Erik Salminen tiesi jo ennen opiskeluaikoja haluavansa suuntautua kansainväliselle uralle. Opintojen ja ensimmäisten työkokemusten kautta Salminen perehtyi vesidiplomatiaan ja kansainvälisten vesivarojen hallintaan. Nyt hän on Nepalin kaukolännessä töissä vesi- ja kehityshankkeessa, tutustumassa veden merkitykseen paikallistasolla. Tässä hanketarinassa hän kertoo matkastaan kohti kansainvälistä uraa sekä työstään vesidiplomatian parissa.
Jo ennen alavalintaa ja yliopisto-opintoja tiesin haluavani ulkomaille, Salminen kertoo. ”Nuorelle miehelle maailman kutsuhuuto oli vastustamaton, mutta väylä ei ollut heti selkeä. Opintosuuntaus löytyi sitten Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan parista.” Maa- ja vesitekniikan tuen (MVTT) avulla Salminen on pystynyt kulkemaan polkua kohti omannäköistänsä uraa. Kandidaatin- ja diplomityön lisäksi MVTT on tukenut vaihto-opintoja Singaporessa (2015) ja Panamassa (2018). Valmistuttuaan hän pääsi MVTT:n tuella esittelemään diplomityötään Ruotsiin maailman vesiviikolle (World Water Week). Siellä ollessaan Salminen tutustui Global Water Partnershipin (GWP) toimintaan ja sai kutsun palkattomaan harjoitteluun liittyen kansainvälisten vesivarojen hallintaan ja vesidiplomatiaan. ”Ilman MVTT:n harjoittelutukea en olisi voinut ottaa vastaan tätä unelmoimaani näköalapaikkaa kansainvälisen vesialan järjestön toimintaan”, Salminen muistelee.
Lisäksi Salminen on reissannut Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan kerhon kanssa Islannissa (2014), Italiassa (2016) ja Nepalissa (2018) sekä Suomessa, tutustuen erilaisiin vesialan kohteisiin. Aalto-yliopiston projektiryhmä sai myös tukea Tansanian matkaan osana Sustainable Global Technologies (SGT) -kurssia. Matkan ja projektin tavoitteena oli edistää kuivakäymälähankkeen toimintaa Dar es Salaamin slummeissa ja nostaa ryhmän jäsenten ymmärrystä kehittyvien maiden tilanteesta ja haasteista. Tämä kurssi toimi ponnahduslautana Salmisen nykyiseen työhön Nepalissa.
Matkalla kansainvälisiin projekteihin
Askeleet kansainvälisiin projekteihin ja veden globaalin merkityksen ymmärtämiseen on siis otettu hyvissä ajoin opiskeluaikana. ”Kandidaatintyöni käsitteli vesiensuojelun ja ympäristötietouden kasvun alkuvuosia Suomessa. Diplomityöni ja harjoitteluni GWP:llä liittyivät kansainvälisten vesivarojen hallintaan ja vesidiplomatiaan. Uusiutuviin energiamuotoihin (Singapore) ja vesihuoltoon (Panama) liittyvät vaihto-opinnot vahvistivat osaamistani ja ymmärrystäni ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen aiheuttamiin haasteisiin.” Diplomityössään Salminen kehitti vesidiplomatialle lähestymistapaa, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden interventioita suunniteltaessa. Diplomityö avasi mahdollisuuden toteuttaa kaksi Suomen ulkoministeriön rahoittamaa vesidiplomatiahanketta.
Jälkikäteen katsottuna urapolkuni tähän pisteeseen näyttää yllättävän selkeältä, Salminen toteaa ja lisää: ”Opintojen alkuvaiheessa keräsin kokemusta vesialasta ja suomalaisista toimijoista kesätöiden ja harjoittelujen kautta. Singaporessa viimeistään varmistin kiinnostukseni juuri tähän alaan ja kansainväliseen suuntaukseen, joka lujittui maisterivaiheessa ja diplomityöni myötä. Olin suorastaan yllättynyt, millaisia kansainvälisiä työmahdollisuuksia vesi- ja ympäristötekniikka on tarjonnut.”
Vesidiplomatiasta Suomen erityisosaamisalue
Vesidiplomatia on hyvin ajankohtainen aihe. Megatrendit, kuten väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen tulevat todennäköisesti lisäämään vesivaroihin kohdistuvaa painetta, lisäten konfliktien mahdollisuutta. Vesidiplomatiaa tarvitaan juuri nyt mm. Niilillä, jossa suuri etiopialaisen renessanssin pato (Grand Ethiopian Renaissance Dam) aiheuttaa jännitteitä tai Lähi-Idässä, jossa konfliktien runtelema Irak on riippuvainen Turkista virtaavasta vedestä (Eufrat-Tigris), jota yläjuoksun valtio pyrkii hyödyntämään. Uudenlaiset vesidiplomatian työkalut voivat auttaa ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia.
Vesidiplomatia yhdistää ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä vesi- ja ympäristötekniikan lisäksi monia muita aloja. Vesidiplomatiahankkeissa on ollut mukana eri ministeriöitä, keskuksia ja yliopistoja ympäri Suomea. Salmisen diplomityön ja siihen liittyvien vesidiplomatiahankkeiden tavoitteena on ollut tunnistaa ja tukea Suomen vahvuuksia vesidiplomatian liittyen. Työ vesidiplomatian parissa on vahvistanut Suomen mahdollisuuksia keskittää voimavaroja kansainvälisten vesihaasteiden ratkaisuun. Omalta osaltaan se on tuonut yhteen toimijoita ympäri Suomea ja jouduttanut Suomen vesidiplomatiaverkoston muodostumista.
Nepalissa Salminen on tutustunut kehitysyhteistyöhön ja veden merkitykseen paikallistasolla. ”Lähdin tänne hakemaan ymmärrystä ruohonjuuritasosta ja itseluottamusta tulevaisuuden vesialan töitä ajatellen. On ollut upeaa tutustua kenttätyöhön ja vesihankkeen hallintaan.” Salminen toteaa. Monivuotinen hanke päättyy syksyllä 2022, mutta seuraava askelkin on jo selvillä. Salminen aikoo palata vesidiplomatian ja rajavesiasioiden pariin aloittaessaan syksyllä Genevessä UNECE:n rajavesiyksikössä apulaisasiantuntijana (Junior Professional Officer, JPO).
Erik Salminen kokee olevansa oikealla alalla ja oikeassa paikassa. Maailma kutsui ja Salminen vastasi.
Kuvat: Erik Salmisen kotialbumi. Teksti Erik Salminen ja Minna Maasilta
