Syyslukukausi Tanskan teknillisessä yliopistossa (DTU)
Vietin syyslukukauden Kööpenhaminassa Tanskan teknillisessä yliopistossa, DTU:ssa, suorittaen vesi- ja ympäristötekniikan opintoja. Kohdeyliopiston valintaan vaikutti DTU:n maine Euroopan teknillisten yliopistojen huipulla, sekä laaja oman alan kurssitarjonta. Tanskaa pidetään edelläkävijänä kaupunkien vesiteknillisten ratkaisujen liittämisessä osaksi kaupunkirakennetta.
Ennen vaihtoa
Mietin hyvän aikaa ennen opiskelijavaihtoon hakemista, että haluanko todella lähteä puoleksi lukuvuodeksi ulkomaille. Olin jo kandidaatin opintoja tehdessäni päättänyt, että maisteriopintojen aikana haluan lähteä hetkeksi ulkomaille opiskelemaan. Oma elämäntilanne Suomessa kuitenkin vaikeutti lopullisen päätöksen tekemistä. Onneksi lähdin. Hakuprosessi on kohtalaisen yksinkertainen ja hyvällä ohjeiden lukemisella ja pienellä maalaisjärjen käytöllä itse hakemuksen tekemisessä ei mennyt kauaa. Vaihtokohdetta valitessa kannattaa tutustus mahdollisten kohdeyliopistojen kurssitarjontaan sekä lukea vanhoja kohteista kirjoitettuja vaihtoraportteja.
Hyväksytyn päätöksen tullessa DTU:lta, minun tuli lähettää heille PDF-tuloste netissä tekemästäni hakemuksesta (Application Form for Exchange), Aalto-yliopistolta saamani sertifikaatti englannin kielitaidostani (Language Sertificate), Erasmus+ -ohjelman Learning Agreement kotiyliopistoni edustajien sekä itseni allekirjoituksilla (Learning Argeement), opintosuoritusote opinnoistani (Transcript of Records), sekä päätös Erasmus+ -apurahan saamisesta (Erasmus Grant Agreement).
Hain heti hyväksytyn päätöksen saatuani asuntoa DTU:n asuntojärjestelmän BDTU:n (Boligfonden DTU) kautta, sillä halusin varmistaa asunnon saamiseni hyvältä sijainnilta DTU:n Lyngbyn pääkampukseen nähden. DTU:lla on kaksi kampusta Kööpenhaminan lähettyvillä: Lyngbyssä ja Ballerupissa, joista suurin osa opetuksesta tekniikan alalla järjestetään juuri Lyngbyssä. Asunnon haku oli hakujärjestelmän kautta hyvin helppoa. Asuntotarjouksen kampuksella sijaitsevasta yksiöstä sain jo muutaman viikon kuluttua hakemukseni teon jälkeen. Vuokrataso Tanskassa on Suomeen verrattuna hieman kalliimpi, ja tämä näkyi myös opiskelija-asuntojen hinnoissa. BDTU:lta asunnon vuokraajan on myös hyvä huomioida, että kaikki vaihto-opiskelijoiden vuokrasopimukset ovat määräaikaisia. Asunnon vuokraaminen syyslukukaudelle oli mahdollista ainoastaan ajalle 1.8.2023–14.1.2024, mikä tarkoitti, että asunnosta joutui maksamaan muutamasta kuukaudesta, joina ei todellisuudessa asunnossa asu. Itse asunnon vuokrauksen lisäksi BDTU:lta oli mahdollista ostaa liinavaatepakkaus (Linen bag), joka sisälsi tyynyn ja peiton, sekä parit kappaleet lakanoita, pyyhkeitä ja keittiöpyyhkeitä. Nämä eivät kuuluneet asunnon hintaan.
Suomalaisena Tanskaan lähtiessä ei tietenkään tarvitse viisumia, riittää että passi on takataskussa mukana epätodennäköistä (mutta mahdollista) passin tarkistusta varten. Tanskaan muuttavien tulee hakea itselleen CPR-numero (eli Tanskan väestörekisterin numero) muutaman viikon sisällä muutosta. Itse en tätä hakenut, sillä pohjoismaan kansalaisena toiseen pohjoismaahan alle 6 kuukaudeksi muuttaessa CPR-numeroa ei kuitenkaan tarvita. Tanskassa ulkomaalaisena saa erilaisia rahallisia etuja. Esimerkiksi auton vuokraaminen ilman CPR-numeroa on hieman halvempaa, sillä tällöin vuokraajan ei tarvitse maksaa autoveroa. Lisäksi muutamista kaupoista, kuten tanskalaisesta tavarataloketjusta Magazinesta, saa kaikista ostoksista ulkomaalaisena aina 10 % alennuksen verovähennysten takia. Huonojakin puolia on, sillä ilman CPR-numeroa tanskassa asuva ulkomaalainen opiskelija ei ole oikeutettu hakemana tanskalaista asuntotukea.
Saapuminen yliopistolle
Lensimme Kööpenhaminaan yhdessä kanssani samaan yliopistoon opiskelijavaihtoon lähtevien ystävieni kanssa. Itse lento Helsingistä Kööpenhaminaan oli lyhyt, vain noin 1,5 tunnin mittainen, ja matka Kööpenhaminan lentokentältä DTU:n Lyngbyssä sijaitsevalle kampukselle kesti noin yhden tunnin. Matkareittikin oli hyvin helppo: Metrolla lentoasemalta Nørreportin asemalle, josta bussi lähti suoraan kampukselle.
Kampukselle saavuttua kävelimme suoraan kampuksella sijaitsevalle BDTU:n opiskelija-asuntolan toimistolle hakemaan avaimet. Avainten noudon yhteydessä sain mukaani myös jo aikaisemmin Suomessa ostamani liinavaatepaketin. Koska saavuimme noutamaan avaimia vasta orientaatioviikon jälkeen, BDTU:n toimistolla ei ollut lainkaan ruuhkaa, ja avainten nouto oli hyvin nopeaa. Asuntomme sijaitsivat kampuksen yhteydessä lyhyen kävelymatkan päässä, joten löysimme hyvin nopeasti asunnoillemme ja asettumaan kodiksi. Asuntoon muuton yhteydessä kahden viikon sisällä avainten noudosta tuli BDTU:lle lähettää muuttoraportti (Moving In Report), joka ohjeistettiin tekemään hyvin tarkasti. Tanskassa ei ole olemassa lakia, jossa määriteltäisiin vuokratun asunnon luonnollisen asumista johtuvan kulumisen olevan normaalia, vaan pienimmistäkin kolhuista lattiassa tai tahroista vessan kaakeleissa joutuu vuokralainen maksamaan itse. Tämän vuoksi asunnon tarkka läpikäynti heti sisään muuton yhteydessä ja vioista raportoiminen BDTU:lle oli tärkeää, mikäli vuokravakuutensa haluaa vaihdon jälkeen takaisin. Minun saamani yksiö oli hyvin mukava ja juuri sopivan kokoinen yhdelle ihmiselle asuttavaksi. Asunto oli edellisen vuokralaisen jäljiltä siistissä kunnossa ja asettuminen sinne oli helppoa.
Tanskassa julkisella liikenteellä matkustamista varten kannatti nopeasti muuton jälkeen käydä Tanskan julkisen liikenteen DBS:n toimipisteeltä tai 7-Elevenistä hakemassa matkakortti (Resjekort), jolla matkustaminen oli selvästi halvin vaihtoehto. Sjællandin alueella matkustaessa Resjekortilla sai tiettyinä kellonaikoina arkisin sekä viikonloppuisin alennusta matkoista. Julkisilla matkustaminen onnistuu kätevästi myös DOT-mobiilisovelluksella, mutta se on hieman Resjekorttia kalliimpi. Monet opiskelijat myös ostivat tai vuokrasivat pyörän vaihdon ajaksi, sillä Tanskassa pyörällä paikasta toiseen liikkuminen on helppoa ja nopeaa. Itse en tätä tehnyt säästääkseni hieman rahaa, joten kävelin usein luennoille, kauppaan ja harrastuksiin.
Opinnot
DTU:n syyslukukausi alkoi elokuun viimeisellä viikolla alkuorientaatiolla 21.8.2023. Itselläni työt venyivät elokuun loppuun asti, ja saavuin Tanskaan vasta orientaatioviikon viimeisenä perjantaina. Toisin sanoen, en itse osallistunut orientaatioviikon tapahtumiin, vaan muutin asuntooni ja asetuin aloilleni rauhassa viikonlopun aikana ennen itse syyslukukauden alkua. DTU:n syyslukukausi oli orientaatioviikkoa lukuun ottamatta 28.8.–22.12.2023.
DTU:ssa syyslukukausi on jaettu yhteen periodiin, joten kaikki kurssit järjestettiin samaan aikaan. Kaikkien kurssien luento-opetus loppui marraskuun viimeisellä viikolla ja joulukuu on ns. ”tenttikuukausi”, jolloin kaikkien kurssien tentit järjestettiin eikä luentoja enää ollut. Omista kursseistani vain kahdella kurssilla (Marine Ecosystems and Climate Change & Terrestrial Ecology for Engineers) järjestettiin tentti, mikä tarkoitti, että joulukuussa vapaa-aikaa oli päivisin paljon.
Vaihto-opintojen kurssit tuli valita kurssilista (DTU Course Base) ennen vaihtoon lähtemistä. Tätä ei kuitenkaan kannata stressata etukäteen, sillä mielen muuttuessa kurssivalintoja sai syyskuun aikana muuttaa jo lukukauden alkamisen jälkeenkin. DTU:n kurssitarjonta oli todella hyvä, eikä sopivien ja mielenkiintoisten kurssien löytäminen ollut vaikeaa. Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti maisteriopintojen aikana vaihtoon lähtiessä, vaihdon aikana tulee suorittaa vähintään 24 ECTS opintopisteen edestä kursseja. 5 opintopisteen laajuisina kursseissa tämä tarkoitti viiden kurssin suorittamista. Yleisimmin opiskelijavaihdossa suoritettavat kurssit sisällytetään oman tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin, joten kurssien suorittamiseen pätee samat kriteerit kuin Aallossakin. Maisterivaiheen opinnoissa tulee suorittaa maisteritason kursseja. Mikäli kuitenkin haluaa suorittaa kanditasoisen kurssin, tulee kurssin olla täysin eri alaa, jota itse opiskelee. Kurssit sai näiden ehtojen puitteissa valita täysin vapaasti. Itse halusin opiskella oman alani vesi- ja ympäristötekniikan kursseja DTU:n ympäristö- ja resurssitekniikan laitokselta. DTU:lla on useampi kampus ympäri Tanskaa, minkä vuoksi yksi tärkeimmistä asioista kurssivalintoja tehdessä oli tarkistaa, että valitun kurssin opetus järjestetään sillä kampuksella, jolle olen muuttamassa. Tämä helpottaa kurssien luennoille osallistumista ja vähentää matkustamista kampusten välillä.
DTU:n ympäristö ja resurssitekniikan laitoksen kaikkien maisterivaiheen kurssien opetuskieli oli englanti. Kurssien opetus ja sisältö olivat hyvin samankaltaisia Aallon maisteriohjelmani kurssien kanssa. Suurin ero oli se, että DTU:ssa kurssien luennot kestivät aina 4 tuntia. Luennot oli jaettu aamu- ja iltapäivien aikaslotteihin: aamuluennot olivat aina klo 8–12 ja iltapäiväluennot klo 13–17. Sellaisina päivinä, jolloin minulla oli sekä aamu- että iltaluento, ehdin hyvin luentojen välissä käydä kotona syömässä lounasta. Muutamalla kurssilla kävimme myös maastossa tekemässä omia metsä- ja vesistömittauksia, tai tutustumassa Kööpenhaminan kaupungin hulevesiratkaisuihin. Tällaiset päivät olivat mukavaa vaihtelua normaaliin luento-opetukseen ja tehtävien tekemiseen.
Vaihto-opintojeni aikana suorittamani kurssit olivat seuraavat:
Urban Drainage and Stormwater Management (kurssikoodi: 12122)
Kurssilla keskityttiin kaupunkien hulevesien hallintaan ja hulevesiratkaisujen suunnitteluun laskemalla, sekä Mike+ ja Scalgo Live -ohjelmia käyttämällä. Kurssi oli todella hyödyllinen ja ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista kursseista, joita olen koskaan käynyt.
Terrestrial Ecology for Engineers (kurssikoodi: 12145)
Kurssilla opeteltiin tunnistamaan eri metsäekosysteemeille tyypillisiän piirteitä. Kurssilla käytiin koemetsässä tekemässä erilaisia kenttäkokeita ja hakemassa myöhemmin laboratoriossa analysoitavia ympäristönäytteitä. Lisäksi kurssilla muuan muassa laskettiin metsän brutto- ja nettoperustuotantoja, sekä mallinnettiin ekosysteemiä R-ohjelmistolla.
Water Pollution (kurssikoodi: 12245)
Kurssi keskittyi pintavesien laatuun ja vesistöjä kuormittaviin/saastuttaviin tekijöihin. Kurssilla opeteltiin laskennallisten menetelmien avulla vesistökuormituksien laskemista ja mallintamista, sekä ennustettiin vesiekosysteemien kehitystä.
Groundwater Quality (kurssikoodi: 12336)
Kurssilla opeteltiin tunnistamaan pohjaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä, ja muun muassa mallinnettiin pohjaveden kemiallista koostumusta PhreeqC-ohjelmalla. Lisäksi kurssilla opeteltiin pohjavesialueiden tyypillisiä piirteitä, mallinnettiin pohjavesien virtauksia ja saasteiden kulkeutumista pohjaveden mukana.
Marine Ecosystems and Climate Change (kurssikoodi: 25325)
Kurssilla opeteltiin tunnistamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia valtameriekosysteemeihin, sekä erilaisia toimenpiteitä näiden ehkäisemiseksi.
Vapaa-aika ja elämä Kööpenhaminassa
Tanskassa eläminen on mielestäni merkittävästi Suomessa elämistä kalliimpaa. Kuukausittaiset asumisen kustannukset yksiössä pyörivät noin 900 € paikkeilla. Tämän lisäksi ruokaan kului rahaa kuussa noin 300–400 € kuussa. Myös julkinen liikenne on Tanskassa Suomea kalliimpaa. Kaikkien kurssien opiskelumateriaalit sai opettajalta, tai ne olivat ilmaiseksi ladattavissa DTU:n omasta sähköisestä resurssipalvelusta. Yliopistolla urheilun harrastaminen oli toisaalta halpaa. Itse ilmoittauduin koko syyslukukaudeksi kerran viikossa järjestettävälle salsatanssikurssille (DTU Dance), jonka hinta koko lukukaudeksi oli noin 80 €. Lisäksi kampuksella sijaitsevan kuntosalin jäsenyys (DTU Fitness) maksoi DTU:n opiskelijoille vain noin 10 € kuussa.
Vietin vapaa-aikani lenkkeillen, kuntosalilla urheillen, Kööpenhaminassa pyörien, sekä ympäri Tanskaa matkustellen. Kööpenhamina on todella kaunis kaupunki. Tanskassa on elo-syyskuussa vielä kesä, aurinkoa ja ihanan lämmintä. Aurinkoisessa Kööpenhaminassa on oma viehätyksensä ja suurkaupungin tuntua, vaikka pari kuukautta siellä asuessani huomasin, ettei se Kööpenhamina nyt mikään kauhean suuri kaupunki olekaan. Syksy Tanskassa on hyvin suomalaisen syksyn kaltainen: vettä sataa paljon, ja aurinkoiset päivät ovat harvassa.
Kööpenhaminassa on monia tunnettuja turistikohteita, jotka tuli kierrettyä ensimmäisen kuukauden aikana sinne muutosta. Nyhavnin värikäs satama-alue, Pieni merenneito -patsas, Christianian vapaakaupunki, vanhan keskusta-alueen torit, sekä lukuisat linnat, kirkot ja museot olivat näkemisen ja käymisen arvoisia. Syksyn aikana rakastuin kaupunkiin. Kööpenhamina on hyvin vanha kaupunki: Se on ollut kalastajakylä vielä 1100-luvulla, mutta myöhemmin samalla vuosisadalla Kööpenhamina kasvoi kauppakaupungiksi suurella satama-alueellaan. Kööpenhaminassa on mielestäni paljon samaa kuin Helsingissä. Tanskassa näkyy vahvasti pohjoismaalainen kulttuuri, minkä vuoksi Tanskaan muuttaminen ja Kööpenhaminan Lyngbyssä asumiseen sopeutuminen tapahtui vain muutamassa päivässä. Tanskassa on kuitenkin myös paljon keskieurooppalaisia, etenkin saksalaisia, piirteitä. Kauppojen, museoiden ja joidenkin ravintoloiden aukioloajat ovat suomeen verrattuna todella huonot. Helsingissä asuessa olin tottunut siihen, että ruokakauppaan pääsee kellon ympäri pyhäpäivinäkin. Tanskassa suurin osa kaupoista sulki ovensa jo klo 20.00. Muut kaupat ja museot olivat yleensä arkenakin kiinni jo klo 16 aikoihin.
Omia lempipaikkojani Lyngbyssä oli Bellevuen uimaranta, joka sijaitsi noin 7 km päässä DTU:n kampukselta itään. Uimarannalle piti kävellä suuren puistoalueen Dyrehavenin läpi. Lyngbyn Dyrehaven on Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva noin 11 km2 kokoinen vanha aidattu puistoalue, jonne on satoja vuosia siten tuotu saksanhirviä, japaninhirviä, sekä kuusipeuroja. Vuodenajasta riippumatta lähes poikkeuksetta alueella kävellessä törmäsi laumoihin mainittuja eläimiä. Dyrehavenin itälaidalla sijaitsee myös maailman vanhin toiminnassa oleva huvipuisto Bakken. Bakkenin alueelle on ilmainen sisäänpääsy ja vaikka huvipuiston rannekkeen tai laitelippujen ostaminen ei huvittaisikaan, voi alueella nauttia huvipuistotunnelmasta, ruuasta ja tolkuttoman suuresta määrästä huvipuistopelejä kauniissa kesä- tai syyssäässä. Hauskana sattumana tarkkasilmäisimmät voivat huomata Lyngbyn Bakkenin puisen vuoristoradan ja Helsingin Linnanmäen vanhan vuoristoradan yhdennäköisyyden: vanha vuoristorata on rakennettu Bakkenin vuoristoradan piirustuksia käyttäen. Kööpenhaminassa vieraillessa tai DTU:lla opiskellessa Bakkenissa kannattaa siis ehdottomasti käydä vierailulla. Bellevuen ranta on puolestaan hiekkaranta, jossa on kesäisin Etelä-Euroopan aurinkorantojen tunnelmaa. Itse kävelin rannalle uimaan myös syksyllä, kun ilmat ja merivesi olivat jo viilenneet. Bellevuen rannalta näkee hyvin Ruotsin puolelle, sillä merialue rannan kohdalla Tanskan ja Ruotsin välillä on kapea.
Mikäli päiväretket Kööpenhaminan ulkopuolelle kiinnostavat, niin vaihto-opintojen aikana kannattaa myös ehdottomasti ottaa juna ja käydä päiväreissulla Malmössä, Ruotsissa. Junamatka Kööpenhaminasta Malmöhön kestää vain noin 40 minuuttia. Tanskan ja Ruotsin välinen yhteistyö alueella on niin tiivistä, että tanskalaisella Resjekortilla pääsee suoraan matkustamaan Ruotsin puolelle ja takaisin, mikä tarkoittaa, että erillisiä junalippuja ei edes tarvitse ostaa. Lisäksi tämä on hieman junalippujen ostamista halvempi tapa matkustaa. Toinen käymisen arvoinen päiväretkikohde on Kööpenhaminasta katsoen pohjoisessa sijaitseva Helsingörin kaupunki. Helsingörin vanha keskusta-alue ja sen idylliset puutalokorttelit ansaitsevat ehdottomasti paikkansa nähtävien paikkojen listalla.
Tanska ympäri vuokra-autolla
Matkustimme ystävieni kanssa syyslukukauden aikana myös kauemmaksi Kööpenhaminasta. Kaakkois-Tanskassa sijaitsevat Møns Klintin valkoiset kalkkikivikalliojyrkänteet, joiden katsomista varten vuokrasimme päiväksi auton. Tämän lisäksi vuokrasimme yhden ystäväni kanssa meille auton viikoksi, ja lähdimme kiertämään Tanskan kaupunkeja ja rantoja.
Ajoimme Roskilden kaupungin kautta Tanskan vanhimpaan kaupunkiin Ribeen, josta matka jatkui Tanskan länsirannikolle. Jatkoimme matkaa länsirannikkoa pitkin pohjoiseen Aalborgiin ja Skageniin, jonka jälkeen palasimme takaisin etelään Tanskan itärannikkoa pitkin pysähtyen Aarhusiin, Vejleen ja Odenseen. Matkaan mahtui paljon autossa istumista, museoita, kirkkoja, kaupunkien nähtävyyksiä, hiekkarantoja, valtameressä uimista, vesisadetta, saunomista ja naurua. Mieleenpainuvimpia paikkoja Tanskan ympäri -reissullamme olivat kauniit hiekkarannat, etenkin Hvide Sande, Hjørring, ja Tanskan pohjoisin piste Skagenissa, jossa Pohjanmeri ja Itämeri törmäävät. Rantojen lisäksi vierailimme Aarhusissa sijaitsevassa Aarhusin taidemuseossa (ARoS), sekä Odensessa sijaitsevassa tanskalaisen kirjailijan H. C. Andersenin museossa, jossa pääsimme ”kävelemään sisään” Andersenin tunnetuimpiin kertomuksiin. Viikon mittainen reissumme olo yksi syyslukukauteni kohokohdista, ja suosittelenkin auton vuokrausta ja pienen autoreissun tekemistä kaikille DTU:hun vaihtoon lähtijöille.
Lopuksi
Olen todella onnellinen päätöksestäni lähteä vaihtoon. Kööpenhaminaa ja DTU:ta suosittelen vaihtokohteena kaikille, jotka sitä hiemankin harkitsevat. Opetus DTU:ssa oli todella laadukasta, ja koen saaneeni kursseilta juuri sitä mitä tulin hakemaankin, eli oppimaan taitoja, joita minun ei Aallossa omassa maisteriohjelmassa ole mahdollista oppia. Tanskassa vesiteknillinen osaaminen on erittäin kovalla tasolla, joten mikäli vesitekniikka kiinnostaa on DTU varmasti parhaiden yliopistojen joukossa tämän alan osaamisen kartuttamisessa. DTU on kansainvälisesti arvostettu yliopisto, jonne hakeutuu paljon ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita sekä vaihto-opiskelijoita, joiden kanssa voi myös opintojen ohella viettää aikaa. Vaihtokauteni Tanskassa oli kuitenkin paljon muutakin kuin opiskelua, vaikka opiskelu suuressa osassa sitä olikin. Tanskassa on pinta-alaltaan suhteellisen pieneksi maaksi paljon nähtävää, ja syyslukukauden lisäksi olisin helposti viihtynyt Tanskassa kevätlukukaudenkin.
Koin olevani vahva englannin kielen puhuja jo ennen vaihto-opintojani, eikä englanniksi opiskelu ja englannin puhuminen jännittänyt minua lainkaan. Nyt jälkeenpäin olen kuitenkin huomannut, että vaihto-opintojeni jälkeen valmiuteni puhua englantia on kasvanut entisestään. Mikäli vieraalla kielellä opiskelu ulkomailla kuitenkin jännittää, ei sen kannata antaa estää vaihtoon lähtemistä. Useat muut opiskelijat ovat samassa tilanteessa. Ennemminkin taidot ja valmius kielen puhumiseen vain kasvavat.
Vaihto-opintojen rahoittamiseen suosittelen hakemaan apurahaa. Itse hain apurahoja vasta oman opiskelijavaihtoni aikana, mutta suosittelen kaikille apurahojen hakemisen jo ennen vaihtoa, jos se vain on mahdollista. Itse sain apurahaa Erasmus+ ohjelmalta, Maa- ja vesitekniikan tuki Ry:ltä (MVTT), sekä Sven Hallinin tutkimussäätiöltä. Kiitos kaikille edellä mainituille vaihto-opintojeni tukemisesta!