Juho Järvinen - 2009: Royal Melbourne Institute of Technology, Australia

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Juho Järvinen
Koulu
Oulun yliopisto
Matkakohde
Royal Melbourne Institute of Technology, Australia
Aika
26.06.2009 - 19.12.2009
Vaihto-ohjelma
Kahdenvälinen vaihto


Matkakertomus vaihtolukukaudestani Australiassa Royal Melbourne Institute of Technology- yliopistossa

Melbourne ja Australia:

Australia on pienestä asti kiehtonut minua. Jättimäinen manner on kaukana eristyksissä muista länsimaista, mutta on kulttuuriltaan hyvin britti-tyylinen. Maa pitää sisällään hyvin monenlaista maastotyyppiä ja onkin erinomainen paikka reissata ja tutkia maan erityistä luontoa. Hakuprosessi alkoi aikaisin jo vuoden 2008 lokakuussa, mutta vaihtopaikka varmistui melko myöhään seuraavan vuoden toukokuussa. Vaihdon varmistuttua alkoikin heti lentojen varaaminen ja viisumin hakeminen. Pitkillä lennoilla matkaseura ei ole pahitteeksi joten varasimme lennot yhdessä kahden muun Australian vaihto-oppilaan kanssa.

Melbourne on yksi maailman asuttavimmista kaupungeista. Asukkaita on noin neljä miljoonaa, mutta sekavan suurkaupungin tunne onnistutaan välttämään mainiosti hyvällä suunnittelulla ja viihtyisillä puistoilla. Hyvä juna- ja raitiovaunu verkosto takaavat toimivan julkisen liikenteen laajalle levittyviin lähiöihin. Melbourne on Victorian osavaltion pääkaupunki ja sen ilmasto on todella vaihteleva. Toisinaan ilmasto on kohtuullisen viileä, mutta lämpöaallon tullessa Victorian osavaltio saattaa saada osakseen Australian kuumimmat ja kuivimmat olosuhteet. Victoria onkin kärsinyt kuivuudesta jo useita vuosia, jonka huomaa sattuneista metsäpaloista ja tiukasta vedensäätelypolitiikasta. Esimerkiksi nurmikon kastelua ja Ajoneuvojen pesua kotitalouksissa rajoitetaan ja samalla vesisäiliöiden hankintaa tuetaan valtion tuella. Suurten kultalöytöjen seurauksena kaupunki on aikoinaan vetänyt puoleensa ihmisiä ympäri maailmaan ja Melbourne on nykyäänkin kasvoiltaan hyvin monikulttuurinen. Melbournea sanotaan myös Australian kulttuuripääkaupungiksi, joten erilaisia tapahtumia järjestetään jatkuvasti.
  
Asuminen:

RMIT tarjoaa kohtuullisen huonosti valmiita asumismahdollisuuksia Melbournesta. Yliopiston tarjoamat campus-tyyliset majoitukset ovat melko kalliita laatuunsa nähden, joten seurasin edellisten vaihtaripalautteiden mallia ja lensin Australiaan pari viikkoa ennen orientaation alkua etsimään asuntoa. Pieni turistivaihe ennen opintojen alkua tekee muutenkin hyvää ja samalla ehtii esimerkiksi paikantaa koulun ja hommata kännykkäliittymän. Kämppiä voi toki kysellä sähköpostin välityksellä ennen Melbourneen lentämistä, mutta ei kannata ostaa sikaa säkissä. Jokainen Asuntotarjous kannattaa henkilökohtaisesti käydä tarkistamassa ja pitää huolta siitä, että tekee kunnollisen sopimuksen. Pienoisen turhautumisen jälkeen hyviä asumismahdollisuuksia alkoi löytyä. Sivustot, kuten gumtree ja RMIT:n oma housing service, ovat hyviä paikkoja aloittaa haku. Lehdet ja lukuisat ilmoitustaulut hostelleissa, yliopistolla ja kirjakaupoissa voivat myös olla hyödyllisiä. RMIT housing service databasen kautta löytyi sitten kohtuullisen halpa asunto rannan viereltä St. Kildasta. Kyseessä oli eläkkeellä olevan naisen talostaan vuokraama kalustettu huone. Kaikki tarvittavat asiat kuten keittiö, kylpyhuone ja pesukone olivat käytössäni. Vanha muorikin oli todella aktiivinen ikäisekseen, joten sai itsekin elää ihan omassa rauhassaan. Vuokra oli 150 dollaria/viikko, joka oli suhteellisen halpa ottaen huomioon, että monet maksoivat asumuksestaan yli 200 dollaria/viikko. Matka keskustaan raitiovaunulla kesti noin puoli tuntia ja julkinen liikenne toimii Melbournessa todella hyvin.

Ruokailu:

Hintataso kaupoissa on hieman alhaisempi kuin Suomessa, joten aika paljon tuli tehtyä ruokaa kotona. Yliopistolla on tarjolla monenlaista ruokailuvaihtoehtoa kiinalaisesta pizzapaloihin, mutta yliopiston ympärillä kaupungissa löytyy melkein samaan hintaan huomattavasti parempia vaihtoehtoja. Kaupungista löytyy monta food court -tyylistä ratkaisua esimerksi QV centerillä ja Melbourne centralilla. Suomen kaltaisesta yliopistoruokailua ei ole. Yliopistolla on myös taktisiin paikkoihin sijoiteltu mikroaaltouuneja eväiden lämmittelyyn. Ulkona syömistä tulee kuitenkin vaihdossa harrastettua enemmän kun muulloin ja Melbourne tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet. Syöminen on kohtuuhintaista ja esimerkiksi Lygon streetiltä löytää varmasti minkä tahansa väestöryhmän valmistamaa ruokaa (valitettavasti ei Suomalaista nakit ja muusi –vaihtoehtoa). Queen Victorian ja Etelä-Melbournen torit myyvät tuoreita hedelmiä yms. kohtuullisen halpaan hintaan.

Opinnot:

RMIT- yliopisto on siroteltu ympäri Melbournen keskustaa. Keskustan kampusalueella keskityttiin tekniikkaan, luonnontieteisiin, kauppatieteisiin ja suunnittelu-alaan. Kursseja kävin maksimimäärän eli neljä kurssia. Alustavasti valitsemistani kursseista ainoastaan viisi oli hyväksytty. Itse jouduin aikataulun päällekkäisyyden takia pudottamaan pari kurssia pois ja lisäämään yhden. Kyseinen lisäys oli jo aikaisemmin sähköpostissa mainostettu introduction to Australian society. Kyseessä oli siis melko kevyt kurssi, joka tarjosi oivan mahdollisuuden päästä sisälle aussien lyhyeen historiaan ja henkimaailmaan. Saman kurssin opiskelijoista tuli myös hankittua hyviä ystäviä. Kurssi huipentui leiriin ja kiertelyyn Victorian länsi-osissa. Muut kurssit sivusivat ympäristötekniikan ja bioprosessitekniikan aihealueita. Food microbiology kurssilla käytiin läpi ruuan laatua ylläpitäviä metodeja ja lakeja sekä luennoilla, että laboratoriossa. Environmental sustainability kurssi kävi läpi ympäristöongelmia hyvin globaalista näkökulmasta ja esitteli ongelmia ja katastrofeja, joita Suomessa harvoin tarvitsee edes miettiä. Kävimme läpi mm. maavyöryriskin kartoittamista, metsäpalojen kontrollointia ja maankäytön suunnittelua. Energy & Earth’s environment kurssilla vertailtiin energian tuottamistapoja perusfysiikan laskujen avulla. Kursseilla oli hyvin yleistä pienet tuntitehtävät, välitehtävät ja pitemmät assigmentit. Food microbiology oli ainoa kurssi mistä minulla oli varsinainen lopputentti. Materiaali oli suurelta osin netistä saatavilla eikä kirjojen ostaminen ollut pakollista. Tarvittava lisämateriaali löytyi hyvin yliopiston kirjastosta. Koulua minulla oli kolmesta neljään päivään viikossa, eikä työmäärä ollut mitenkään liiallinen. Opiskelu englanniksi ei ole hankalampaa, mutta voi vaatia aluksi hieman enemmän aikaa.

Vapaa-ajan mahdollisuudet ja sosiaalinen elämä:

Melbourne tarjoaa paljon tekemistä vapaa-ajalle. Yliopistolla on oma aktiviteettiyhdistys, jonka kautta eri alan harrastajat helposti löytävät toisensa. Melbournen kaksi pyhää urheilulajia ovat AFL(aussifutis) ja kriketti. Niitä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa kaupungin massiivisilla stadioneilla. Koululla näkee myös esitteitä kaikenlaisista ekskursioista ja bileistä. Ystäviä ja kontakteja kertyi vaihdon aikana paljon sekä vaihto-oppilaista –että kurssikavereista.

Matkustelu (autonvuokraus, ajokortti, junaliput jne.):

Australiasta löytyy melkein kaikenlaista luontoa samalta mantereelta, mutta samalla kannattaa muistaa, että välimatkat ovat todella pitkiä. Valtavan backbacker-kulttuurin takia maassa on suuri verkosto hostelleja ja halpoja kuljetusvaihtoehtoja. Maan sisäiset lennot ovat myös halpoja ja hyvä tapa säästää aikaa. Toisaalta Australiassa matkaamiseen saa parhaimman fiiliksen, kun vuokraa auton ja lähtee kavereiden kanssa tien päälle. Ajaminen onnistuu ihan suomalaisella ajokortilla. Halvimmat autonvuokrausfirmat ovat yleensä pieniä paikallisia yrityksiä ja kansainväliset vuokrafirmat kalliimmasta päästä. Victorian alueella kannattaa käydä tarkistamassa great ocean road, luonnonpuistot ja pikkukaupungit, kuten esimerkiksi Hamilton. Junalla ja busseilla pääsee myös kätevästi paikasta toiseen, mutta hintoja kannattaa vertailla. Pitemmille matkoille voi harrastaa omatoimimatkailua tai mennä tarkistamaan lukuisten matkatoimistojen tarjontaa. Itse kävin koulun päätyttyä reissaamassa Tasmanian saarella ja Uudessa-Seelannissa. Kotimatkalla pysähdyttiin muutamaksi yksi ihmettelemään Bangkokin menoa. Reissukuume iskee lähes jokaisella Australian vaihtarilla, joten siihen kannattaa varautua. 

Kokemukset:

Suomen ja Australian välillä ei ole dramaattisia eroavaisuuksia. Australian ”no worries”-meininki voi joskus ärsyttääkin, mutta myöhemmin sitä tulee kaipaamaan. Melbourne suuri kaupunki, mutta itse keskusta on hyvin helposti hahmotettavissa. Suurta kulttuurishokkia ei siis tullut missään vaiheessa. Opinnot sujuivat melko rennosti ja vapaa-aikaa riitti. Tärkeintä vaihtokokemuksessa on varmasti itsestään oppiminen, uusien ystävien saaminen ja oman itsevarmuuden kasvu. Melbournessa ehkä hienointa on valtava vapaa-ajan- ja kulttuurin tarjonta sekä monikulttuurisuus. Australialaiset ovat ystävällistä ja kohteliasta porukkaa. Se saattaa suomalaiseen asiakaspalveluun tottuneena tuntua aluksi hieman oudolta, mutta kaikkeen tottuu. Huonointa oli ehkä se, että vaihto loppui liian lyhyeen. Australiassa on todella paljon nähtävää ja Melbournen katujakin on jo kova ikävä. Ympäristöasioissa Victorian osavaltio on edellä muuta Australiaa, mutta kohtaa silti paljon ongelmia. Vesipulan takia kaupungin ympäristöön on suunnitteilla valtava kolmen biljoonan dollarin laitos, jonka tarkoituksena on tuottaa juomavettä merivedestä käänteisosmoosin avulla. Kyseinen menetelmä kasvattaa tietenkin asukkaiden vesilaskuja ja Melbournen jo entisestään suurta ekologista jalanjälkeä.

Vaihdossa käyminen on ehdottomasti kokemus, jota suosittelen kaikille. Matkailu avartaa mieltä ja samalla oppii itsestäänkin paljon uutta. Opintojen ohella parantaa huimasti kielitaitoaan ja saa paljon mahtavia ystäviä ympäri maailmaa. Haluaisin vielä erityisesti kiittää Maa- ja Vesitekniikan tuki ry:tä tuesta ja upean elämyksen mahdollistamisesta.

Oulussa 12.1.2010
Juho Järvinen