Venla Nivan väitöskirja Muuttoliikkeen ympäristöllisten ja yhteiskunnallisten ajureiden vuorovaikutus: Globaali synteesi Aalto-yliopistossa on valmistunut.
Viimeaikaiset konfliktit Lähi-Idässä, Keski-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa ovat pakottaneet miljoonia ihmisiä pakenemaan kodeistaan. Samanaikaisesti sadat miljoonat ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin kaupungistumisen kiihtyessä. Vaikka konfliktit ovat kenties traagisin ihmisten liikkuvuutta aiheuttava tekijä, on muuttoliike myös yksilön sopeutumiskeino useisiin yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin. Lukuisat yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tekijät sekä niiden vuorovaikutus vaikuttavat samanaikaisesti paitsi muuttopäätökseen, myös muuttoliikkeen vaikutuksiin vastaanottavilla asuinseudulla.
Ihmisten muuttoliikkeisiin kytkeytyvistä tekijöistä vallitsee vahva käsitteellinen ymmärrys, mutta alueellinen ja eritoten globaali sekä kokonaisvaltainen tarkastelu on vähäistä. Tämä väitöskirja tarkastelee, miten ihmisten muuttoliike on kehittynyt viime vuosikymmeninä eri maantieteellisissä yksiköissä, millaisia seurauksia muuttoliikkeillä on niitä lähettävillä ja vastaanottavilla alueilla, mitkä ovat ihmisten muuttoliikettä selittävät tärkeimmät tekijät ja miten niiden vuorovaikutus on kehittynyt ajan myötä. Väitöskirja yhdistää kvalitatiivista konseptualisointia ja kvantitatiivista analyysiä, spatiaalisia, kuvailevia ja tilastollisia menetelmiä alueellisesti yksityiskohtaisia ja suuria hila-aineistoja hyödyntäen ja kehittäen. Väitöskirja korostaa alueellisesti tarkan datan tärkeyttä. Muuttoliikkeen määrä ja vaikutus vaihtelee suuresti riippuen analyysissä käytetystä maantieteellisestä yksiköstä ja mittakaavasta. Globaalilla tasolla esimerkiksi kaupungit ovat pääsääntöisesti olleet muuttovoittoisia, mutta on mielenkiintoista, että alueellisella ja kansallisella tasoilla tarkasteltaessa useat alueet maaseudulla ovat vastaanottaneet enemmän ihmisiä kuin niiltä on lähtenyt. Väitöskirja korostaa myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden sisällyttämistä muuttoliikkeiden analyysiin, erityisesti ympäristönmuutoksen kontekstissa. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana suurin osa muuttovoitosta ja -tappiosta on keskittynyt alueille, joilla inhimillinen kehitys ja ympäristöstä aiheutuva rasitus on ollut keskitasoa tai sitä huonompaa. Sosioekonomiset tekijöiden huomioiminen on erityisen tärkeää haavoittuvaisten alueiden analyysissä.
Muuttoliikkeen merkitys ihmisen sopeutumiskeinona tulee vahvistumaan tulevina vuosikymmeninä, ihmiskunnan kohdatessa ennenäkemättömiä ja ennaltaarvaamattomia muutoksia. Muuttoliikkeiden taustalla vaikuttavien ympäristöön ja yhteiskuntaan kytkeytyvien tekijöiden, niiden vuorovaikutuksen sekä monimutkaisten syyseuraussuhteiden ymmärtäminen on ensisijaista muuttoliikkeiden hallinnassa.
Väitöskirjan verkko-osoite https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/117015
