Päätin hakea syyslukukaudeksi 2012–2013 Turkkiin, Istanbuliin Marmara Universityyn, koska kaikista yhteistyöyliopistoista, joita ympäristötekniikan koulutusohjelmalla TAMKissa oli, oli tässä yliopistossa kattavin kurssivalikoima. En halunnut, että vaihto pitkittää opiskelujani ja halusin vaihtoon yliopistoon, jossa voisin oikeasti opiskella, joten päädyin Istanbuliin, eivätkä koulu tai kaupunki pettäneet odotuksiani.
Haku oli helppoa koulumme kautta ja sain hyvissä ajoin tietää, että meidän on valittu Marmaran yliopistoon opiskelemaan 2 muun luokkalaiseni tytön kanssa. Saavuimme Turkkiin 6.9., ja koulun virallinen alkamispäivä oli 10.9. Turkkiin saapuminen ja koulun aloittaminen tuottivat hieman tuskaa aluksi, koska meitä ei ollut kukaan vastassa Istanbulissa missään vaiheessa, eikä meille lähetetty juurikaan tietoa mihin meidän pitäisi mennä ja koska yliopiston puolesta. Tällainen tapa hoitaa asioita on Turkissa yleinen, eikä kukaan ottanut paineita, varsinkaan Erasmus-opiskelijoiden kohdalla jos jokin asia oli hieman myöhässä tai vaati selvittämistä. Itsekin opin nopeasti turkkilaiseen tapaan olla huolehtimatta liikaa ja uskoa siihen, että asiat järjestyvät ja että asianomaiset hoitavat asiansa kyllä aikanaan.
YLIOPISTO
Ympäristötekniikan kampus sijaitsi Istanbulissa, Aasian puolella, Marmara- Yliopiston pääkampuksella. Ympäristötekniikan yksikkö ei ollut hirveän iso, jokaisella vuosikurssilla oli vain 1 ryhmä, johon kuului noin 30 henkeä. Itse olin tekemisissä vain bachelor- tason opiskelijoiden kanssa, joten en tiedä millaiset mahdollisuudet yliopistossa olisi opiskella masters- tasolla, mutta verrattuna omaan ammattikorkeakouluuni yliopisto ja sen opetus olivat yllättävän samanlaiset.
Kaikki kurssit ympäristötekniikan koulutusohjelmassa olivat englanniksi ja professorit ja apuprofessorit puhuivat hyvää englantia. Opiskelijoiden englannin kielen taso oli vaihteleva, vaikka heidän täytyy käydä ennen opiskelun aloittamista englanninkielen kurssi, joka todistaa heidän osaamisensa ja kykynsä opiskella englanniksi. Jokaisella kurssilla puhuttiin hieman myös turkkia, useimmiten opiskelijat kyselivät selvennystä asioihin tai kysymyksiä turkiksi, jolloin professorit useimmiten vastasivat takaisin turkiksi. Jos professori katsoi kysymyksen olevan oleellinen opetuksen kannalta, käänsi hän vastauksensa myös englanniksi.
Yliopiston kampus oli todella erilainen ja isompi, mitä olen Suomessa tottunut. Se koostui monista rakennuksista, kahviloista ja ravintoloista, kopiointipaikoista, kampaamosta ja pankkiautomaateista. Eniten yllätyin yliopistossa siitä, että jos jotain halusi kopioida tai jos jokin tehtävä piti palauttaa paperilla, niin sitä varten oli pieniä koppeja, joissa oli muutama kopiokone ja tietokone. Kopeissa oli töissä yleensä pari miestä, jotka kopioivat muistitikulta tai paperilta rahaa vastaan ja myivät siinä sivussa kyniä, paperia ja muita toimistotarvikkeita. Kopioijat eivät puhuneet englantia montakaan sanaa, mutta antamalla muistitikun tai paperin joka piti kopioida ja käyttämällä elekieltä sain aina asiani hoidettua, eikä se maksanut paljoa.
KURSSIT
Kaikki 8 kurssia, jotka suoritin Turkissa olivat 5 opintopisteen arvoisia. Kurssivalikoimaa oli reilusti, koska kaikki tarjolla olleet kurssit olivat englannin kielellä. Itse valitsin kursseja kolmannen ja neljännen vuosikurssien tarjonnasta, vaikka meitä suositeltiin ottamaan kolmannen tai sitä alempien vuosikurssien kursseja. Uskalsin ottaa myös neljännen vuosikurssin tarjonnasta, koska valitsemani kurssit eivät olleet jatkokursseja, ja kurssien sisällöt luettuani olin varmistunut, että selviäisin kursseista. Positiivinen yllätys kurssien kuluessa oli, että muutamat kurssit tukivat toisiaan sisällöltään ja oppiminen ja opittujen asioiden linkittäminen oli luontevaa kurssien välillä. Suoritin kaikki kurssit hyväksytysti ja olen ylpeä suorituksistani ja arvosanoistani.
Water supply engineering
Kurssiin kuului 1 välitentti, lopputentti ja projektitehtävä ryhmässä. Kurssikirjoja meillä ei ollut ollenkaan ja kurssin nettisivuilla oli tiivistelmä teoriasta. Kurssilla oli tärkeää olla paikalla joka tunti, joita oli 2 tuntia viikossa, yhteensä 5 tuntia. Luennoilla käytiin läpi teoriaa ja esimerkkejä, joita ei ollut muualla saatavana kuin kurssilla. Professorimme kirjoitti taululle kaiken teorian ja laskut, joita kurssilla tarvitsimme, eikä luennolla ehtinyt muuta miettimään kuin itse asiaa. Kurssi oli haastava, mutta toisaalta se myös antoi kokemuksena eniten kaikista kursseista, koska sain tehdä projektityötä 5 turkkilaisen opiskelijan kanssa, jotka ottivat minut ryhmäänsä mukaan heti alusta asti. Alussa kurssi ja sen sisältö tuntui liian yksityiskohtaiselta ja yksinkertaiselta, koska käsittelimme vedenjakelua aina kaivon kaivamisesta asti miestyövoimalla
Ryhmätyössä suunnittelimme 1 Istanbulin kaupunginosalle vedenjakelusuunnitelman oppimiemme ohjeistusten mukaan. Lopussa meillä oli putkistosta piirretty luuranko, putkien pituuksien, halkaisijoiden, veden virtausten ja virtaussuuntien kanssa. Meidän piti myös piirtää vesipostien paikat ja jakelualat, merkitä karttaan mistä putkesta asuntoon vesi jaetaan sekä vesitankki. Projektiin kuului myös raportin kirjoittaminen, jossa käytimme Hardy-Cross- metodia ja suunnittelimme vedenjakelujärjestelmämme.
Solid waste engineering
Kurssia valitessa ajattelin, että tämä olisi kursseista kaikista helpoin, koska minulla on työkokemusta jätehuoltoalalta, mutta luuloni osoittautui vääräksi. Kurssiin kuului 1 välitentti, lopputentti ja 10 kotitehtävää, jotka kaikki vaikuttivat merkitsevästi arvosanaan. Kurssin materiaalina oli professorimme tekemä, hyvin kattava PowerPoint esitelmä joka luennolle, joka oli satavana kokonaisuudessaan kursin nettisivuilta. Kurssi käsitteli jätteen keruuta, sen käsittelytapoja, jätteen kaatopaikalle sijoittamista sekä eri vaihtoehtoja, kuten polttamista ja kompostointia. Teorian lisäksi kurssiin kuului ’problem solving’ -luentoja, joiden aikana kävimme läpi erilaisia esimerkkilaskuja, joissa laskimme kaatopaikan alueen tarvetta, jätteen lämpökapasiteettia ja esimerkiksi jätteen kuiva- ja märkäpainoja.
Air pollution engineering
Ilmansaasteet ovat yksi näkyvimmistä ongelmista Turkissa ja sen suurkaupungeissa, mikä oli huomattavissa myös Istanbulissa. Kurssi alkoi perusteista ja kävimme läpi niin ilmastoa ja sen ilmiöitä, jotka vaikuttavat ilmansaasteisiin ja niiden leviämiseen ja ilmentymiseen kuin yleisimpiä ilmansaasteen aiheuttajia ja saasteita. Kurssi oli työläs, sillä siihen kuului 2 välitenttiä, lopputentti, jokaviikkoiset kotitehtävät ja 3 projektitehtävää, joista 2 oli itsenäisiä ja 1 oli ryhmätyö. Kurssiin kuului 2 kirjaa, joita köytimme aineistona ja materiaalina tenttejä varten. Professorin luentomateriaali oli enimmäkseen kuvia ja tiivistelmiä kirjojen kappaleista tai opettajan omia muistiinpanoja, joita hän kirjoitti taululle siinä järjestyksessä, kuin hänelle niitä mieleen juolahti. Kirjat olivat kuitenkin kattavat ja tenttimateriaaleina riittävät ja ymmärrettävät, joten minulla ei ole mitään valittamista tällaisesta järjestelystä.
Ryhmätyö, jonka teimme ensimmäisenä projektinamme oli kaikista mielenkiintoisin koko kurssissa. Tehtävänämme oli mennä Istanbulissa paikalliselle ilmatieteenlaitokselle ja seurata radiosondin lähetystä. Jouduimme menemään paikalle sunnuntaina, koska emme saneet ryhmän kanssa sovittua sopivaa aikaa viikolle. Se ei kuitenkaan haitannut, koska työtä tehtiin samalla tavalla joka päivä. Vaikka englanninkielen ulosanti ei sujunut työntekijöiltä tai opiskelijatovereiltamme sujuvasti saimme kuitenkin vastaukset kysymyksiimme ja näimme käytännössä miten radiosondia täytettiin ja satelliittikuvia, joista sääennustuksia tehdään.
Anaerobic treatment
Kurssi käsitteli biokaasun tuottamista anaerobisissa oloissa eri metodein lietteestä. Kurssin asiat olivat minulle entuudestaan täysin vieraita, mutta se ei haitannut, koska professorimme otti huomioon kurssin yleisen tason ja opiskelijat olivat perustiedoiltaan suunnilleen samalla tasolla kuin minäkin. Tiesin entuudestaan, että biokaasun tuotannossa yritetään tuottaa metaania, mutta tuotantoprosessi oli minulle kokonaan uutta. Olin kurssiin hyvin tyytyväinen koska keskityimme perusteoriaan huolella ja erilaisia prosesseja ja tekniikoita tuli käsiteltyä tämän yhden perusteorian kautta. Kurssi oli mielestäni hyödyllinen, ja opetuksen näkökulmat prosessin toimivuuden, ongelmien ja tutkittavien osakomponenttien kautta tekivät opiskelun loogiseksi ja käytännönläheiseksi.
Kurssiin kuului 1 välitentti ja lopputentti, jotka riittivät mielestäni hyvin arvioimaan kurssilla opittuja asioita. Kurssin materiaalina toimi professorin laatima PowerPoint- esitys, joka oli riittävä ja kattava kurssia varten.
Hazardous and special waste management
Kurssia piti vaihtokoordinaattorimme ja saimme tietää, että kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kurssi sisälsi yksinkertaisesti jätteiden eri aineiden, tavaroiden, esineiden ja komponenttien kierrätys ja käsittelytapoja. Välillä kurssi tuntui käsittelevän yksinkertaisia asioita, jota ovat itsestäänselvyyksiä, kuten pattereiden kierrätystä tai jätteiden minimointitapoja. Toisaalta kurssi käsitteli hyvin yksityiskohtaisesti mitä eri aineita tai osia esineet sisältävät ja miten ne kuuluu hävittää. Opin uusia asioita paljon, mutta suurin osa kurssin sisällöstä oli vanhaa tietoa minulle.
Kurssin materiaali oli professorin tekemä PowerPoint- esitys, sekä videomateriaali jota katselimme usein luennoilla. Kurssiin kuului myös 1 välitentti, lopputentti ja 4 sivun mittainen projektityö, joka kirjoitettiin itsenäisesti professorin antamasta aiheesta, jotka olivat kaikki "miten kierrätetään asia X"-tyylisiä. Tentit koostuivat pelkästään monivalintatehtävistä, joten itse kurssi ja sen läpäiseminen olivat helppoja. Kävimme myös kurssin kautta tutustumassa vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksessa, jossa koko kierros oli turkin kielellä, mutta professorimme oli hankkinut meille tulkin mukaan. En silti vaihtaisi tätä kurssia tai muitakaan käymiäni kursseja mihinkään, koska oli mielenkiintoista nähdä miten vaaralliset jätteet ja niiden kierrätys tapahtuu Turkissa ja kuinka vakaalla pohjalla näiden jätteiden käsittely maassa oli, etenkin Suomeen verrattuna.
Microbiology for wastewater engineering
Kurssi alkoi bakteerien ja mikro-organismien kertaamisella hyvin yksinkertaisista asioista, mutta jatkui nopeasti jätevedenpuhdistusmenetelmillä. Kävimme läpi mekaanisia, biologisia ja kemiallisia puhdistusmenetelmiä sekä eri prosesseja kuten nitrifikaation, denitrifikaation ja fosforin poiston. Kurssi pyöri enimmäkseen näiden asioiden parissa eri prosesseja, kuten Bardenpho, Johannesburg ja Annemox.
Kurssi sisälsi 2 välitenttiä ja lopputentin. Kurssimateriaalina olivat professorin tekemät PowerPoint- esitykset, muta ne olivat hyvin yksinkertaiset. Itse etsinkin usein isätietoa omatoimisesti netistä eri prosesseista, ja etsimilläni lisämateriaaleilla pärjäsin kurssissa hyvin ja pysyin teoriassa mukana.
Particulate control in air pollution
Kurssi käsitteli ilmanpuhdistuksessa käytettäviä laitteita (baghouses, cyclones, electrostatic precipitatiors), niiden käyttötarkoituksia, ja laskuja, joita voidaan käyttää apuna ilmanpuhdistuslaitteiden suunnittelussa. Kurssi oli teknisempi, kuin yksikään kurssi jonka olen koskaan käynyt, mutta oli siksi myös erittäin kiinnostava, koska professorimme kertoi selkeästi miten laitteet toimivat ja miten ne eroavat toisistaan. Luennoilla professori kirjoitti taululle omista muistiinpanoistaan taululle tarvittavan teorian, josta sitten itse kirjoitimme ne muistiinpanoiksi. Saimme myös kopioituja kuvia eri laitteista, kaavoista ja grafiikoista, joita saimme käyttää useimmiten quizeissä apunamme.
Kurssi koostui 1 välitentistä, lopputentistä, kotitehtävistä ja quizeistä, joissa saimme käyttää muistiinpanojamme. Vaikka aihe oli minulle entuudestaan tuntematon ja kävimme paljon läpi fysiikkaa kurssilla, pärjäsin mukana hyvin, koska professori oli kannustava ja jaksoi selittää asiat meille tarpeeksi monta kertaa ja halusi, että ymmärrämme asiat oikeasti.
Introduction to Turkish language and culture
Kurssi alkoi mielestäni liian myöhään vasta lokakuun puolella, jolloin saapumisestamme oli kulunut jo kuukausi. Kurssi käsitteli lauseita, joita voisimme tarvita jokapäiväisessä elämässä, numerot ja muuta hyödyllistä aluksi, mutta opiskelu muuttui vähitellen valmistamaan turkin kielen jatko-opiskelulle. Kävimme läpi paljon kelioppia ja professorimme kertoikin, että näitä tietoja tarvitaan jatkokurssilla, mutta kukkaan ei luultavasti oleta meiltä jutellessamme paikallisten kanssa, että osaamme kaikki päätteet oikein. Olin jo kurssin aloittaessa päättänyt, että en lue turkin kieltä enempää kuin tämän yhden kurssin, mutta otin silti kurssista kaiken irti, minkä pystyin ja luin myös kielioppiasiat ja yritin ymmärtää turkin kieltä.
Kulttuuriosio kurssista tarkoitti, että joka viikko luentojen lopuksi saimme itse ottaa jonkin asian esille, kysellä tai että professori kertoi mitä hänelle tuli mieleen, kuten tulevista juhlapyhistä tai ongelmista, joita itse on kohdannut ulkomaalaisten kanssa jutellessa. Kurssi oli lyhyt ja ytimekäs, mutta auttoi paremmin ymmärtämään tukkilaista kulttuuria ja helpotti asiointia esimerkiksi kaupassa sitten kun opimme numerot ja sanomaan kiitos ja näkemiin.
Kurssi koostui välitentistä ja lopputentistä. Kotitehtäviä oli luonnollisesti joka kerta ja saimme harjoitella ääntämistä luennoille, vaikka 50 hengen ryhmässä se ei ollut helppoa toteuttaa.
ASUMINEN
Asunnon löytäminen Turkissa oli haastavaa, koska syksyllä Istanbuliin tuli paljon vaihto-opiskelijoita, jotka etsivät asuntoa samoilta alueilta. Istanbulissa suuri osa ihmisistä ei puhu englantia, joten asunnon hankkimista rajoittaa myös se, että vain englantia puhuvat vuokraavat asuntoja tai huoneita vaihto-opiskelijoille. Yksittäisiä huoneita oli kiitettävästi tarjolla paikallisten asunnoista, mutta koska olin vaihdossa 2 tytön kanssa, joiden kanssa olemme kaikki samalla luokalla päädyin hakemaan heidän kanssaan yhteistä asuntoa. Löysimmekin paikallisen asunnonvälitystoimiston kautta asunnon, jossa oli 3 huonetta, keittiö, kylpyhuone ja parveke. Asunto oli välttävässä kunnossa, väliovia puuttui asunnosta ja yhdessä makuuhuoneessa joutui nukkumaan sohvalla, mutta tarjonnan puutteen vuoksi päätimme ottaa asunnon 5 kuukaudeksi.
Vaihto-opiskelijana asuminen Istanbulissa ei ole halpaa, mutta Suomen hintoihin verrattuna asuminen miljoonakaupungissa oli sopivan hintaista. Paikallisten vuokriin verrattuna saimme maksaa jopa tuplahinnan vuokrista, mutta hinnat olivat samalla tasolla jokaisessa ilmoituksessa.
Ruoka oli halpaa kaupoissa, marketeilla ja ravintoloissa, ja kaikkea tarjolla olevaa uskalsi kyllä syödä ja maistaa, joskin juomavesi täytyi ostaa pulloissa. Puhelimen käyttö oli halpaa, jos hankki turkkilaisen liittymän ja puhelimen, mutta itse en puhelinta käyttänyt ollenkaan Turkissa, koska en halunnut muutaman kuukauden takia ostaa puhelinta tai rekisteröidä omaa puhelintani. Pärjäsin hyvin netin avulla, enkä olisikaan puhelinta tarvinnut missään vaiheessa.
Jouduimme itse tekemään sähkö-, netti- ja vesisopimuksen ja maksamaan niistä kuukausittain käytön mukaan. Vesi ja sähkö eivät olleet halpoja Turkissa ja etenkin vedestä sai maksaa totuttua enemmän. Virallisten asioiden, kuten sopimusten hoito ei Turkissa ole yhtä yksinkertaista kuin Suomessa, eikä kielitaidon puute helpottanut asiaa, mutta kaikki tuli hoidettua kunhan jaksoi olla kärsivällinen.
YHTEENVETO VAIHDOSTA
Vaihtoaika oli kaikin puolin mielestäni positiivinen ja kehittävä kokemus. Toisessa yliopistossa opiskeleminen antaa vertailukohdan ja syventää opiskelua. Opiskelin motivoituneena Istanbulissa ja olen tyytyväinen opetukseen ja sen tasoon. Miljoonakaupungissa asuminen avarsi maailmankuvaani paljon ja opin itsestäni uusia asioita. Ainoa negatiivinen puoli vaihto-opiskelussa on se, että kurssien sisältö on suunnattu kohdemaan omia tarpeita ajatellen, jolloin osaa opitusta teoriasta saattaa olla vaikeaa toteuttaa Suomessa käytännössä. Itse en kuitenkaan ajattele tämän olevan suuri este, koska tietoa on saatavilla kurssien ulkopuolellakin, jos vain löytyy motivaatiota etsiä ja opiskella sitä.
Minut yllätti se, että Istanbulissa ei puhuta sujuvasti tai laajalti englantia turistialueen ulkopuolella. Kokemus kuitenkin opetti, että vieraassa paikassa pärjää ilman kielitaitoakin, kunhan on kärsivällinen. Opiskelu ja yliopisto olivat parasta antia vaihdon aikana, eivätkä pienet vastoinkäymiset tai vaihtoon lähteminen tuntuneet turhilta, koska opiskelu oli niin mielekästä.
Ympäristöasioihin ja ympäristötekniikan opiskeluun Turkissa ei kiinnitetä huomiota näkyvästi, mutta uskon, että kiinnostus näitä asioita kohtaan on kasvamassa, mikä näkyi mielestäni myös yliopiston opetuksessa.
Tampereella 18.03.2013