Pirkka Ollinaho - 2009: University Centre in Svalbard, Norja

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Pirkka Ollinaho
Koulu
Helsingin yliopisto
Matkakohde
University Centre in Svalbard, Norja
Aika
01.01.2009 - 02.06.2009
Vaihto-ohjelma


Hakeminen maailman pohjoisimpaan yliopistoon Huippuvuorten UNIS:iin (The University Centre in Svalbard) hoituu helpoiten, ja oikeastaan ainoastaan, oma-aloitteisesti täyttämällä yliopiston www-sivuilta (www.unis.no) löytyvät hakupaperit. Hakuajat ovat todella myöhään verrattuna muihin vaihto-ohjelmiin (kevätlukukauden hakuaika päättyy lokakuun puolessa välissä), joten myöhäinenkin lintu voi löytää madonsa tätä kautta. Mutta miksi lähteä kaukaiseen karuun pohjoiseen? Ainutlaatuisten maisemien, elinympäristön, kurssien ja upeiden ihmisten vuoksipa tietenkin!

Opiskelu
UNIS:iin ei haeta perinteisessä mielessä vaihtoon, sillä hakeminen tapahtuu suoraan haluamillesi kursseille (jokaiseen kurssiin tulee hakea erikseen) eikä sinänsä itse yliopistoon. UNIS:n kurssilistalta löytyy mitä mielenkiintoisimpia arktisiin olosuhteisiin liittyviä kursseja geofysiikan, tekniikan, biologian sekä geologian aloilta. Näitä ainutlaatuisia kursseja löytyy kahta tyyppiä: lukukauden mittaisia sekä lyhyempiä noin kuukauden kestoisia. Lukukauden mittaiset kurssit ovat suuria kokonaisuuksia (15ECTS) ja vaativat, kurssista riippuen, melko paljon töitä. Suomen kursseista poiketen melkein jokaiseen kurssiin kuuluu osana tieteellisten raporttien kirjoittaminen sekä suullisten esitelmien pitäminen. Omiin geofysiikan kursseihini kuului lisäksi paljon kenttätöitä ja 12-päiväinen tieteellinen risteily. Tämä risteily oli yksi lukukauden kohokohdista ja upeata upeampien maisemien lisäksi mm. ylitimme 80*N leveyspiirin ja näimme maitovalaita! Kurssit kannattaakin valita pitäen silmällä paljonko niihin sisältyy kenttätöitä – mitä enemmän, sitä parempi! Luennoille osallistuminen ei ole pakollista, mutta luentoja pitävät viikon tai parin välein vaihtuvat oman alansa huippuasiantuntijat, joten yleisesti luentoja on erittäin mielenkiintoista seurata.

Asuminen ja eläminen
Asuntoja Longyearbyenissä (Huippuvuorten suurin kylä, missä yliopistokin sijaitsee) voi vuokrata joko yksityistä kautta (yleensä kallista) tai sitten paikallisen opiskelija-asuntosäätiön, Sito Studentsamskipnaden, kautta (edelleen kallista mutta pienemmässä määrin). Sito:lta saatavat asunnot sijaitsevat Longyearbyenin ”lähiössä” Nybyenissä, joka sijaitsee noin 3 km:n päässä Longyearbyenin keskusta. Nybyen muodostuu reilusta kymmenestä parakista (vaikka nimitys kuulostaa ehkä hieman rotiskomaiselta ovat talot yleisesti hyviä), joista hieman yli puolet on tarkoitettua opiskelijoille ja loput ovat enimmässä määrin majoituksia keväällä alkavalle turistien invaasiolle. Koska (noin) kaikki UNIS:n opiskelijat asuvat Nybyenissä, muodostuva yhteisö on todella läheinen ja ihmisiin tutustuu todella helposti. Omassa parakissani jaoit vessan yhden ja keittiön neljän muun ihmisen kanssa, huoneen ollessa tietenkin yksityinen. Keittiön jakaminen noinkin monen ihmisen kanssa oli yksi parhaista asioista, sillä tutustuin parhaiten juuri näihin oman keittiöni (ja myös parakkini) ihmisiin ja ystävyyssuhteista ehti kehittyä erittäin hyviä.
Elinkustannukset asumisenkin lisäksi ovat melko korkeat (yleensä ruuan hinnat ovat 1,5-2 kertaa Suomen hintoja korkeammat), koska ruoka joudutaan rahtaamaan saarelle joko lentokoneella tai laivalla. Kannattaakin opetella hieman venyttämään penniä sekä pitämään yksinkertaisimmista ruokalajeista.

Vapaa-aika
Jos pidät lumesta ja ulkona olosta, tulet rakastamaan Huippuvuoria. Mikäli löydät itseltäsi ylimääräistä rahaa taskun pohjalta, sen sijoittaminen moottorikelkkaan luultavasti maksaa itsensä takaisin kokemuksissa, sillä kelkka on ainoa helppo ja nopea kulkuväline pidempien ”tutkimusmatkojen” tekemiseen. Tai vaikkei rahaa löytyisikään löytämällä oikeat kaverit voit aina välillä löytää tyhjän istumapaikan jonkun muun kelkasta ja päästä näin mukaan loistaville reissuille. Mikäli tahtoa ja kuntoa riittää voi kelkan myös yrittää korvata suksilla. Vaikkakaan suksilla ei pääse välttämättä niin kauas hiihtelemään, ovat reissailu mahdollisuudet silti erittäin hyvät, sillä villi luonto alkaa heti Longyearbyenin ulkopuolella. Lisäksi suksilla myös pääsee paikkoihin, minne kelkalla ajaminen on kiellettyä. Sukset myös soveltuvat ei niin paljoa organisointia vaativiin päiväretkiin, Nybyenin takapihalta kun pääsee melkein suoraan nousemaan suksilla kahdelle eri jäätikölle. Itse harrastin myös kävellen ylös ja lumilautaillen alas retkiä hiihtämisen lisäksi. Hikiset ylös kapuamiset olivat kyllä sen arvoisia, kun jäätiköllä oli 20-30cm puuteria! Oman momenttinsa kelkka- ja hiihtoreissuihin tekee ympäristön vaarallisuus: jääkarhujen vuoksi kivääri on pakollinen Longyearbyenin ulkopuolella ja lumivyöryjen vuoksi lapio, lumivyörysauva (probe) ja lähetin (beacon) on aina suositeltavaa pitää mukana.

Longyearbyenistä löytyy myös monia muitakin ei lumeen liittyviä harraste mahdollisuuksia. Paikallisessa kuntokeskuksessa on uimahallin ja kuntosalin lisäksi, squash-kenttä ja suuri sali, missä sijaitsee myös kiipeilyseinä. Salissa harrastetaan opiskelijoiden toimesta mm. koripalloa ja lentopalloa ja uimahallissa kajakkipooloa sekä vedenalaista rugbyä. Harrasteiden lisäksi aika kuluu hengaamalla jossain (omassa tai muualla) keittiössä kavereiden kanssa. Opiskelijat myös järjestävät joka perjantai ilta ”Friday gathering” pippalot yliopiston tiloissa. Viikosta riippuen näihin kerääntymiseen osallistuvat melkein kaikki opiskelijat, suurin osa maisteri- ja tohtoritutkintoja tekevistä sekä UNIS:n henkilökuntaa. Ensimmäiset perjantai kokoontumiset ovat loistava paikka tutustua uusiin ihmisiin oman parakkisi ulkopuolelta. Paikan koosta riippuen (tai ehkäpä juuri sen vuoksi) useammasta Longyearbyenin viidestä baarista löytyy aina viikonloppuisin menoa ja meinkiä. Vierailevien artistien keikat myös aina nostavat tunnelman ja kuppilan täyteen. Tekemistä  Huippuvuorilla siis kyllä riittää!

Lopuksi
Kevätkausi Huippuvuorilla oli erittäin silmiä aukaiseva ja täynnä huikeita kokemuksia. Mahtavien maisemien lisäksi vaihdon aikana tulleet upeat kaverit eri puolilta Eurooppaa tekivät puolesta vuodestani ainutlaatuisen ja ehdottomasti kokemisen arvoisen. Voinkin suositella lämpimästä Huippuvuoria vaihtokohteena, ja mikäli syksyn pimeys ei haittaa kannattaa myös harkita koko lukuvuoden viettämistä UNIS:ssa!

19.6.2009
 
Pirkka Ollinaho