Verneri Lehtovirta - 2011: Nanyang Technological University, Singapore

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Verneri Lehtovirta
Koulu
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Matkakohde
Nanyang Technological University, Singapore
Aika
30.08.2010 - 24.12.2010
Vaihto-ohjelma


Singapore on todella kuuma ja kostea suurkaupunki lähes päiväntasaajalla, ja kaupungista löytyy niin hyviä kuin huonojakin puolia. Itse en Singaporeen haluaisi muuttaa, mutta puolen vuoden vaihtokohteena kaupunki oli mielestäni erinomainen.  Valtiossa on tiukat lait, jotka kieltävät esim. kaiken juomisen ja syömisen metropysäkeillä ja metroissa, roskaamisen, tupakoimisen kaduilla, purukumin myymisen ja haisevan Durian-hedelmän kuljettamisen metroissa. Kaikelle toiminnalle löytyy jokin viranomainen ja julkisilla paikoilla on kuulutuksia ja tekstejä, kuinka ihana elämä on ja miten ihmisen tulee elää. Toisena puolena on se, että Singaporessa kaikki toimii aina täydellisesti etenkin, kun muistaa sen sijainnin kaoottisen Aasian ytimessä. Singapore on hyvä turvapaikka, jos matkustaa muualle Aasiaan, jossa varkaudet ja liikenneonnettomuudet kuuluvat jokaiseen päivään.

Järjestelyt Suomessa menivät helpommin kuin luulin lukuun ottamatta asumista, sillä en päässytkään asumaan Campukselle niin kuin lähes kaikki NTU:lla aikaisemmin opiskelleet teekkarit. Pari vierailua TKK:n vaihtopalveluissa, professorin hyväksymä opintosuunnitelma ja englannin opettajan kielitodistus riittivät, minkä jälkeen alkoi odottelu vaihtoon hyväksyttyjen nimien julkistamista. Opiskelijakorttihakemuksen suhteen tosin saa olla valppaana, että lähettää sen juuri oikeaan aikaan Singaporen byrokratian käsittelyyn. Rahoitusta pitää ehdottomasti varata myös omasta tai sukulaisten pussista, sillä rahaa tuntui menevän niin mulla kuin muillakin vaihtareilla huomattavasti enemmän mihin olimme varautuneet. Pääasiassa Singapore on Suomeen verrattuna halpa maa: lounas ulkona maksaa 1,5-4e; olut n.2e; metro- ja bussimatkat n.20e/kk. Reissubudjettia nostaa kuitenkin huomattavasti baareissa käyminen ja matkustaminen lähimaihin, jotka molemmat kuuluvat vaihtarin lähes pakolliseen ohjelmaan. NTU:n terveydenhoitopalvelut olivat erinomaiset, ja esim. malaria-reseptit kannattaa hankkia vasta paikan päältä.

Opinnot NTU:lla sujuivat varsin odotetulla tavalla. Proffat puhuivat siedettävää englantia ja olivat huomattavasti motivoituneempia kuin Suomessa. Myös muut laskariopettajat olivat todella hyviä, ja opetuksesta olisi voinut saada irti vieläkin enemmän, jos olisi uhrannut opiskelulle yhtä paljon aikaa kuin paikalliset eli 12 h/päivä. Suoritin yhteensä 4 kurssia, joista ”foundation engineering” ja ”mechanics of materials” muistuttivat osittain jo Otaniemessä käymiäni Rakennusosaston kursseja. 2 muuta business-schoolin kurssia ”principles of marketing” ja ”business finance” olivat varsin työläitä ja ennen tenttiä jopa läpipääsy tuntui epävarmalta. Loppujen lopuksi pääsin kaikista kursseista hyvillä arvosanoilla läpi. Työtavat ja opiskelu eroavat TKK:n tavoista aikalailla. Laskarit ja pienryhmätilaisuudet ovat jopa painostavia, sillä koskaan ei tiedä milloin proffa alkaa tentata jostain pikkukysymyksestä kesken opetuksen. Paikalliset opiskelijat ovat oikeita poliitikkoja ja pystyvät jotenkin ihmeen kaupalla kiertämään kysymykset vastaamalla johonkin aivan toiseen asiaan, mitä kysytään. Tentit ovat hyvin säädeltyjä tilaisuuksia, eikä paikalta saa poistua edes vessaan. Toisaalta sinne ei edes kerkeä, sillä 2 tunnissa loppuu aika kesken tentistä kuin tentistä. Niinpä ei paljoa auta, vaikka tentissä sallittaisiinkin kaikki kurssimateriaali, koska sitä ei kuitenkaan ole alkaa lukea tenttitilaisuudessa. Tentteihin pitää opetella ulkoa kaikki asiat ja laskut, jos haluaa saada hyvän arvosanan, sillä asioiden ymmärtäminen on NTU:lla toissijaista. 

Kaiken kaikkiaan voin lämpimästi suositella Singaporea vaihtokohteena. Syyslukukausi oli siitä mukava, että Suomen kesä jatkui suoraan Singaporen tropiikissa eikä syysmasennus päässyt yllättämään. Singaporesta on lisäksi erittäin helppoa ja halpaa matkustaa lähivaltioihin kuten Malesiaan ja Indonesiaan. Englanti on virallinen kieli, joskin paikallinen singlish on välillä vaikeaa ymmärtää. Muiden vaihtareiden kanssa pääsee kuitenkin harjaannuttamaan omaa englanninkielen osaamistaan mukavasti. NTU:n sijainti on Singaporessa varsin huono, sillä keskustaan kestää bussilla ja metrolla lähes tunti. Taksilla keskustaan ja takaisin pääsee onneksi 15e:llä nopeammin. Vaihto-opiskelujen saldo saattaa jälkeenpäin näyttää huonolta. Opintopisteitä tuli vähemmän kuin Suomessa ja rahaa meni huomattavasti enemmän. Vaihto-opiskeluista saamaani henkistä pääomaa ei voi kuitenkaan paperille kirjoittaa. Tapaamani ihmiset, kokemani kulttuurit ja näkemäni paikat ovat taatusti unohtumattomia ja niistä saamani kokemukset ovat rahassa mittaamattoman arvokkaita.