Milla Suominen - 2012: Universität Stuttgart, Saksa

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Milla Suominen
Koulu
Tampereen teknillinen yliopisto
Matkakohde
Universität Stuttgart, Saksa
Aika
01.09.2011 - 28.02.2012
Vaihto-ohjelma
Erasmus


ENNEN LÄHTÖÄ SUOMESSA

Motivaatiota vaihto-opiskeluun oli keräilty jo opiskelujen alusta lähtien. Sopivaksi ajankohdaksi valikoitui tutkintoni loppuvaihe. Vaihto-opiskelu on hyvä tilaisuus tutustua maailmaan vielä kun työelämän oravanpyörä ei paina päälle. Sinällään olisi kannattanut ehkä lähteä vaihtoon vähän aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Kohteeksi valitsin Saksan lähinnä siksi, että se on riittävän kaukana, mutta kuitenkin melko lähellä. Lisäksi olen opiskellut saksaa jonkin verran, joten sitä oli hyvä lähteä kehittämään. Saksahan on tärkeä kieli Euroopassa varsinkin tekniikan alueella. Stuttgartin yliopistossa oli erinomainen tarjonta kursseja maa- ja vesitekniikan alueelta niin englanniksi kuin saksaksi ja varmasti olisi opiskeltavaa riittänyt enemmän kuin ta rpeeksi koko vuodeksi! Päädyin kuitenkin puolen vuoden vaihtoaikaan tulevan diplomityön takia.

Lähtövalmistelut

Pakollinen paperityöpaini tuntui viivästyvän jatkuvasti, mutta paperit saatiin kuntoon molemmissa päissä ajallaan. Asuntoa Stuttgartista tarjotaan sujuvasti paikallisen Studentenwerkin (TOAS+YTHS+Juvenes) kautta, mutta koska opiskelija-asunnot on jo nähty päätin hankkia asunnon yksityiseltä.

Asunnon kanssa kävikin melko sopivasti, sillä eräälle sivustolle jätettyyn
ilmoitukseen vastasi pariskunta, joka oli lähtemässä USA:han vaihtoon samaksi
puoleksi vuodeksi, jonka aioin viettää Stuttgartissa. Asunto oli Gärtringenissä, joka on oma pikku kaupunkinsa noin 20min junamatkan päässä Vaihingenin kampuksesta.
Intensiivikielikurssi oli heti ennen lukukauden alkua. Kurssi oli maksullinen, mutta joka euron arvoinen. Intensiivikurssilla tapasi samassa vaiheessa olevia vaihtareita ja kurssin kaverussuhteet säilyivät tiiviinä koko vaihdon ajan. Lisäksi yliopiston tarjoama buddy-palvelu saapuessani Stuttgartiin oli huippu, sillä siitä on melkoisesti hyötyä varsinkin ensimmäisinä päivinä.

SAAPUMINEN SAKSAAN

Varsinainen lähtö Saksaa sijoittui elokuun viimeisille päiville, sillä intensiivikieli alkoi heti syyskuun alussa. Tämä tarkoitti sitä, että kesätyöt jäivät kuukautta lyhyemmiksi.

Intensiivikielikurssi oli kuitenkin niin hyvä kielitaidon parantamisessa, että sitä voi suositella, vaikka tienaaminen jääkin vähemmälle. Lennot sujuivat mutkattomasti ja tavaratkaan eivät hävinneet Berliinin vaihdon aikana. Lentolippuja kannattaa vertailla ajoissa, sillä niiden hinnat vaihtelevat melkoisesti. Välilaskun avulla pääsee vähän halvemmalla.

Jos päätyy Studentenwerkin tarjoamiin asuntoihin, tulee ottaa huomioon, ettei asunnon avaimia anneta kuin arkipäivänä (muuttopäivänä tai sen jälkeen). Buddy oli
mahdollista saada hakemaan avain valmiiksi, mutta tosiaan arkipäivänä.

Ensimmäiset päivät Stuttgartissa

Saavuin Stuttgartin lentokentälle aamupäivällä ja asemalla minua oli vastassa buddy, joka opasti samantien junaan. Jos asuu vähänkään kauempana kampuksesta, kannattaa junalippu hankkia pikimmiten. Päivälippuja on saatavilla ryhmille, joten sellainen kannattaa hankkia jos matkailee ryhmässä. Buddy kannattaa hankkia ja hän osaa todennäköisesti kertoa niistä tarkemmin. Erinäisiä infotilaisuuksia järjestettiin ensimmäisten päivien aikana. Lisäksi myös kielikurssin lähtötasotesti oli heti alussa.

Paikallinen kv-opiskelijajärjestö AEGEE järjesti muutamia vapaampia tilaisuuksia informaation ja oluen merkeissä. Kyseisen poppoon kanssa tuli käytyä heti alkuun Stuttgartilaisen panimon olutfestareilla, joten laskeutuminen kesätöistä rankkaan
opiskelija-arkeen oli pehmeä.

Asunto oli onneksi täysin kalustettu, mutta Stuttgartissa on IKEA, josta muutamat
puuttuvat tavarat oli helppo hakea. Sindelfingeniin pääsee otamalla Vaihingenista S1 Herrenbergiin päin ja vaihtamalla Böblingenissä S60:een. S-bahn -asema on keskellä kampusta. Asemalta lähimmille asunnoille kestää kävellä noin 5 minuuttia, mutta kauimmaiset kampuksen asunnot sijaitsevat etäämmällä.

OPISKELU

Kannattaa tutustua kurssivalikoimaan yliopiston sivuilta. Kurssit, niistä tiedottaminen ja niille osallistuminen vaihtelevat huomattavasti laitoksittain. Mitään
yhtenäistä TTY:n POPin kaltaista systeemiä ei ole, joten asioista kannattaa kysellä omalta Erasmus-advisorilta.

Kielten kurssit järjestetään pääsääntöisesti keskustan kampuksella, jonne on noin 20 minuutin matka Vaihingenin kampukselta. Kielten kursseilla on tiukka 2 poissaolon sääntö, mutta sen säännön taivuttaminen riippuu luennoitsijasta. Pääosa esimerkiksi saksan ja englannin tunneista on tiukkojen poissaolojen kursseja. Varsinkin intensiivikielikurssin osalta tuo kahden tunnin rajoitus oli harvinaisen tiukka ja tarkka, sillä luentoja on kuitenkin kuukauden ajan viitenä päivänä viikossa.

Vaihingenin kampuksen huonenumerointi on pääosin näin: talonnumero.huone. Huoneita joutuu silti vähän metsästäämään, mutta kyllä niissä joku logiikka on, joten
ensimmäisten viikkojen harhailun jälkeen salit alkavat löytyä. Vesi- ja jätehuollon kurssit (ISWA-laitos) sijaitsee Büsnausta, jonne oli Vaihingenin kampukselta 15-20 minuutin kävelymatkan (metsän läpi) päässä. Sinne pääsi bussilla, mutta bussia odotellessa olisi kerennyt kävellen kampukselle. Muiden laitosten kurssit olivatkin
sitten Vaihingenissa tekniikan alan opintojen osalta.

Opetuksen laatu oli hyvää, huolimatta järjestelyjen vaihtelevuudesta. Ainakin muutaman kurssin vetäjältä löytyi sellaista innostusta aiheeseen, joka monelta puuttuu.
Erityisen maininnan saa Millan ”Water Analysis and Analytical Quality Control” -kurssin luennoitsija Prof. Koch.

Kannattaa esittäytyä kurssin alussa kurssin luennoitsijalle ja harkkojen vetäjälle. ERASMUS-opiskelijoilla on pieniä etuoikeuksia, kuten suorittaa kurssin tentti
suullisena tai kirjallinen tentti aiemmin. Kyselin jo kurssien alussa miten kannattaa tentti suorittaa ja usein vetäjät muistivatkin pyyntöni tenttipäivämäärää mietittäessä.

Suoritetut kurssit

Stuttgartissa on hyvä valikoima ympäristötekniikan opintoja ja varmasti löytyy jotain uutta myös opinnoissa pitkälle ehtineelle. Itsellä kun vaativampia kursseja ollut vielä suoritettuna, jäi yksi erittäin mielenkiintoinen kurssi kesken. Englanninkielisiä kursseja kannattaa katsella WASTE- ja WAREM-koulutusohjelmien sivuilta. WASTEkoulutusohjelman foorumille ilmestyi talvilukukauden lukujärjestykset, joista ainakin itse tarkistin järjestettävät kurssit.

Deutsch als Fremdsprache B1.1 (9ECTS)

Ennen varsinaista lukukauden alkua järjestetty intensiivikurssi oli rankka, mutta todella hyödyllinen. Luentoja oli joka arkipäivä, ja vaikka siitä ei aiemmin ilmoitettukaan, muutaman kerran myös lauantaisin. Kannattaa varautua lauantain luentoihin viikonloppuohjelmaa suunnitellessa. Koska ulkomaalaisia opiskelijoita on niin paljon, on kurssi jaettu ”aamu- ja iltavuoroon”. Aamuryhmän luennot alkavat klo 8 ja loppuvat lounasaikaan. Illan ryhmät aloittavat lounaan jälkeen ja pääsevät vapaalle jalalle klo 19 aikaan. Arpaonni määrää kumpaan ryhmään pääsee/joutuu.

Kurssi maksoi 180e, mutta oli kyllä joka euron arvoinen. Ennen kurssia tehdään lähtötasotesti. Onnistuin testissä vähän liiankin hyvin, koska olin käynyt saksaa A2.1
tasoon asti. Testissä on tekstinpätkiä, joihin pitää valita (a, b, c) oikea sana oikeassa muodossa. Kurssin alussa opettaja jutteli meille saksaksi pienissä ryhmissä, mitatakseen suullista kielitaitoamme. Halukkaat saivat vaihtaa alempaan tasoluokkaan ja vaihtoi meidän ryhmään myös testissä huonommin pärjänneitäkin. Vaikka suullinen anti ei kovin vahva ole, niin mielestäni pärjäsin ihan hyvin B1.1 tasolla. Kurssi oli jaoteltu niin, että maanantaina ja tiistaina oli toinen opettaja ja loppuviikon toinen. Olet onnekas, jos saat opettajaksi Klaus Roehmin 🙂

Deutsch als Fremdsprache B1.2 (4ECTS)

Jatkokurssi intensiivikurssille melkein samalla porukalla ja opettajalla. Tunteja oli 4 per viikko yhtenä iltana.

Sustainable Production Processes (3ECTS)

Hyvä peruskurssi prosesseista ja miten teollisuusprosesseja voidaan muuttaa kestävämmiksi. Kurssin luennoitsija oli alansa asiantuntija ja antoi hyviä vastauksia
prosesseihin ja niiden toimintaan liittyen. Kurssilla käsiteltiin mm. teräksen, alumiinin ja bioraaka-aineiden prosesseja.

Introduction to Intercultural Communication (3 ECTS)

Peruskurssi kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta. Kurssi oli mielenkiintoinen ja sisältö oli rakennettu pääosin stereotyyppisille kulttuurienvälisille
kommunikaatiotilanteille (mitä kannattaa ottaa huomioon, jos toinen osapuoli tulee vaikka aasiasta tai amerikasta). Kovin paljon uutta ei käteen tarttunut, mutta
kielikurssiksi ihan hauska. Päästiin puhumaan englantia mukavista teemoista.

International Waste Management (7-9 ECTS)

Tämä moduuli (=rakentuu useasta eri kurssista) oli selkeästi kursseistani (aikaa)vaativin. Moduuli koostui kursseista Waste Management in Middle and Low-income
Countries, Waste Management in Practice, Waste Management Concept ja Landfills. Jotkut moduulit koostuivat selkeästi eri kursseista, mutta tämä järjestettiin
oikeastaan “yhtenä kurssina” = aikataulullisesti oli vaikea sanoa minkä kurssin asiaa minäkin päivänä luennoidaan. Tämän vuoksi otin koko moduulin, helpommin itse pysyi perässä mihin aikaan ja minä päivänä tulee olla missäkin.

Kurssilla siis oli luentoja ja yksi isompi ryhmätyö. Ryhmätyössä tehtiin kuvitteelliselle kaupunkialueelle laskelmat jätemääristä, ja meidän piti mitoittaa mm.
jäteastiat, jätteenkuljetuskalusto ja jätteenkäsittelylaitos ko. alueelle. Ryhmätyö oli erittäin hyödyllinen, mutta ohjeistusta ei kovin paljoa annettu (mutta toisaalta arvosanaakaan ei työstä saanut). Luennot olivat Landfill ja Waste Management in low and middle income countries –osuuksista. Tenttiin osallistumisen ehtona oli myös vapaamuotoinen seminaariesitys (15min) esim. oman maan jätehuollosta. Tentti koostui useasta kysymyksestä kurssin aihealueilta. Suosittelen moduulia lämpimästi.

Technology Assessment and Environmental Economics (3ECTS)

Kurssin aihealueet olivat samoja kuin osat Teollisuustalouden perusteita ja ympäristöjohtamista. Oli kurssilla muutakin asiaa, joten suosittelen myös käymään
katsastamassa jos nimi kuulostaa mielenkiintoiselta.

Kurssin luennot olivat kerran viikossa ja moduuliin kuului myös seminaarit vapaavalintaisesta aiheesta. Moduuli vastasi siis osittain myös Puheviestintää ja
neuvottelutaitoa (I). Otin kuitenkin vain luento-osuuden, 3 ECTS. Koska kurssin tentti oli vasta maaliskuun lopussa, sain suorittaa tentin suullisena.

Water Analysis and Analytical Quality Control (3 ECTS)

Kattava peruskurssi, vastaa n. TTY:n ympäristökemian ja ympäristöanalytiikan teoriaosioita. Kurssin vetäjä puhui myös practical- osioista, joten voisin olettaa että on myös olemassa labrakurssi käsiteltävistä asioista.

Kurssin luennoitsija oli asiantunteva ja kurssin asiat etenivät loogisesti ja hyvin järjestelmällisesti. Kurssi oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoiset esimerkit käytännöstä elävöittivät tiukkaa teoriaa.Kuten aiemmin on mainittu, professori Koch on ehdoton suosikkini luennoitsijana! Suosittelen, jos ympäristökemian tai ympäristöanalytiikan kursseja ei ole käytynä tai asiat ovat unohduksissa. Kävin suullisen tentin, mutta olisi ollut myös mahdollista tehdä kirjallinen tentti (monivalinta) ennen varsinaisten luentojen loppua. Materiaalit olivat paikallisen sähköisen oppimisympäristön sivuilla.

SUMINEN JA ELÄMINEN

Asuminen

Opiskelija-asunnoista ei ole hirveästi kokemusta. Sen verran mitä kavereiden luona kävi kylässä tuli kyllä huomattua että niitäkin on laidasta laitaan. Yhdessä oli hieno uusi keittiö, kun taas toinen oli aivan räjähtäneessä kunnossa. Kannattaa kysellä joltakin niissä asunnoissa asuneelta, jos yksityiskohtaisempaa tietoa haluaa.

Saksalaiset ovat kovia kierrättämään ja tämä näkyi ainakin Gärtringenissä, mutta mielestäni kampuksenkin asunnoilla oli iso liuta erilaisia säiliöitä. Oman asuntoni
pihasta ei kaikkia säiliöitä löytynyt, joten lasipurkit ja metallit kannettiin kierrätyskeskukseen noin 1.5km päähän. Asuminen luonnistui varsin mukavasti, sillä
asunto oli kalustettu ja sähkö ja vesi kuuluivat vuokraan.

Suuria huolenaiheita ei tosiaan ollut, mutta päänvaivaa aiheutti välillä talon Ruhezeitit, eli hetket päivästä jolloin pitää olla hipihiljaa. Pyykinpesua ja imuroimista rajoitti päivällä 12-14 välillä oleva ”siesta” ja illallakin piti hiljentyä kahdekselta. Tämä ei välttämättä ole totuus kampuksen alueella, mutta luulisin että yksityiseltä puolelta löytyvissä asunnoissa on samantapaisia jollei nyt samoja rajoituksia.

Liikkuminen

Liikkuminen kaupungissa käy parhaiten junilla. Myös busseja löytyy, mutta niitä tuli hyödynnettyä aika harvoin. Kaupugin liikennelaitoksen sivuilta löytyy lisätietoa noista linjoista. U-Bahnit ovat jostain metron ja raitiovaunun välistä, kun taas S-Bahnit ovat metron ja lähijunan risteytys. Molemmat siis menevät ihan ydinkeskustassa maan alla.

Junat lopettavat kulkemisen joskus aamuyöllä, joten jos keskustassa viipyy kauemmin kannattaa takaisin tulla yöbusseilla. Gärtringeniin takaisin tuleminen
onnistuu Böblingenin kautta ja kampukselle taitaa yöbussi kulkea suoraan keskustasta. Taksit ovat aavistuksen verran halvempia kuin Suomessa.

Ostokset

Asuminen on ylipäätään Stuttgartissa (tai ainakin sen laidoilla) halvempaa kuin Suomessa. Monet muut (espanjalaiset, chileläiset, italialaiset, …) valittivat, että
Saksassa on kallista, kun taas me suomalaiset hihkuimme onnesta. Varmasti löytyy ravintoloita ja ostospaikkoja, jossa on kalliimpaa, mutta keskimäärin ruoka, vaatteet ja muut perusjutut ovat halvempia.

Saksassa on useita eri ruokakauppaketjuja ja itse tuli käytyä Edekassa, koska se oli aivan tien toisella puolella. Vaihingenin kampuksella asuvat kävivät todennäköisesti Vaihingenin keskustan ostoskeskuksessa SchwabenGaleriessa, josta löytyy ruokaa varten Aldi ja Kaufland. Myös Pennymarkteja löytyy sieltä täältä, joten valinnanvaraa ainakin on. SchwabenGaleriessa on myös MediaMarkt, joka on vähän vastaava kuin Gigantti tai Veikonkone.

Stuttgartin keskustasta löytyy sitten kaikki mahdollinen. Pääostoskadun Königstrassen koko pituudelta löytyy kauppaa niin moneen makuun, että varmasti
riittää. Jos vähän halvempia vaatteita kaipaa, kannattaa käydä ehkä C&A:ssa, jossa on ihan hyviä peruslaatuisia vaatteita. Kadulta löytyy toki myös Louis Vuittonit, Dieselit ja muut jos tuntee tarvetta sellaiselle.

Stuttgartista etelään löytyy Metzingen, joka on eräänlainen ostoskaupunki (Outlet City). Metzingenistä löytyy kuuluisimpien merkkien outletit ja hinnat ovat kuuleman
mukaan halpoja. Stuttgartista sinne pääsee junalla ja bussilla. 

Lederhoseneita ja Dirndleitä näkyy katukuvassa varsinkin Oktoberfestien aikaan, ja pitihän sellaiset saada. C&A:sta löytyy taas hyvää perustasoa olevia olutfestarikamoja ja hinnat pyörivät satasen molemmin puolin. Sesonkiajan ulkopuolelta suosittelemme Krügeriä, joka on Königstrasselta vähän sivuun. Siellä saa nahkahousuihin menemään ihan niin paljon rahaa kuin haluaa, mutta noita vähän halvempia löytyi onneksi myös.

APAA-AIKA

Vapaa-ajan viettoon Stuttgartissa ja Saksassa yleisesti on tietysti paljon vaihtoehtoja. Vaihto-opiskelijan vapaa-aika kuluu varmasti suurelta osalta ruoka- ja olutkulttuurin sekä matkustelun parissa. Myös elokuvissa voi käväistä, jos dubatut elokuvat kiinnostavat. Vaihingenissa on kyllä pieni teatteri, joka näyttää vain englanninkielisiä elokuvia. Penkit eivät ole kuulemma kovin mukavat.

Paikkoihin ja ihmisiin tutustuminen on oiva tapa viettää kurssien väliin jäävää aikaa. Stuttgart on kuitenkin aika iso kaupunki, joten näkemistä riittää. Itse tuli tutustutta enemmän siihen ydinkeskustaan, joten syrjäisemmät kaupunginosat jäivät vähän tuntemattomiksi. Saksan kirjakieli Hochdeutsch tulee kyllä reissulla kyllä tutuksi, mutta  paikallinen Schwäbisch-murre jäi kyllä melko ymmärtämättömäksi, vaikka naapurin pappa vähän väliä jotain puhelikin. Kampuksella asuvat valittivat, että opiskelija-asunnot ovat niin kansainvälisiä. Näin se paikallisen kielen puhuminen jää kotosalla vähemmälle, kun saksalaiset kämppiksetkin haluavat puhua vain englantia. Omalta osalta tämä ei ollut ongelma, sillä harva naapureistamme puhui sujuvasti englantia.

Kulttuuri

Hyviä Stuttgartilaisia oluita ovat niin Stuttgarter Hofbräu kuin Dinkelackerkin. Ravintolat ovat keskustassa ehkä aavistuksen verran halvempia kuin Suomessa, tosin
kyllä niitä kalliimpiakin paikkoja halutessaan löytää. Suosittelen zum Paulaner -ravintolaa, josta saa (enimmäkseen) baijerilaisia herkkuja, mutta myös swaabilaisia
erikoisuuksia mm. Maultaschen ja Spätzle. Molemmat ovat eräänlaista pastaa, joka tulee kyllä tutuksi, jos Stuttgartiin lähtee.

Stuttgartista löytyy useampikin museo ja suosittelen Mercedes Benz -museota, joka on ainakin autoharrastajalle pakkovisiitti. Näin autoista tietämättömällekin varsinkin museon alkupää vanhoine autoineen ja hevoskärryineen oli mielenkiintoista katsottavaa. Museossa on kuitenkin niin valtavasti nähtävää, joten kannattaa varata riittävästi aikaa ja eväitä! Kaupungista löytyy myös Porsche-museo, jos se vaikuttaa paremmalta automerkiltä. Lisäksi keskustassa on maakuntamuseo.

Urheilu

Lähes tulkoon kaikki vaihto-opiskelijat tuntuivat valitsevan jonkin kaupungin saleista vaihtovuoden kuntoilua varten. Lisäksi koululta löytyy oma kuntosalinsa ja useampia erilaisia kursseja, joita kannattaa bongailla Wintersemesterin alkaessa Hochschulsportin sivuilta. Kursseja löytyy hieronnasta judoon. Myös mainitut kuntosalivuorot ovat listassa ”kursseina”, joka ainakin allekirjoittanutta hieman hämäsi. Listasta valitaan siis itselle sopiva aika ja ilmoittaudutaan kurssille.

Gärtringenissä ainakin oli ihan mukava lenkkeillä ja kampuksen läheisyydestäkin löytyy metsää ja muuta vähän rauhaisampaa aluetta juoksenteluun. Lisäksi talvisaikaan
on keskustassakin jotain luistelupaikkoja, joskin niillä nyt ei kovin pitkää matkaa pääse luistelemaan. Schwäbische Albit löytyvät myös siitä läheltä, jos laskettelemaan haluaa ja eihän sinne varsinaisillekaan Alpeille mikään kovin pitkä matka ole.

Matkustaminen

Muihin kaupunkeihin Stuttgartista pääsee sujuvasti niin junalla kuin lentokoneellakin. Lentokenttä on ihan kohtalaisen kokoinen, joten siltä pääsee lähtemään ympäri Saksaa ja Eurooppaa. Junalipuista erityismaininnan saavat kaikki ryhmäliput. Niitä löytyy niin lähijunista, kuin kaukojunistakin. Muun muassa Münchenissä tuli käytyä isomman porukan kanssa, jolloin ostimme muutaman viiden hengen lipun. Lippu (Schönes Wochenende) maksoi 39e ja sillä saa matkustaa 24h kaukojunilla niin paljon kuin ehtii.Kuitenkaan IC/ICE-junat eivät käy, joten Müncheniin mentäessä joutuu vaihtamaan neljä tai viisi kertaa eri Regionalbahneihin (RB/RE). Normaalihintaiset liput ovat muutenkin aika kalliita, joten DB:n sivuilta kannattaa bongailla alennuksia. Erikseen voi mainita paikallisen halpalentoyhtiön, Germanwingsin, palvelun ”Blind Booking”, jossa valitaan matkavaihtoehto summittaisesti ja varsinainen matkakohde määräytyy arvalla. Ihan mukavaa vaihtelua ja matka Berliiniin saatiin kohtalaisen halvalla hinnalla. Vaihtoehdoista voi pientä maksua vastaan poimia kaupunkeja pois, jos haluaa ulkomaille ja haluaa jättää vaikka tuon Berliinin pois. Sveitsi on kohtalaisen lähellä ja Autobahnia pitkin rajalle ajanee muutamassa tunnissa. Oma reitti vei kaikenlaisten pikkukylien läpi, joten matkaan meni vähän reilummin aikaa. Konstanz Sveitsin rajalla on kaunis kevätkaupunki, mutta aivan varmasti viehättävämpi kesällä!

Lähikaupungeista suosittelen Tübingeniä ja Esslingeniä, jotka ovat molemmat nättejä, vanhoja kaupunkeja. Jos Saksassa haluaa kauemmas lähteä, niin München ja Berliini ovat ihan näkemisen arvoisia. Varsinkin Englischer Garten Münchenissä on henkeäsalpaavan kaunis.