Suomessa tarvitaan uusia näkökulmia vedenottamoiden riskien kartoittamiseksi. Analysoimalla kaivovesien mikrobeja sekä isotooppeja ja yhdistämällä tämä analyysi tietoon pohjavesialueiden ominaisuuksista, maankäytöstä sekä mahdollisista pintavesien aiheuttamista riskeistä, voidaan saada lisää työkaluja pohjaveden ottamoiden vedenlaadun parempaan hallinnointiin.
Suomen pienistä vesilaitoksista lähes kaikki tuottavat vetensä pohjavedestä. Pohjavedet ovat yleensä laadultaan hyviä, mutta kuitenkin pääosa vedenkäyttöön liittyvistä epidemioista Pohjoismaissa liittyy pienvedenottamoihin, joissa ei ole riittävää desinfiointia. Tietotaso pohjaveteen vaikuttavista riskeistä pienillä vedentuottajilla voi vaihdella ja resurssit ovat rajalliset, joten tarvetta pohjavedenoton parempaan hallinnointiin on.
Oulun yliopiston vesihuollon apulaisprofessori Pekka Rossi ryhmineen tutki yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa Pienten pohjavedenottamoiden mikrobiyhteisöt -projektissa pieniltä vedenottamoilta 28 kaivon vedenlaatua, veden stabiileja isotooppeja ja mikrobiyhteisöjä. Saatu data yhdistettiin alueen maankäyttötietoihin (esim. maatalous) ja mahdollisiin pintavesiriskeihin (pintaveden pääseminen kaivoveteen). Tuloksien avulla voidaan myöhemmin kehittää vedenlaadun ja mikrobiston analyysia osaksi vedenoton riskienhallintaa.
Riskien arviointi ja niihin varautuminen on osa vesihuollon toimintavarmuuden takaamista. Tämä hanke on tuottanut tietoa viranomaisille, vesilaitoksille ja tutkijoille, miten pohjaveden ja pintaveden yhteydet sekä vedenottamon ympäristön maankäyttö voivat vaikuttaa vedenottamon veden laatuun. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on nyt lisää työkaluja käytössään kaivon vedenlaadun tilan tarkastelemiseksi.
Rossilla on yli 10 vuoden kokemus pohjavesistä, vesihuollosta ja pohjavesi-pintavesi-interaktioista. Vesihuollon, erityisesti juomaveden, riskienhallinta on yksi Rossin tutkimuksen mielenkiinnon kohteista. Tämä tutkimus yhdistää hyvin näitä alueita.
MVTT on mukana rahoittamassa Pekka Rossin professuuria sekä Pienten pohjavedenottamoiden mikrobiyhteisöt -tutkimuksen lisäksi joitakin hänen muista hankkeistaan.
Yhteistyöllä ajatukset liikkeelle
Ajatus kaivovesiprojektista syntyi, kun Rossi ja THL:n Ilkka Miettinen istuivat usein samoissa kokouksissa ja seminaareissa, joissa keskustelu ja kokemusten vaihto oli luontevaa. Rossi ja Miettinen pohtivat eri tutkimustarpeita pohjavesien ja vesihuollon osa-alueilta, ja siitä hanke lähti. Tapaamiset ja spontaanit keskustelut olivat avainasemassa.
”Ihan samaa ei saa etäyhteydellä, se juttelu jälkikäteen on rajallisempaa näissä online-konferensseissa”, Rossi toteaa.
Hankkeesta on julkaistu tieteellinen artikkeli ja sitä on esitelty tieteellisissä konferensseissa. Tieteellisten ansioiden lisäksi projekti on myös lähentänyt yhteistyötä Oulun yliopiston vesihuollon tutkimuksen ja THL:n juomavesitutkimuksen välillä.
Yhteistyön hyöty on, että saadaan yhdistettyä veden laatukysymykset ja laatuun liittyvät riskit hydrologiaan ja pohjavesitekniikkaan. Oulun yliopistossa on tutkittu jo pitkään, miten luonnonvedet ja pohjavedet käyttäytyvät. THL:n osaamisalueisiin taas kuuluu erityisesti mikä kaikki voisi vaikuttaa veden laatuun. Vesistä tutkitaan normaalissa seurannassa tiettyjä indikaattoreita (esim. kolibakteerit). Tavoitteenamme on tarjota parempia työkaluja syiden selvittämiseen, kun jonkun indikaattorin raja-arvot ylittyvät, Rossi kertoo.
Tutkimus poikii jatkotutkimuksia
Hanke on saanut positiivisen vastaanoton. Paikalliset viranomaiset sekä alueelliset vesilaitokset ovat olleet kiinnostuneita tuloksista ja työ on koettu hyödylliseksi. Projektista on lähtenyt liikkeelle uusia hankkeita useampaan suuntaan. Työtä vedenottamoiden kaivovesien riskienhallinnasta on jatkettu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä vesilaitosten kanssa. Kaivovesien isotooppitutkimus laajeni alkuperäisestä 28 kaivosta: nyt suurimmasta osasta Pohjois-Suomen kaivoja on otettu näyte isotooppitutkimusta varten. Tarkoituksena on selvittää vesinäytteistä mahdollisia pintavesiyhteyksiä. Oulun yliopistolla lähti liikkeelle myös kaivovesien mikrobiologiaa tarkasteleva väitöskirja, joka valmistuu muutaman vuoden kuluttua. Rossin mukaan tulevaisuudessa mielenkiintoista voisi olla myös ilmastonmuutoskysymysten yhdistäminen kaivovesien riskien hallintaan.
Tutkimuksen tuominen lähelle vesilaitoksia on avannut ikkunan laitoksille siihen mitä yliopistolla tehdään. ”Etenkään pienten laitosten kaivoilla ei varmastikaan ole paljon tieteellistä tutkimusta tehty”, Rossi toteaa, ja jatkaa: ”Vesihuollon järjestäminen harvaan asutulla alueella on omanlaistansa ja tämä [tutkimus ja jatkotutkimukset] on hyvä kohde tutkia asiaa.”
Kuva: Oulun Yliopisto. Teksti: Pekka Rossi, Minna Maasilta
