Työurani alkutaipaleella geosuunnittelijana huomasin, että monien vesi- ja rannikkorakennushankkeiden suunnitteluehdot ja osaaminen perustuivat pitkälti ulkomailta saatuihin tietoihin. Kiinnostukseni vesirakentamiseen heräsi jo ammattikorkeakoulussa, jossa tein opinnäytetyöni pohjapatojen suunnittelusta. Työelämässä suuntauduin vesirakentamisen pariin ja huomasin nopeasti, kuinka "vanhanaikaisesti" Suomessa toteutetaan rakennushankkeita rannikkoalueilla, tai ulkomailta saatuja toimivia malleja sovelletaan suomalaiseen ympäristöön. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin, että jatko-opinnot voisivat tarjota riittävästi valmiuksia työelämän suunnittelun haasteisiin. Harmillisesti Suomessa ei vuonna 2023 ollut tarjolla kokonaista tutkintoa vesirakentamisesta. Ulkomailla korkeakouluissa oli kuitenkin useita vaihtoehtoja, ja lopulta päädyin hakemaan University of Plymouthiin Iso- Britanniassa opiskelemaan MSc Coastal Engineering -tutkintoa.
Työnantajani antoi suostumuksen opintovapaalle ja kannusti minua tavoittelemaan ulkomailla opiskelua. Hakemukseni myötä minulle myönnettiin opiskelupaikka, ja aloin järjestellä tarvittavia käytännön asioita Plymouthissa sekä kotona. Äidinkielestäni (englanti) huolimatta jouduin todistamaan kielitaitoni yliopistolle suorittamalla tasokokeen. Yliopistoon hakeminen oli sinänsä suoraviivaista, mutta opiskelupaikan varmistuminen vaati jatkuvasti lisäselvityksiä, joita piti itse tiedustella ja toimittaa. Lopulta, vain pari viikkoa ennen kurssien alkua, sain tiedon, että opiskelupaikkani oli varmistunut.
Opiskelija-asunnon hankinta Isosta-Britanniasta osoittautui yllättävän vaikeaksi, sillä vakuusmaksua ei voinut suorittaa ulkomailta, joten koko vuoden vuokra piti maksaa kerralla. Puolen vuoden byrokraattisen taistelun jälkeen löysin lopulta itseni Englannin etelärannikolta, rinkka selässä, ihmettelemässä, mihin oikein olin ryhtynyt.
Opintojen kesto oli kokonainen vuosi. Maisterin tutkinto koostui seitsemästä moduulista, joista kuusi oli kursseja ja seitsemäs diplomityö. Kolme moduulia sijoittui ajallisesti syyslukukaudelle ja kolme keväälle, ja diplomityötä tehtiin ympäri vuoden opintojen ohella. Tutkinnon laajuus ja aikataulu olivat erittäin vaativat, sillä maisteritason kurssien läpäisyarvosana piti olla vähintään 3, eikä tehtävien palautuspäivistä joustettu.
Syksyllä käytyjä moduuleita olivat Ports and Harbours, Coastal and Ofshore Engineering ja Research Skills and Ethics.
Ports and Harbours -kurssilla opiskeltiin satamatekniikkaan liittyviä osioita, kuten satama- alueen suunnittelua, sekä luentomuotoisesti että pienoismalleja testaten yliopiston tutkimusaltaassa. Kurssilla käsiteltiin myös satama- ja laiturirakenteiden kunnossapitoa, laivatekniikkaa, ja järjestettiin excursio Devonportin ydinsukellusvenesatamaan. Kurssiin sisältyi tentti sekä palautustyö sataman suunnittelusta.
Coastal and Ofshore Engineering -kurssilla käytiin perusteellisesti läpi valtamerien kiertoliikkeet ja dynamiikka, veden ominaisuudet, vesimassojen muodostuminen, aallot, vuorovedet, turbulenssi sekä muut fysikaaliset ilmiöt. Näiden fysikaalisten teorioiden pohjalta opittiin vesirakenteiden, kuten aallonmurtajien, kuormituksista ja rakenteista, niiden soveltuvuudesta ja käyttökohteista sekä eri menetelmistä rannikkoalueiden hoitoon. Lisäksi perehdyttiin perusteellisesti ofshore-energiatekniikkaan, sen rakenteisiin, tuotantoon ja ympäristövaikutuksiin. Kurssiin kuului tentti sekä palautustyö tuulivoimalan rakenteellisesta mitoituksesta. Kurssin työmäärä tentin lisäksi oli erittäin suuri.
Research Skills and Ethics -kurssilla keskityttiin tilastollisiin menetelmiin, akateemiseen kirjoittamiseen ja esiintymistaitoihin. Kurssilla piti myös opetella kahta ohjelmointikieltä, R:ää ja MATLABia. Lisäksi kurssilla painotettiin diplomityön valmistelua ja tutkielmien lukemista.
Syksy vierähti nopeasti opintojen parissa, sillä taukoa pidettiin vasta jouluna (kaksi viikkoa). Tammikuussa alkoi kevätlukukausi heti syksyn moduulien tenttien jälkeen. Keväällä opiskelin GIS:ää, Advanced Coastal Engineering Modelling -kurssia sekä Interdisciplinary Design Project - kurssia
GIS-kurssi oli ennakkoluuloistani huolimatta erittäin mielenkiintoinen. Opimme käyttämään ESAn ja EUMETSATin satelliittien raakatietoaineistoa eri tutkimustöihin, kuten vedenlaadun seurantaan ja rannikkoviivojen tarkasteluun. Kurssiin sisältyi pieni tentti ja palautettava tutkielma, jossa minä päädyin vertailemaan eri satelliittiaineistoja veden samentumiseen eli kiintoainesmäärään liittyen, joka johtui maanvyöryistä Norjan rannikolla.
Advanced Coastal Engineering Modelling -moduulissa sovellettiin fyysisiä teorioita mallintamalla kokonaisia merialueita. Mallinnuksessa oli valtavasti dataa, minkä vuoksi osa kurssista sisälsi MATLAB-ohjelmointia, jolla meripoijujen dataa voitiin käyttää lähtötietoina. Mallintamalla pystyimme arvioimaan, miten eri rantasuojarakenteet ovat toimineet ja miten rantaviiva käyttäytyy seuraavan 50 vuoden aikana. Kurssilla oli kaksi palautustyötä.
Interdisciplinary Design Project -moduuli oli ryhmätyönä toteutettu suunnittelukurssi, jossa oli mukana opiskelijoita eri tekniikan aloilta. Projektissa piti alusta asti kehittää suunnitelma, jolla olemassa olevan Plymouthin satama-alueen toiminta saataisiin elvytettyä. Meidän piti itse selvittää rakennuslupia, sosioekonomisia vaikutuksia sekä ympäristörajoitteita. Näiden pohjalta kolme eri vaihtoehtoa tuli esitellä opettajille riskiarvioineen. Lopullinen valinta tuli suunnitella sisältäen yhdyskuntasuunnittelun, geotekniikan, rannikko- ja vesitekniikan sekä rakenteellisen suunnittelun. Kaikista suunnitelmista tuli esittää mitoituslaskelmat, kustannukset, CAD- piirustukset sekä työselostus. Lopullinen palautustyö arvioitiin suullisesti. Tämä kurssi oli erittäin rankka, sillä monilla ryhmän jäsenillä ei ollut aiempaa työkokemusta suunnittelusta ja suurista projekteista, mikä johti siihen, että työtaakka kasaantui muutamille ryhmän jäsenille. Myös aikataulullisesti kurssi oli haastava.
Diplomityöni aiheena on "Coastal processes and nearshore hydrodynamic interactions on the Baltic Coastline", jossa vertailen käytössä olevia eri laskentamenetelmiä rantaviivojen eroosion määrittämisessä Itämeren rannikon geoteknisiin ominaisuuksiin.
Opiskelutahti Englannissa oli mielestäni kova, sillä oppimiskäyrä oli jyrkkä. Moni perusasia, kuten ohjelmointi, ei ollut minulle ennestään tuttua. Sanoisin, että moduulit olivat hyvin ajan tasalla ja
vastasivat työelämässä tarvittavia taitoja. Opitut taidot antavat hyvät eväät tulevaisuuden haasteisiin.
Opetusmetodit olivat mielekkäitä, sillä luokkakoot olivat pieniä ja professorit olivat kiinnostuneita kuuntelemaan myös opiskelijoiden näkemyksiä. Usein vertailimme luokassa uusimpia tutkimusmetodeja ja tuloksia, joista kävimme keskusteluja ja pieniä väittelyitä.
Mielenkiintoisen ja antoisan vuoden jälkeen palasin ilomielin takaisin Suomeen, jossa moni arkinen asia toimii paljon paremmin. Englannissa ruokaostokset olivat halvempia kuin Suomessa, mutta asumiskulut olivat huomattavasti korkeammat, joten apuraha oli erittäin tarpeellinen.
Lopuksi haluaisin kiittää Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä opiskelujeni tukemisesta.