman kielitaitoa elämä olisi ollut huomattavasti hankalampaa. Pankkiasioita hoitaessa, opiskellessa ja asuntoa etsiessä kielitaidon rajoja koiteltiin usein, mutta vaikeuksien kautta ja ne voitettuani opin hoitamaan hyvin erilaisia tilanteita ranskaksi.
Ranskalaisilla on monia erityispiirteitä kuten loputon byrokratia, kansallinen ylpeys, joka ilmenee esimerkiksi ranskan kielen, ranskalaisen elokuvan ja ranskalaisen viinin lähes ehdottomana ja kyseenalaistamattomana vaalimisena, intohimoinen suhtautuminen ruokaan ja ruoka-aikoihin sekä jatkuva lakkoilu. Lakot vaikeuttavat toisinaan elämää julkisen liikenteen ollessa pysähdyksissä, ja opettajien lakkoillessa opetus saattaa olla peruttu. Myös yliopisto-opiskelijat voivat mennä lakkoon, mutta Grand École -opiskelijat eivät. Kansallinen yleislakko eli gréve national pidetään pari kertaa vuodesta minulle epäselviksi jääneistä syistä. Ranskalaisten ylimielinen ja koppava maine sen sijaan on usein liioiteltua. Pariisilaisia pidetään tympeinä, mutta Grenoblessa ihmiset ovat yleensä mukavia ja palvelualan ihmiset hitaita mutta ystävällisiä. Ulkomaalaisiin suhtaudutaan tottuneesti ja ystävällisesti – ainakin jos osaa ranskaa. Suomalainen saattaa joskus kokea ranskalaisen yhteiskunnan hitaana ja tehottomana (joka paikaan saa jonottaa, työpäivä on pitempi mutta saadaan vähemmän aikaan..), mutta toisaalta ranskalaisella on aina aikaa hakea leipänsä tuoreena leipomosta, tervehtiä vastaantulijoita rappukäytävässä tai vuoristopolulla ja sanoa kiitos, näkemiin ja hyvää päivänjatkoa kaupan kassalle. 

Lopuksi

Vaihtovuoteni oli erittäin avartava ja mielenkiintoinen kokemus, jonka aikana opin paljon Ranskan kielestä ja kulttuurista sekä tutustuin ihmisiin joka puolelta maailmaa. Haluan kiittää Maa- ja Vesitekniikan Tuki Ry:tä minulle myönnetystä apurahasta, joka osaltaan mahdollisti opiskeluni Ranskassa. Ranska on kallis maa ja kustannuksia jäi paljon myös itse maksettavaksi, mutta vaihto-opiskelu on ehdottomasti sen arvoista. Suosittelen lämpimästi vaihtoon lähtöä kaikille!

Tampereella 31.7.09
Johanna Castrén