Ratkaisuja ilmastotalkoisiin: “Pian tiedämme, kuinka paljon maanviljely sitoo hiiltä”

Maanviljelyn ympäristövaikutukset ovat olleet kuuma puheenaihe viime vuosina. 

Pelto- ja laidunmaat ovat tutkimusten mukaan ilmastonmuutostalkoiden paraatipaikkoja, sillä ne pystyvät sitomaan hiiltä ilmakehästä tehokkaasti.

Hiilensidonnan mekanismien tieteelliselle tutkimukselle on ollut jo vuosia kova kysyntä. Syksyllä 2020 MVTT teki yhden historiansa suurimmista lahjoituksista Helsingin yliopistolle maatalous-metsätieteiden koulutusalalle. Yliopisto aikoo käyttää lahjoituksen peltomaiden hiilen sidontaa ja kasvihuonekaasupäästöjä, sekä ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin mittaavan aseman perustamiseen. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen SMEAR-Agri -asema perustetaan Viikin kampukselle.

Maaperä- ja ympäristötieteiden professori Mari Pihlatien mukaan mittausasema tarjoaa tietoa, kuinka paljon nurmiviljely sitoo ja vapauttaa hiiltä Suomen olosuhteissa ja miten viljelytoimenpiteillä voidaan samalla lisätä hiilen sidontaa ja minimoida kasvihuonekaasupäästöjä.

“Tavoitteenamme on saada selville, miten olosuhteet ja viljelytoimet vaikuttavat maaperän ja kasvillisuuden hiilen sidontaan sekä kasvihuonekaasupäästöihin”, Pihlatie kertoo.

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä lisäämällä maaperän hiilinieluja

Pihlatien mukaan SMEAR-Agri -mittausaseman tulosten avulla saadaan selville mitattavan maa-alueen jokavuotinen sidotun hiilen määrä. Hiilen määrän lisääminen taas voi tuottaa myös taloudellista hyötyä maanviljelijöille.

“Kun maaperän hiilivarasto kasvaa, maan rakenne ja vesitalous paranevat, mikä lisää maan tuottavuutta ja maanviljelijä saa paremman sadon”, hän selittää.

Mittausaseman tulosten avulla voidaan päätellä esimerkiksi hiilensidonnan kannalta optimaalinen nurmen leikkuuaika ja -pituus. Asemalla tutkitaan myös, miten nurmiviljelyn toimenpiteet, kuten lannoitus, vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen, sekä miten vuodenaikojen ja sään vaihtelut vaikuttavat hiilen sitoutumiseen.

Suomen maatalousympäristössä hiilen sidontaa ja kasvihuonekaasujen vaihtoa ei ole aikaisemmin mitattu tällä tavoin yksittäisiä satokausia pidempään. SMEAR-Agri -asema voi Pihlatien mukaan tuottaa laadukasta aineistoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ennusteisiin.

“Nyt puhutaan asemasta, joka mittaa 10–20 vuotta samalla paikalla, jokaisena vuodenaikana, jokaisena päivänä ja jokaisena minuuttina.”

Tulokset tarjoavat luotettavaa tietoa hiilijalanjäljistä

Asemalta saatavan datan hyödyntämiseen osallistuvat niin teknisten ja laskennallisten alojen kuin maaperä- ja kasvitieteiden asiantuntijat. Myös taloustieteen apua tarvitaan, jotta sidottu hiili voidaan arvottaa ja maanviljelijöille voidaan tarjota tukitoimia ilmastotalkoisiin.

“On tiedettävä, miten maanviljelijöitä voidaan kompensoida heidän tekemästään työstä hiilen sitomiseksi.”

Tutkitulle tiedolle on kysyntää myös yksilötasolla. Pihlatie kertoo saaneensa runsaasti kysymyksiä omatarveviljelijöiltä siitä, miten puutarhatilkuilla voidaan sitoa hiiltä mahdollisimman paljon.

“Kansalaiset haluavat tietää minkälainen vaikutus meillä yksilöinä on ilmastoon ja mitä meistä jokainen voi tehdä”, hän pohtii. 

Asema tuottaa avointa dataa niin tieteentekijöiden, yliopistojen, päättäjien ja kansalaisten käyttöön. Tieto hyödyttää myös ruoantuottajia erityisesti kuluttajatiedon ja valmistusprosessien läpinäkyvyyden lisäämisessä.

“Tutkimuksen avulla voimme arvioida esimerkiksi kaupan hyllylle päätyvän vehnäleivän hiilijalanjäljen”, Pihlatie kuvailee.

SMEAR-Agri -mittausasemia perustetaan Helsingin Viikkiin ja Haltialaan. Niiltä saadaan ensimmäisiä tuloksia seuraavan kahden vuoden aikana. Tulokset auttavat Pihlatien mukaan tieteilijöitä, päätöksentekijöitä ja maanviljelijöitä ratkaisemaan yhteistuumin, millä tavoin maa- ja metsätaloudesta voidaan tehdä mahdollisimman ilmastoystävällistä.

“Koen tekeväni työtä, jolla on todella suurta tilausta ja tarvetta.”