Hain ensimmäisenä vaihtoehtonani Lissaboniin vaihtoon, sillä maan kulttuuri kiinnosti minua, enkä ollut aiemmin käynyt Portugalissa. Vilukissana Etelä-Eurooppa myös houkutteli lämpimän sään vuoksi. Yliopiston kurssivalikoima oli laaja, ja löysin heti paljon kiinnostavia kursseja, joita ei ole saatavilla Tampereen yliopistossa.
Opiskelin Instituto Superior Técnico (IST) nimisessä yliopistossa, joka on vuonna 1911 Lissaboniin perustettu teknillinen yliopisto, jossa opiskelee yli 11 000 opiskelijaa. IST koostuu kolmesta kampuksesta, mutta kaikki käymäni kurssit olivat pääkampuksella Alamedassa. IST on todella arvostettu Portugalissa, ja se on yksi vaikeimmista yliopistoista päästä sisään, minkä huomasi opetuksen laadusta ja opiskelijoiden motivaatiosta. Koululla oli tarjolla hyvä lounas, jonka hinta oli 3 €. Vaihtoehtona oli lihan lisäksi myös kasviruoka, joten kävin arkena syömässä aina koululla lounaan.
Väärinkäsitysten takia en päässyt opiskelemaan omaa alaani, vaan kuuluin ”Electrical and Computer Engineering” maisteriohjelmaan. Tämä aiheutti hieman vaikeuksia kurssien valinnassa, sillä suurin osa kursseista piti olla tästä maisterista. Sain kuitenkin valittua myös ympäristöön ja energiaan liittyviä kursseja. Käymäni kurssit olivat Energy Storage, Energy and Sustainability, Project Management, Communication in Engineering ja Engineering Practice. Kursseilla käsiteltiin esimerkiksi energiajärjestelmiä ja niiden suhdetta kuluttajiin kestävän energiapolitiikan näkökulmasta eri tasoilla, kuten kansallisella, alueellisella ja kaupunkitasolla. Yhdellä kurssilla harjoiteltiin myös esityksen pitämistä, ja sain siitä paljon itsevarmuutta esiintymiseeni englanniksi. Opiskelu vaihdossa oli aika samanlaista kuin Suomessa, sillä kurssit koostuivat lähes aina luennoista, harjoitustyöstä sekä tentistä. Ehkä suurimpana erona oli se, että harjoitustyöt tehtiin viiden hengen vaihtariryhmissä, missä eri kulttuurien kohtaaminen aiheutti välillä pieniä hankaluuksia.
Yliopisto järjesti ennen opintojen alkamista orientaatioviikon, johon kuului kierros koululla oman tuutoriryhmän kanssa, erilaisia kävelykierroksia Lissabonissa, näköalapaikoilla käymistä, yhteinen illallinen koulun vaihtareiden kanssa sekä surffausta. Tutustuin tämän viikon aikana moniin vaihtareihin, joista osa pysyi ystävinä vaihdon loppuun asti. Lissabonissa toimii kaksi vaihtareille tarkoitettu järjestöä, Erasmus Student Network (ESN) ja Erasmus Life Lisboa (ELL). Liityin itse jälkimmäiseen ja kävin sen kautta esimerkiksi kahden yön Porton kaupunkimatkalla. Lissabonissa on todella paljon vaihtareita, joten tutustuminen uusiin ihmisiin oli helppoa. Itselleni muodostui kuitenkin jo vaihdon alussa yksi tiiviimpi kaveriporukka, jossa oli vaihtareita Italiasta, Itävallasta, Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Kreikasta sekä Suomesta.
Asumistilanne Lissabonissa on huono, ja asuntojen hinnat ovat korkeita. Päädyin itse seitsemän hengen soluasunnon pieneen huoneeseen, jonka vuokra oli 650 €/kk. Suurin osa kämppiksistäni oli myös vaihtareita, ja heistä tuli tietyllä tapaa perheeni vaihdon ajaksi. Rakennus oli vanha, jonka takia se oli aika homeessa. Tämä on kuitenkin suhteellisen yleinen ongelma Lissabonin asunnoissa, sillä rakennuskanta on vanhaa. Asuntoni sijaitsi Santo António nimisellä alueella, suunnilleen puolessa välissä yliopistoa ja Lissabonin keskustaa. Huoneessani oli ilmalämpöpumppu, joka nosti asunnon hintaa. Olin kuullut aiemmilta Portugalissa olleilta vaihtareilta, että huoneessa kannattaa ehdottomasti olla sellainen. Voin itse suositella samaa, sillä kovien helteiden aikaan sain huoneen viileäksi, ja talvella lämpötilan laskiessa yöllä alle 10 °C sain huoneen lämpimäksi energiatehokkaasti ilman suurempia kustannuksia.
Kaupunkina Lissabon tuntui välittömästi kodilta, ja pidin sen tunnelmasta todella paljon. Asukkaita on noin puoli miljoonaa, ja kaupunki on tiheästi asuttu. Kaikki kadut ovat persoonallisia, ja värikkäät rakennukset piristävät kaupungin yleisilmettä. Julkinen liikenne toimi hyvin, ja kuukausilippu maksoi 50 €. Bussiaikatauluihin ei voinut aina luottaa, mutta etenkin metro ja juna toimivat todella hyvin. Lähimmille rannoille oli julkisilla lähes tunnin verran matkaa, mutta varsinkin vaihdon alussa niillä tuli käytyä lähes päivittäin. Ravintoloissa käyminen oli edullisempaa kuin Suomessa, joten vaihdon aikana tuli syötyä paljon ulkona. Suurin kulttuuriero itselleni Suomeen verrattuna oli ihmisten huolettomuus. Aukioloajat eivät aina pitäneet paikkaansa, ja portugalilaiset eivät ottaneet turhaa stressiä asioiden hoitamisesta kiireellä, jos siihen ei ollut tarvetta. Kaduilla oli myös aina paljon ihmisiä, mikä teki Lissabonista todella eläväisen kaupungin.
Vaihtoani edeltävä kesä oli Portugalille haasteellinen laajojen metsäpalojen vuoksi. Kun lähdin vaihtoon, oli paloja edelleen käynnissä, mutta se ei vaikuttanut lähtöpäivääni. Lämpimät ja kuivat säät jatkuivat pitkään, ja vielä lokakuussakin päästiin 30°C lämpötiloihin. Paikalliset kertoivat, että kyseessä oli harvinaisen lämmin syksy. Talvella sää oli sateista, ja sateenvarjoa oli pidettävä aina varmuuden vuoksi mukana. Vaihdon aikana tuli yksi tulvavaroitus, jolloin joitain yliopistoja suljettiin ja opetustilaisuudet suoritettiin etänä. Lissabonissa kaikki kadut ovat tehty mukulakivestä, ja märkinä ne saattoivat olla todella liukkaita ja muistuttaa pahimmillaan jäässä olevaa pintaa. Tähän lisättynä tasoeroista johtuvat jatkuvat nousut ja laskut tekivät liikkumisestä ajoittain haastavaa. Jatkuvan sadesään huomasi myös ilmankosteudesta, sillä pyykkien kuivumiseen saattoi mennä viikko, ja kaikki tekstiilit olivat hieman kosteita koko ajan.
Matkustelin Portugalin sisällä eri kaupungeissa kuten Nazaressa, Portossa sekä Cascaisissa. Julkisen liikenteen korttiini kuului koko Lissabonin metropolin alue, ja lähikaupinkeihin pääsi kätevästi junalla tällä kortilla. Kävin suomalaisten vaihtareiden kanssa marraskuussa Madeiralla muutaman päivän reissulla. Madeiralta jäi erityisesti mieleen jyrkässä vuoristossa olevat banaaniviljelmät, jotka olivat eksoottinen näky. Vaihdon lopuksi kävin myös vaihto kaveriporukan kanssa Azoreilla, joka on Portugalille kuuluva saariryhmä. Azoreilla on jatkuvaa vulkaanista toimintaa, jonka takia siellä oli esimerkiksi kuumia lähteitä, joissa kävimme uimassa. Luonto Madeiralla sekä Azoreilla oli upeaa, enkä ole koskaan aiemmin nähnyt mitään vastaavaa.
Kokonaisuutena vaihto oli mahtava ja ainutlaatuinen kokemus. Olen iloinen, että uskalsin lähteä täysin vieraaseen maahan, sillä nyt minulla on toinen koti toisella puolella Eurooppaa, ja aion varmasti vielä palata käymään siellä uudelleen!