Marja Wuori - 2011: University of Auckland, Uusi-Seelanti

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Marja Wuori
Koulu
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Matkakohde
University of Auckland, Uusi-Seelanti
Aika
21.02.2011 - 27.06.2011
Vaihto-ohjelma


Yleiskuvaus kohteesta

Uusi-Seelanti on valtio Tyynen valtameren lounaisosissa. Se on kahdesta pääsaaresta koostuva saarivaltio, joka on varsin eristyksissä muista maista. Australia on noin 1 500 kilometrin päässä luoteessa. Etelässä on Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidu017ei ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 4,2 miljoonaa. Auckland on Uuden-Seelannin suurin kaupunki, ja sen alueella asuu noin 1,3 miljoonaa asukasta. Auckland sijaitsee Pohjoissaaren pohjoisosassa. Uudessa-Seelannissa vallitsee meri-ilmasto ja siellä on etenkin talvisin Suomen talvea lämpimämpää. Eteläisellä pallonpuoliskolla vuodenajat ovat päinvastaisina aikoina eli Suomen kesällä siellä on talvi ja päinvastoin.

Valitsin Uuden-Seelannin vaihtokohteeksi, koska olin jo pitkään halunnut mennä käymän siellä, ja ajattelin, ettei niin kauaksi kannata lähteä vain lyhyelle lomalle. Halusin myös harjoittaa englannintaitojani. Harkitsin kohteena myös Australiaa.

Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa

Hakuprosessi

Aloitin hakuprosessin tutkimalla uusi-seelantilaisten ja australialaisten yliopiston nettisivuja ja opetustarjontaa. Keskityin erityisesti yliopistoihin, joiden kanssa Kilroy Educationilla http://education.kilroy.fi/ on yhteistyösopimus, koska ajattelin, että hakuprosessi olisi helpointa hoitaa heidän kauttaan. Aalto-yliopistolla ei ole sopimusta minkään sikäläisen yliopiston kanssa, joten vaihtopaikka Uudesta-Seelannista tai Australiasta on hankittava itsenäisesti. Kilroy Educationin sivulta löytyy hyödyllistä tietoa aiheesta, mutta kannattaa muistaa, että heillä ei ole sopimusta kaikkien sikäläisten yliopistojen kanssa. Jos on kiinnostunut jostakin muusta yliopistosta, ei sitä kannata säikähtää, vaan tutkia kyseisen yliopiston sivuja ja lähettää hakemus suoraan heille.

Kun olin päättänyt, minne hakea, hankin professorilta hyväksynnän kurssisuunnitelmalle. Kurssisuunnitelman tekemisessä apuna olivat yliopiston nettisivut. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sivulta http://www.auckland.ac.nz/uoa/home/for/international-students/ sekä eri laitosten omilta sivuilta löytyi hyödyllistä tietoa.

Kaikki yliopistot vaativat jonkinlaista todistusta englannin kielen taidosta. Yleensä tämän voi tehdä IELTS- tai TOEFL-testillä. Joissakin yliopistoissa kelpaa myös riittävän hyvin suoritettu lukioenglanti ainakin Kilroy Educationin kautta haettaessa. Vaaditut tasot kannattaa aina tarkistaa yliopistokohtaisesti. Itse tein TOEFL-kokeen, koska siinä sattui olemaan vapaata sopivana ajankohtana. Testi maksaa 225 USD ja siihen kannattaa mennä hyvissä ajoin, koska tulosten tulemisessa kestää kauan. Itse sain tulokset nähtäväksi netissä jo muutaman viikon jälkeen, mutta siitä kesti vielä yli kuukauden ennen kuin tulokset saapuivat hakuyliopistolle.

Tarkemmat ohjeet itse hakuprosessista löytyvät yliopiston omilta sivuilta http://www.auckland.ac.nz/uoa/home/for/international-students/study-abroad-and-exchange. Itselläni erona oli, että käytin lähetin hakemukseni Kilroy Educationille enkä ollut yhteydessä suoraan yliopistoon. Koska yliopistollamme ei ole vaihtosopimusta vaihtoyliopistoni kanssa, hain sinne Study Abroad –opiskelijana ja minun täytyi maksaa lukukausimaksu. Ulkomaalaiselle opiskelijalla ne ovat korkeampia ja yhden vaihtolukukauden hinnaksi tuli 11760 NZD eli noin 7000 euroa. Tämän lisäksi piti vielä maksaa vakuutuksesta 275 NZD.

Hain Aalto-yliopiston apurahaa marraskuun lopussa päättyneessä haussa, vaikka hyväksymiskirjeeni ei ollutkaan saapunut vielä siihen mennessä. Hyväksymiskirjeen toimitin joulukuussa heti sen saatuani.

Vakuutus

Terveydenhuoltoa varten pitää olla pakollinen vakuutus. Yliopistolla on kv-opiskelijoille oma vakuutus, joka pitää ottaa. Jos oma vakuutus on riittävän kattava, voi kv-toimistosta kuitenkin hakea vapautusta yliopiston vakuutusmaksusta.  Lisätietoja vakuutuksesta löytyy osoitteesta http://www.auckland.ac.nz/uoa/home/for/international-students/is-how-to-apply/is-health-and-travel-insurance/ Itselläni oli sekä Eurooppalaisen matkavakuutus lisäkuukausilla, että yliopiston vakuutus, vaikka ne olivatkin monilta osiltaan päällekkäiset. En kuitenkaan huomannut selvittää yliopistolta ajoissa, olisiko oma matkavakuutukseni riittänyt. Itselleni ei sattunut mitään matkan aikana, joten en käyttänyt kumpaakaan vakuutusta.

Rahoitus

Oma rahoitukseni vaihtoa varten koostui useasta osasta. Yliopistolta sain free mover –vaihtotukea sekä lukukausimaksutukea. Lisäksi hain ja sain tukea Vesitekniikan tukirahastosta https://into.aalto.fi/download/attachments/1967514/Apurahahakulomake_Koura_091110.pdf?version=1&modificationDate=1308647152000 ja MVTT:ltä https://mvtt.fi/fi/etusivu/. Lisäksi nostin edellisen vuoden ja vaihtolukukauden opintolainat.

Viisumit

Uudessa-Seelannissa opiskelevan täytyy hankkia viisumi. Tietoa viisumista löytyy Immigration officen sivuilta http://www.immigration.govt.nz/migrant/general/formsandfees/formsandguides/study.htm. Viisumia varten pitää passi ja hakulomake lähettää Haagiin sekä maksaa passin postimaksu takaisin. Ennen hakemuksen lähettämistä soitin heidän toimistoonsa varmistaakseni, että minulla oli kaikki tarvittavat paperit ja, että saisin passini ajoissa takaisin. Toimiston väki oli todella mukavaa ja sain viisumin todella nopeasti, noin viikossa.

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Sain Aucklandissa asunnon yliopiston asuntopalveluiden kautta. http://www.accommodation.auckland.ac.nz/uoa/ 
Asuntoni oli huone viiden hengen solussa eli doorm.  Asunto sijatisi aivan kaupungin keskustassa parin sadan metrin päästä yliopistolta. Asunnon vuokra oli korkeampi kuin mitä Suomessa opiskelija-asuntojen vuokrat. Vuokra oli kuukaudessa 920 NZD (eli reilu 500 €) eikä siihen sisältynyt ruokailuja, kuten moniin asuntoiloihin kuuluu.  Asuntolan nimi oli WSA-Wellesley Student Apartments, joka oli yhteinen asuntola teknillisen yliopiston AUT kanssa. Tämän vuoksi asuntola ei näy asuntopalveluiden sivuilla. Koska hain asuntoa niin myöhään oli asuntola ainoa, josta saatoin saada huoneen.  Asuntoa voi hakea jo ennen kuin olet saanut hyväksynnän opiskelemiseen yliopistossa. Kannattaa siis hakea jo syksyllä. Itse sain kuitenkin asunnon vaikka hain vasta joulukuussa.  Uudet opiskelijat aloittavat helmikuussa, joten asunnon saaminen vapailta markkinoita voi olla silloin vaikeaa. Kannattaa kuitenkin katsoa www.trademe.co.nz . Myös yksityiset yritykset pyörittävät asuntoloita kuten unilodge http://www.unilodge.com.au/Auckland/ .

Yliopistolla on oma kansainvälisten opiskelijoiden toimisto. He järjestävät  tapahtumia vaihtareille. Heiltä voi myös kysyä neuvoa ongelmiin. Kannattaa osallistua orientaatioviikolla oleviin tapahtumiin ja luennoille, koska niillä saa paljon hyödyllistä tietoa. Orientaatioviikko on viikkoa ennen lukukauden alkamista. Ensimmäistä kertaa Uuteen-Seelantiin saapuville yliopisto järjestää kuljetuksen lentokentältä ja antaa samalla esitekassin. Kyytiä varten pitää täyttää lomake.

Itselläni asuminen oli kalliimpaa kuin mitä Suomessa, mutta esimerkiksi ruokakaupassa käynti tuntui halvemmalta kuin mitä Suomessa. Yliopistolla ei ollut mitään erillisiä opiskelijaruokaloita vaan useita pikaruokapaikkoja. Niissäkin ruoka oli Suomen hintatasoon nähden kalliimpaa, mutta luonnollisesti kalliimpaa kuin mitä Suomen opiskelijaruoka. http://www.auckland.ac.nz/uoa/home/for/international-students/is-tuition-fees-and-costs/is-cost-of-living.

Aucklandissa on julkista liikennettä ja paikallisen reittioppaan löydät näiltä sivuilta. http://www.maxx.co.nz/ . Kaupunkialueella joukkoliikenne on toimivaa ja keskustan alueella liikkuessa bussimaksu oli edullinen.

Yliopistolla oli oma liikuntakeskus, Recreation Centre http://www.recreation.auckland.ac.nz/uoa/home, jossa oli kuntosali ja jumppia. Yliopiston asuntoloissa asuville se kuuluu hintaan ja muilta siitä perittiin jonkinlainen maksu.

Opinnot

Yliopistossa suoritetaan yleensä nelivuotinen kandidaatin tutkinto. Useimmat suorittavat vain kandidaatin tutkinnon. Yliopiston järjestelmässä lukukauden tavoite opintopistemäärä on 60 op:ttä. Yleisin kurssin koko on 15 op:ttä, joka vastaa meidän 7,5 opintopistettä.
Itse opiskelin neljä kurssia. Kursseistani vain yksi oli insinööritiedekunnassa, koska useimmat kurssit joko vaativat enemmän esitietoja tai olin käynyt jo osan kurssin aihepiiristä.

Lukemani kurssit olivat:

CIVIL 731 Water Resources Modelling, 15 op
Kurssi on vesitekniikan maisterivaiheen kurssi. Kurssin aiheena olivat  Kurssilla oli viikossa kaksi tuntia luentoja ja 1 tunti tutoriaaleja eli harjoituksia, jossa annettiin uudet harjoitustehtävät ja sai kysyä neuvoja tehtävien tekoon.

GEOG 105 Natural Hazards in New Zealand, 15 op
Kurssi on maantieteen ensimmäisen vuoden kurssi. Kurssin aiheena olivat erilaiset luonnohasardit sekä erityisesti niiden merkitys Uudessa-Seelannissa. Kurssilla oli luentoja kaksi tuntia viikossa ja niiden lisäksi oli harjoitustehtäviä.

GEOG 332 Climate and Environment, 15 op
Kurssi on maantieteen kolmannen vuoden kurssi. Kurssin aiheena olivat ympäristön ilmastoon vaikuttavat ilmakehän prosessit. Kurssilla oli luentoja kolme tuntia viikossa sekä lisäksi harjoitustehtäviä.

PHYSICS 213 The Geophysical Environment, 15 op
Kurssi on fysiikan toisen vuoden kurssi. Kurssilla käsiteltiin ilmakehän, valtamerten sekä kiinteän maan geofysiikkaa. Kurssilla oli luentoja kaksi tuntia viikossa.

Käymilläni kursseillani oli luentoja ja harjoitustehtäviä. Yhdellä kurssilla oli vapaaehtoisia harjoitusten ohjaustilaisuuksia. Monilla muilla kursseilla oli myös keskustelutunteja pienryhmissä kurssien aiheista. Kaikilla käymilläni kursseilla harjoitukset ja välikokeet muodostivat osan arvosanasta, noin 30-50 prosenttia. Kursseilla oli välikokeita sekä tentti lukukauden jälkeen olevalla tenttikaudella. Itse pidin siitä, että kursseilla oli harjoitustehtäviä ja arvosanat muodostuivat osittain jo kurssin aikana, joten lopputenttiin luku oli helpompaa. Toisaalta oli mukavaa, että kursseja oli vain neljä, joten niihin jaksoi keskittyä paremmin kuin moneen eri kurssiin.
Suoritukseni hyväksymisestä en ole vielä hakenut, mutta suunnitelma on että kolmesta kurssista tulisi sivuainemoduuli ja pääaineen kurssista tulisi merkintä pääaineen erikoismoduuliin tai vapaavalintaisiin opintoihin. En kuitenkaan vielä ole hyväksyttänyt opintoja Suomessa.

Muuta

Vapaa-aikana kv-toimisto järjesti jonkun verran ohjelmaa. Lisäksi heillä oli yhteistyösopimus Base Travel –matkatoimiston kanssa , jonka kanssa he järjestivät yhteisiä aktiviteettejä. Lisäksi yliopistolla on paljon erilaisia kerhoja, joihin kannattaa liittyä ja osallistua toimintaa. Itse liityin melonta-, sukellus- sekä kansanvälisten opiskelijoiden kerhoon. Kävin kaikkien näiden kerhojen mukana jollakin reissulla ja voin ehdottomasti suositella. Sukelluskerhon kautta suoritin myös sukelluskortin, jonka suorittaminen on Uudessa-Seelannissa Suomea halvempaa. Uudessa-Seelannissa monet ulkoiluharrastukset ovat suosittuja. Itse kokeilin ensimmäistä kertaa surffaamista, koskimelontaa, sukeltamista ja benjihyppyä.

Pääsiäisen aikaan yliopistossa oli kahden viikon mid-semester-break, jonka käytin bussimatkaan Eteläsaarella Kiwi Experience –bussifirman matkassa. Lukukauden loputtua matkustin vielä Pohjoissaarella vastaavanlaisella matkalla Stray –bussifirman mukana. Uudessa-Seelannissa kannattaa ehdottomasti matkustaa muuallakin kuin Aucklandissa, koska vasta siten voi nähdä Uuden-Seelannin upeaa luontoa ja sen vaihtelevuutta.

Yliopiston kurssit olivat kivoja sekä yliopiston eri kerhojen toiminnat olivat hauskoja. Uusi-Seelanti on luonnoltaan hyvin erilainen kuin Suomi.  Miinuspuolena on se, että maa on hyvin kaukana. Vieraita ei kalliin lentomatkan takia ole helppo saada käymään. Myöskin lukukausimaksu oli kallis. En itse haluaisi opiskella siellä kahta lukukautta tämän takia. Mutta oli kuitenkin kiva tutustua maahan ja päästä käymään niin kaukana toisella puolella maapalloa. Vaihto teki myös hyvää kielitaidolleni, kun englantia tuli käytettyä päivittäin.