Ennen vaihto-opintoja
Maaliskuun alussa sain tietää, että minut oli valittu hakemaan vaihtoon haluamaani kohteeseen Aalto-yliopiston teknillisten korkeakoulujen haussa. Vähän ajan päästä siitä sain ohjeita DTU:n omasta hakuprosessista. Tein hakemuksen DTU:lle huhtikuun alussa, hyvissä ajoin ennen heidän vaihtohakunsa sulkeutumista. Vaihtohaussa piti ensin täyttää sähköinen hakemus, joka tallennettiin PDF-muodossa täyttämisen jälkeen. Viimeistelläkseni hakemukseni, lähetin vielä sähköpostilla PDF-muodossa sähköisen hakemuksen, todistuksen englannin kielen taidosta, sekä opintorekisteriotteen. Huhtikuun lopussa sain vaihtoyliopistosta sähköpostilla hyväksymiskirjeen. Muutaman päivän päästä siitä sain jo tunnukset DTU:n intranettiin, josta löytyi paljon ohjeita ja muuta hyödyllistä tietoa kuten ohjeet sähköpostin käyttöönotolle ja DTU:n oman opiskelijakortin tilaamiselle.
Toukokuun alussa sain viestiä paikalliselta asuntopalvelulta, Boligfonden DTU:lta, että voisin hakea heiltä asuntoa vaihdon ajaksi. Asunnon hakeminen oli helppoa heidän nettisivujen kautta. Hakemukseen täytyi laittaa 8 eri asuntoa prioriteettijärjestykseen. BDTU tarjoaa opiskelijoille paljon yksiöitä ja soluasuntoja Lyngbyn kampukselta, mutta myös Ballerupin kampuksella ja Kööpenhaminassa on jonkin verran asuntoja. Asuntohakemukseni käsiteltiin parissa päivässä, ja sain tarjouksen yksiöstä Lundtoftevejiltä, joka on ihan Lyngbyn kampusalueen vieressä. BDTU vuokraa asuntoja vain kiinteiksi ajoiksi, mikä kohdallani tarkoitti asunnon vuokraamista ajalle 1.8.2023-14.1.2024. Vaikka jouduinkin vuokrata asunnon pidemmäksi ajaksi kuin olisi ollut tarve, päätin hyväksyä asuntotarjouksen, koska en halunnut alkaa etsimään asuntoa sen enempää. 31 m2 kalustetussa yksiössäni oli paljon kalliimpi vuokra kuin mihin olen tottunut AYY:n opiskelija-asunnossa. Sähkö-, vesi- ja lämmitysennakkomaksujen kanssa vuokraksi tuli 6 465 DKK, joka on noin 870 € kuukaudessa. Jo toukokuussa, kun olin allekirjoittanut vuokrasopimuksen ja -ehdot, täytyi maksaa vakuus, joka oli kahden kuukauden vuokran suuruinen, ja lisäksi ensimmäisen kuukauden vuokra ennakkoon.
Kesällä en tehnyt muuta vaihdon eteen, kuin varasin lentolipun Kööpenhaminaan, päivitin kurssisuunnitelmaani yhden kurssin osalta ja seurasin DTU:n sähköpostia. Elokuun alussa ilmoittauduin valitsemilleni kursseille. DTU järjesti orientaatioviikon 21.–25.8., mutta itse en päässyt sinne osallistumaan töiden vuoksi. Matkustin Tanskaan lentämällä 24.8., ja lentokentältä matkustin julkisilla suoraan BDTU:n toimistolle hakemaan asunnon avaimia. Sain samalla myös opiskelijakorttini, jonka valmistumisesta minulle oli ilmoitettu jo kesällä. Ostin samalla BDTU:n tarjoaman ”linen bagin”, joka sisältää peiton, tyynyn, patjansuojuksen, lakanoita ja pyyhkeitä. Asunnolle saavuttuani täytin BDTU:n muuttoraportin hyvin huolellisesti, koska olin lukenut arvosteluista, että BDTU:lla on tapana pois muuttaessa pidättää heppoisin perustein osia vuokravakuudesta.
Yleinen opintoihin liittyvä tieto
Opetus alkoi 28.8. ja se kesti 1.12. asti. Sen jälkeen alkoi kolmen viikon ajanjakso, jolloin järjestettiin tenttejä. Keskellä lukukautta oli viikon mittainen syysloma. DTU:ssa käydään koko syyslukukausi samoja kursseja, ja arkipäivät on jaettu aamupäivän (8–12) ja iltapäivän (13–17) mittaisiin oppitunteihin. Kaikilla käymilläni kursseilla oli vain kerran viikossa opetusta 4 tuntia kerralla, joko aamu- tai iltapäivällä. Oppitunnit koostuivat luennoista ja tehtävistä, eikä niillä ollut pääsääntöisesti pakollista käydä. Parilla kurssilla järjestettiin pakolliset excursiot. Yhdelläkään käymistä kursseistani ei ollut etäluentomahdollisuutta.
DTU:lla on tosi monipuolinen kurssitarjonta, ja itse päädyinkin hakemaan heille vaihtoon juuri sen vuoksi. DTU:n kurssitietokantaa on helppo käyttää kurssien löytämiseen. Kesällä jouduin vaihtamaan yhden kurssin, koska sitä ei järjestettykään. Kurssitietokantaan pystyin laittamaan hakuehdoiksi kellonajat, jolloin opetusta järjestetään, sekä opetuskieleksi englannin. Minulle ei tullut mitään rajoituksia vastaan kurssien valinnan suhteen. Kävin vaihdossa viisi kurssia eli yhteensä 25 opintopisteen verran. Kaikki valitsemani kurssit olivat maisteritason kursseja ja niillä opetettiin englanniksi. Neljä kurssia oli ympäristö- ja resurssitekniikan laitoksen järjestämiä, ja yksi oli avaruustutkimuksen ja -teknologian laitoksen järjestämä.
Kurssit eivät olleet yhtä työläitä verrattuna maisteriohjelmani järjestämiin kursseihin. Maisteriohjelmani kursseilla on paljon enemmän palautettavia tehtäviä, mutta koen sen tukeneen oppimistani paremmin. Syyslukukaudelle 25 opintopisteen verran maisterikursseja oli sopiva määrä, koska vapaa-aikaa jäi hyvin. Minulla oli kuitenkin koko ajan pieni stressi siitä, pääsenkö kursseja läpi, koska en oikeastaan missään vaiheessa tiennyt miten minulla menee. Joistain palautettavista tehtävistä sai hyvin pitkällä viiveellä sanallisen palautteen, mutta useasta tehtävästä ei saanut palautetta missään vaiheessa. En vieläkään tiedä miten arvosanat muodostettiin parilla kurssilla, koska edes kurssien loputtua en saanut arvosteluja tekemistäni tehtävistä tai tenteistä.
Opiskelusta DTU:lla ei tarvinnut maksaa mitään. Minun ei tarvinnut ostaa yhdellekään kurssille kurssikirjaa. Parilla kurssilla henkilökunta suositteli kurssikirjan ostamista kampuksen kirjakaupasta, mutta melkein kaikki kirjat sai ladattua ilmaiseksi DTU Finditistä. Yhden oppikirjan löysin myös Aallon omasta kirjastosta sähköisenä. Kursseilla pääsi pitkälle pelkän oppitunneilla jaetun materiaalin, kuten luentodiojen ja tieteellisten artikkeleiden, avulla.
Suorittamani kurssit
12122 Urban Drainage and Stormwater Management (Taso: maisteri, 5 ECTS)
Kurssilla opetettiin viemäri- ja hulevesijärjestelmien suunnittelua ja arviointia. Kurssilla kerrottiin myös kattavasti jäte- ja huleveden laadusta, ja laskettiin vesistöihin aiheutuvia kuormituksia. Opin käyttämään uutta ohjelmaa, Mike+:aa, viemäriverkoston mallintamiseen. Kurssilla opin käyttämään myös toista ohjelmaa, SCALGO Liveä, jolla suunniteltiin luontopohjaisia hulevesiratkaisuja. Kurssin luennot olivat mielenkiintoisia, luennoitsijat hyviä opettamaan, ja kurssiassistenteilta sai helposti apua. Oppitunnit koostuivat luentopätkistä, sekä vapaaehtoisten laskujen ja ryhmätehtävien tekemisestä. Kurssilla oli excursio Kööpenhaminaan muutaman eri hulevesijärjestelmän luo. Arviointi perustui kolmeen ryhmätehtävään ja yhteen esitykseen ryhmän kanssa, sekä lyhyeen monivalintakokeeseen.
12145 Terrestrial ecology for engineers (Taso: maisteri, 5 ECTS)
Kurssilla opetettiin maanekosysteemien rakenteesta ja toiminnasta. Ensimmäinen kolmannes kurssista käsitteli maaperän ominaisuuksia, ja aiheeseen liittyen meillä oli excursio metsään sekä labra. Toinen kolmannes käsitteli kasveja, ja viimeinen kolmannes kurssista käsitteli ekosysteemejä. Excursiolla tunnistettiin maalajeja eri syvyyksiltä ja otettiin näytteet labraa varten. Labrassa tehtiin yksinkertaisia mittauksia, kuten pH mittauksia, mutta ohjeet olivat hyvin epäselvät eikä siten labrassa työskentely ollut niin mukavaa. Jokaiseen kurssin osioon liittyi ryhmätehtävä. Ensimmäisessä kolmanneksessa se oli labraraportti, toisella kolmanneksella palautimme raportin kasvifysiologiaan liittyen, ja viimeisellä kolmanneksella pidimme esityksen ekosysteemimallinnustyömme tuloksista. Kurssin arviointi perustui kolmeen ryhmätehtävään, kolmeen lyhyeen testiin sekä yhteen neljän tunnin tenttiin.
12245 Water Pollution (Taso: maisteri, 5 ECTS)
Kurssi käsitteli pintavesien saastumista ja laatuongelmia. Opin pilaantumisen lähteistä ja niiden lieventämisestä, sekä lyhyesti järvien entisöintimenetelmistä ja vesiekosysteemeistä. Kurssilla oli myös excursio Lyngbyn lähialueen järville ja niiden välissä virtaavalle joelle. Excursiolla mitattiin vesistöjen kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet niiden tilan arvioimiseksi. Kurssin vastuuopettaja oli hyvä luennoimaan, ja hän oli järjestänyt kurssille mielenkiintoisia vierailijaluentoja. Arviointi perustui kolmeen lyhyeen kokeeseen, joissa oli pääosin samanlaisia laskutehtäviä kuin tunnilla oli tehty. Itse tykkäsin opettajan arviointimenetelmästä, eli yhden ison tentin sijaan olikin kolme lyhyempää.
12336 Groundwater quality (Taso: maisteri, 5 ECTS)
Kurssin alussa opetettiin lyhyesti pohjaveden virtauksesta ja liuenneen aineen kulkeutumisesta pohjavedessä. Loppupuoli kurssista keskityttiin erilaisiin pohjaveden laatuongelmiin. Pääsin syventymään yhdessä ryhmäni kanssa suolaveden tunkeutumiseen rannikkoalueiden pohjavesivarastoihin ja sen ehkäisymenetelmiin, koska teimme aiheeseen liittyen tieteellisen kirjoituksen ja pidimme esityksen. Yhdessä ryhmätyössä käytettiin PhreeqC:tä, joka on geokemiallinen mallinnusohjelma. Kurssilla oli kaksi pääluennoitsijaa ja lisäksi oli useita vierasluennoitsijoita. Arviointi perustui lyhyeen kokeeseen, sekä kahteen ryhmätehtävään ja yhteen esitykseen ryhmän kanssa.
30755 Climate change – physics and observations (Taso: maisteri, 5 ECTS)
Kurssilla opetettiin ilmastomalleista ja ilmastonmuutoksen eri indikaattoreista, kuten miten niitä mitataan, kuinka dataa analysoidaan ja kuinka ne ovat muuttuneet ajan myötä. Kurssilla käsiteltiin myös ilmaston pakottamista, palauteilmiöitä ja eri kasvihuonekaasupäästöskenaarioita ja niiden vaikutuksia tulevaisuuden ilmastolle. Kunkin viikon tunnille piti lukea pari tieteellistä artikkelia, ja monesti ne olivat jokseenkin vaikealukuisia, koska ne olivat suunnattu asiantuntijoilta toisilleen. Oppitunnit koostuivat lyhyistä luennoista ja tietokoneharjoituksista, sekä Jigsaw luokkahuoneharjoituksista. Oppitunneilla pidin pari kertaa ryhmäni kanssa esityksen luetusta artikkelista, mutta niitä ei arvosteltu. Kurssiarvosana annettiin pelkästään ensimmäisellä tenttiviikolla pidetyn suullisen kokeen perusteella. Suullinen koe käsitteli kurssilla opiskeltuja tieteellisiä artikkeleita, ja se kesti 20 min. Etukäteen jännitin paljon suullista koetta, koska se oli minun ensimmäiseni. Opettaja esitti kysymyksiä, ja paikalla oli myös kaksi muuta arvioimassa vastauksiani. Ennen koetta meille oli kehotettu ajattelemaan sitä keskustelutilanteena, mutta minusta se muistutti enemmänkin kuulustelua.
Vapaa-aika
Elinkustannukset Tanskassa ovat suuremmat kuin Suomessa. Korkeiden asumiskustannusten lisäksi myös ruoka ja julkinen liikenne ovat kalliimpia Suomen hintoihin verrattuna. Kävin vain kerran kampuksella syömässä, koska lounas oli aika hintava ja kasvisruuan laatu ei ollut hyvä. Muutenkin kävin vain muutaman kerran koko syksyn aikana ulkona syömässä pikaruokapaikoissa. Tein yleensä kotona ruokaa useammaksi päiväksi. Asunnossani ei ollut mikroa, mutta siellä oli nopea induktioliesi. Kasvisruokailijana kannattaa varautua siihen, että Tanskan ruokakaupoissa on kasviproteiinivaihtoehtoja vähemmän kuin Suomessa. Kokemukseni mukaan vähän kalliimmissa ruokakaupoissa, kuten Menyssä tai SuperBrugsenissa, valikoima on vähän parempi kuin Netossa.
Kampukselta oli suora bussiyhteys Kööpenhaminan ydinkeskustaan. Muutamalla ensimmäisellä matkalla ostin vyöhykelipun DOT Tickets -sovelluksen kautta. Myöhemmin kuulin, että on paljon halvempaa matkustaa Rejsekortilla, joten hankin sen Kööpenhaminan päärautatieasemalta. Hankin henkilökohtaisen matkakortin, mutta myös anonyymin matkakortin voi hankkia 7-Eleveniltä. Henkilökohtainen matkakortti maksoi 50 DKK ja siihen voi ladata arvoa netissä, toisin kuin anonyymille matkakortille. Kummankin tyyppisellä matkakortilla sai lipun hinnasta 20 % alennuksen Sjællandilla ruuhka-aikojen ulkopuolella kuten viikonloppuisin. Sjællandilla matkan maksaminen matkakortilla tehtiin siten, että kortti leimattiin matkan alkamiseksi ensimmäisessä kulkuneuvossa ja viimeisessä kulkuneuvossa kortti leimattiin matkan päättymiseksi, jolloin veloitus tapahtui. Matkakortin leimauslaitteita oli kahdenlaisia: ”Check ind” eli leimaus sisään ja ”Check ud” eli leimaus ulos.
Arkisin koulun jälkeen tutkin lähiseutuja kävelemällä ja juoksemalla. Kööpenhaminan katukuvassa oli hyvin yleistä nähdä Swapfiets-pyörävuokraamon sinirenkaisia pyöriä, mutta itse en kokenut sellaista tarvitsevani. Pärjäsin hyvin jalan, enkä missään vaiheessa katunut päätöstäni. Sopivalla etäisyydellä kampuksesta on paljon kivoja kohteita, kuten Jægersborg Dyrehaven, Bellevuen ranta, maailman vanhin huvipuisto Bakken, Ravnholmin metsä ja Brede. Voin suositella myös Mølleå-joen vierustan kaunista metsää, jonka pääsin näkemään Water Pollution -kurssin excursiolla. Hankin syksyksi kuntosalikortin, josta maksettiin aina kaksi kuukautta kerrallaan. Kuntosali sijaitsee keskellä kampusta, ja se on pienempi kuin Otaniemen Unisport. Arki-iltoina siellä oli ruuhkaa, mutta aamuisin ja viikonloppuisin oli todella hyvin tilaa. Lyngbyssä on myös paljon muita liikuntamahdollisuuksia, jos liittyy urheilukerhoihin. Lajeina on muun muassa koripallo, kiipeily, pyöräily, tanssi ja ultimate frisbee. Lisäksi kampuksen ympäri kiertää 5 kilometrin hiekkapohjainen juoksurata.
Viikonloppuisin kävin yleensä tutkimassa Kööpenhaminan ydinkeskustaa sekä muita kaupunginosia. Voin suositella kaikkia Kööpenhaminan kuuluisia nähtävyyksiä. Minun suosikkejani olivat Tivoli (etenkin joulun aikaan), Nyhavn, Kööpenhaminan eläintarha, Lakrids by Bülowin tehdas sekä Vor Frelsers kirkon torni, josta näki todella hyvin Kööpenhaminan kaupungin yläilmoista. Ydinkeskustan lisäksi tykkäsin erityisesti Vesterbrosta ja Frederiksbergistä, joka on oma kuntansa Kööpenhaminan sisällä. Vaihdon jäljiltä puhelimeni on täynnä valokuvia monista kauniista kaduista, upean värisistä kapeista taloista ja erikoisista ovista. En koko vaihdon aikana lakannut ihailemasta vaikuttavaa arkkitehtuuria.
Vaihdon aikana pääsin tutkimaan myös muita lähikaupunkeja. Kööpenhaminasta pääsi helposti ja nopeasti junalla Helsingöriin sekä Ruotsin puolelle Malmöhön, ja matkat voi maksaa Rejsekortilla. Malmö ei ollut yhtä vaikuttava kohde kuin Helsingör, mutta kuitenkin käymisen arvoinen ja siellä oli ruokakaupassa halvempaa kuin Tanskan puolella. Roskildeen ja moneen muuhunkin paikkaan pääsee helposti julkisilla, ja reitin voi katsoa joko Google Mapsin tai Rejseplanen-sovelluksen kautta. Kööpenhaminasta pääsee helposti myös Saksaan, jossa itse kävin syysloman aikana. Menin FlixBussilla muutamaksi päiväksi Lyypekkiin, ja bussimatkaan sisältyi 45 minuutin lauttamatka, josta ei tarvinnut erikseen maksaa. Matka-aika bussilla Lyypekkiin oli 5 tuntia.
Kaksi kertaa vuokrasin auton Avikselta yhdessä kavereideni kanssa. Ensimmäisellä kerralla kävimme päiväreissun upealla Møns Klintillä ja matkalla kiipesimme Forest Toweriin. Toisella kerralla auto oli vuokrattu viikoksi Tanskan ympärysmatkaa varten. Ajoimme Lyngbystä Roskilden kautta Jyllannin niemimaalle, jonka kiersimme ympäri rannikoita pitkin. Upeimpia kohteita ympärysmatkalla olivat Roskilden tuomiokirkko, Tanskan vanhin kaupunki Ribe, Tanskan läntisin ranta Blåvandissa, Bovbjerg Klint, Rubjerg Knude, Råbjerg Mile, Grenen, Penny Lane -kahvila Aalborgissa, sekä H. C. Andersenin museo Odensessa. Matkan aikana yllätyin, kuinka paljon kauniita luontokohteita Tanskassa onkaan.
Tanskassa oli vielä ennen syyskuun puoliväliä kunnon hellepäiviä, jolloin pystyi mennä rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan. Muutenkin oli lämmintä melkein koko syyskuun, mutta lokakuun puolella alkoi tulemaan syksyisiä kelejä. Aurinko näyttäytyi harvoin, tuuli ja monena päivänä satoi vettä. Tuuli teki minulle niin kylmät oltavat, että kaivoin lokakuun puolivälissä vedenpitävän toppatakin päälle. Vedenpitävät kengät ja takki osoittautuivatkin erittäin hyödyllisiksi vaihdon aikana. Tanskan ympärysmatkalla meillä oli huono tuuri, koska koko viikon oli pilvistä ja melkein koko ajan satoi vettä. Kotikulmilleni satoi lunta joulukuun ensimmäisenä päivänä. Lumi peitti juuri ja juuri maan, ja sitten se suli pois ihan parissa päivässä.
Loppusanat
Voin suositella vaihtoyliopistoani kaikille, jotka miettivät vaihtoon lähtemistä. DTU:lla on laaja kurssivalikoima, josta varmasti löytää tarvittavan määrän kiinnostavia kursseja. Kokemukseni mukaan kurssien työmäärä on sopiva, joten vaihdon ohella ehtii myös nauttimaan vapaa-ajasta. Tanskaan oli helppo lähteä vaihtoon, koska se on lähellä ja kulttuurishokkia ei tule toisesta Pohjoismaasta matkustaessa. Läheisiä tuli tietenkin ikävä, mutta syyslukukausi meni nopeaa ja Kööpenhamina on sopivan lähellä ystävien vierailua ajatellen. Tanska oli minulle paras vaihtokohde, ja tulen menemään sinne varmasti vielä uudestaan lomalla.
Tanskassa pärjäsi todella hyvin englannilla, mutta jos nyt tekisin jotain toisin voisi se olla tanskan kielen opettelu. Kirjoitettua tanskan kieltä ymmärrän kohtalaisesti, mutta puhutusta en saanut mitään selvää. En oppinut toistamaan tanskan kielellä esimerkiksi ”Haluatko kuitin?”, vaikka sitä kysyttiin aina kaupassa asioidessa. Minun korvaani se vain kuulosti joka kerta vähän erilaiselta.
Vaihdon aikana huomasin Tanskasta monta mielenkiintoista asiaa, kuten sen että kadut ovat siellä pimeämpiä kuin Suomessa ja pyöräteitä on kaikkialla. Sain oppia, miten monipuolinen maa Tanska on kauniine kaupunkeineen ja luontoineen. Opin myös vaihdon aikana uutta itsestäni, sillä asuin ensimmäistä kertaa aivan yksin. Opin luottamaan siihen, että kyllä minä pärjään.
Kiitos vaihto-opintojeni tukemisesta!