Vuoden 2013 tammikuussa aloitin luultavasti hienoimman ja kokemusrikkaimman puolivuotisen tähänastisesta elämästäni: vaihto-opiskelu National University of Singaporessa sai vihdoinkin luvan alkaa yli vuoden odotuksen jälkeen. Heti Singaporeen saavuttua tunsin olevani kuin kotonani. En kärsinyt minkäänlaisesta kulttuurishokista, sillä Singaporen länsimaalaisuus yhdistettynä aasialaisiin ystävällisiin ja vaatimattomiin ihmisiin teki minuun heti lähtemättömän vaikutuksen. Myös Singaporen eksoottinen luonto, lämmin ilmasto ja tekemisen loputon määrä saivat minut rakastumaan tähän vähän yli viiden miljoonan ihmisen kaupungin kokoiseen saarivaltioon.
Vaihtoon lähtiessäni takana olivat kahden ja puolen vuoden opinnot Oulun yliopistossa. Pääaineenani opiskelen tuotantotaloutta ja sivuaineena ympäristötekniikkaa. Alun perin päätin hakea vaihtoon kielen opiskelun vuoksi: halusin oppia paremmin englantia ja erityisesti keskustelemaan sujuvammin. Iso-Britannia vaihtokohteena ei kuitenkaan innostanut, enkä kokenut USA:n tai Australian valloitustakaan omakseni. Kun luin Oulun yliopiston vaihtoraportteja ja törmäsin kertomuksiin Singaporesta, valinta vaihtokohteestani oli sillä selvä. Aasialainen kulttuuri oli aina tuntunut todella kiehtovalta, mutta pelkäsin kielitaitoni olevan esteenä Aasian vaihdolle, sillä olen opiskellut vain englantia, ruotsia ja saksaa. Singaporessa sain kuitenkin samanaikaisesti tutustua Aasian kulttuuriin sekä kehittää englannin taitojani, mikä tuntui täydelliseltä yhdistelmältä.
Yliopistoelämä Singaporessa erosi radikaalisti suomalaisesta vastaavasta. Opiskelu otettiin erittäin vakavasti ja kurssien arvosanoista käytiin kovaa kamppailua. Suomessa arvosanoilla ei usein tunnu niin olevan väliä työelämän kannalta, mutta Singaporessa valtion virkoihin pääsyyn tarvitaan huippuarvosanat, mikä osaltaan selittää vakavaa suhtautumista kouluun. Singaporessa yliopisto-opiskelu on myös todella kallista, joten kursseista yritetään luonnollisesti saada mahdollisimman paljon ”rahalle vastinetta”. Monet kerrat sain osakseni hämmentyneitä katseita, kun kerroin suomalaisesta ilmaisesta koulujärjestelmästä ja siitä, että meille todella maksetaan opiskelusta.
Totuttelu singaporelaiseen opiskelutyyliin kesti aikansa, samoin totuttelu paikalliseen englannin kieleen eli ”singlishiin”. Singaporelaisten murre oli välillä todella epäselvää, mutta parin kuukauden jälkeen huomasin jo ymmärtäväni singlishiä melko hyvin. Oppimistani edesauttoivat erityisesti singaporelainen host-perheeni, joka sitkeästi jaksoi opettaa minulle asioita singlishistä ja singaporelaisten kulttuurista. Kurssieni luennotkin alkoivat sujua huomattavasti helpommin, kun opin ymmärtämään luennoitsijoiden aksentteja.
Kurssivalinnat tuottivat aluksi hieman ongelmia, sillä tutkintooni sopivia kursseja oli vaikea löytää. Lisäksi halusin Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n stipendin saajana keskittyä vaihto-opiskeluni aikana erityisesti sivuaineeseeni ympäristötekniikkaan. Päädyin lopulta valitsemaan kolme kurssia. Yksi kursseistani, Engineering Economy nimeltään, käsitteli nimensä mukaisesti insinöörityöhön liittyviä talousasioita. Kurssilla käytiin läpi monipuolisesti erilaisia työkaluja, joita on mahdollista käyttää esimerkiksi investointien arvioimisessa ja oman yrityksen perustamisessa. Toinen kursseistani liittyi vesitekniikkaan: Water Science and Technology -kurssilla käytiin läpi vesikemian perusasioita sekä lopuksi syvennyttiin tutkimaan veden puhdistukseen kehitettyjä tekniikoita. Koin kurssin hieman vaikeaksi ja työlääksi, mutta loppujen lopuksi se myös antoi paljon ja opetti ymmärtämään vesikemiaa ja -tekniikkaa melko syvällisesti. Kolmas kursseistani oli konetekniikan kurssi nimeltä Energy Conversion Processes. Tällä kurssilla käsiteltiin hieman haastavampia termodynamiikan ongelmia. Kokonaisuudessaan olin tyytyväinen vaihdossa suorittamiini kursseihin ja uskon, että opinnoistani on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.
NUS tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden osallistua monenlaisiin kerhoihin ja tapahtumiin. Itse päädyin osallistumaan silat-kerhon toimintaan, vaikka en aikaisemmin ollut kokeillut taistelulajeja. Harjoitukset olivat kahdesti viikossa, mutta matkustelun vuoksi jouduin jättämään osan harjoituksista väliin. Tämä ei kuitenkaan haitannut ryhmäläisiäni millään tavalla. Kävin myös kuuden viikon jousiammuntakurssin. Urheilukerhojen lisäksi NUS:ssa oli monia erilaisia järjestöjä, jotka yrittivät kalastella vaihtareita mukaan toimintaansa. Pelkästään vaihtareille järjestettyjä aktiviteetteja oli paljon, jopa kyllästymiseen asti. Onneksi saavuin Singaporeen jo hyvissä ajoin ennen yliopiston alkamista, koska monet vaihto-opiskelijoille tarkoitetut tapahtumat järjestettiin jo viikkoa ennen ensimmäisiä luentoja.
Ulkona syöminen on Singaporessa todella paljon halvempaa kuin Suomessa, mistä itse nautin erittäin paljon. Syömiskustannuksissa tuli säästettyä Suomeen verrattuna selkeästi, vaikka ruokaa en laittanut itse kertaakaan. Asuminen on Singaporessa kallista, joten olin onnekas päästyäni asumaan hieman halvemman hintaluokan opiskelija-asuntolaan. Vaatteet ja tavarat olivat tavarataloissa aavistuksen Suomea halvempia, mutta esim. Little Indian ja China Townin alueen torikojuista ja pikku putiikeista pystyi tekemään todella edullisia löytöjä. Elektroniikka Singaporessa oli ehkä vuosikymmen sitten vielä halpaa, mutta tehtaiden muutettua halvemman työvoiman maihin elektroniikkatavaran hinnat ovat kohonneet lähes Euroopan tasolle.
Singaporen sijainti Kaakkois-Aasian lentoliikenteen solmukohtana antoi mahdollisuuden matkustella paljon ja edullisesti, minkä vaan kouluhommiltaan ennätti. Vaihto-opiskelukavereitteni kanssa kävimme seikkailemassa lähemmäs kymmenessä eri kaupungissa. Mieleenpainuvimmat näistä olivat Kambodzan pääkaupunki Phnom Penh ja Kiinan erityishallintoalue Hongkong. Reppureissut Kaakkois-Aasian eksoottisiin maihin avarsivat kyllä maailmankuvaani melkoisesti. Tietysti Singaporessa oleskelukin antoi täysin uutta perspektiiviä elämään ja erityisesti opiskeluun ja työmaailmaan. Vaihdosta palattuani tunsinkin kasvaneeni monen monta senttiä henkistä pituutta. Opiskelu maapallon toisella puolella antaa kummasti rohkeutta ja tunteen siitä, että selviää mistä tilanteesta vaan.
Näin jälkeenpäin mietittynä en keksi oikeastaan yhtään negatiivista asiaa vaihtokokemuksestani. Kaikki asiat järjestyivät liiankin hyvin ollakseen totta. Isot kiitokset Oulun yliopistolle ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle vaihto-opiskeluni mahdollistamisesta ja taloudellisesta tukemisesta. Voisin EHDOTTOMASTI suositella Singaporea vaihtokohteeksi kaikille Aasian kulttuurista kiinnostuneille! Monipuolinen, monikulttuurinen ja suomalaiselle eksoottinen vaihtokohde täynnä ystävällisiä ihmisiä ja matkustusmahdollisuuksia!
Oulussa 30.6.2013
Lisa Jackson
