Waltteri Wiro - 2024: Tohoku University

Jo yliopisto-opinnot aloittaessani tiesin, että haluan käyttää hyväksi yliopiston tarjoaman vaihtomahdollisuuden, sillä helpompaa tapaa ulkomailla asumiseen ei kovinkaan helposti löydy. Vaihtokohdetta valitessani Japani nousi helposti yli muiden, sillä olin ollut jo pitkään kiinnostunut maan kulttuurista ja luonnosta. Myös mahdollisuus päästä toisella puolelle maailmaa vuodeksi oli hyvä lisä. Koronan myötä Japanin rajat pysyivät visusti kiinni, kunnes lopulta 2,5 vuoden odotuksen jälkeen pääsin matkaan 2022 syyskuussa. Kohdeyliopistoksi valitsin Tohokun yliopiston, joka sijaitsee Sendain kaupungissa. Sendaihin minua veti sen hieman pienempi koko (vain miljoona asukasta) muihin isompiin kaupunkeihin, kuten Tokioon tai Kiotoon, verrattuna. Tohokun yliopiston tarjoama COLABS -vaihto-ohjelma oli myös tarjonnasta kaikkein kiinnostavin. Pelkkien kurssien sijaan siinä pääpaino opinnoissa oli laboratoriotutkimuksessa.
Koko hakuprosessi kesti varsin pitkään ja tietoja valinnoista sai odottaa. Hakemukseen kuului myös monet liitedokumentit joita sai muutamaankin kertaan täytellä uudestaan, kun joku tieto ei ollut täysin oikeassa formaatissa. Tämä oli kuitenkin hyvää valmistautumista varsinaiselle byrokratialle Japanissa, joka ei hakemusprosessiin verrattuna ollut ainakaan notkeampaa vaan kaiken joutui hoitamaan paikan päällä japaniksi paperinivaskojen kanssa. Yliopisto onneksi tarjosi apua näiden asioiden hoitamiseen.
Ennen vaihtoon lähtöä opiskelin japania kolme vuotta ja tämä loi hyvän pohjan päivittäiselle selviytymiselle. Englanninkielen taito ja käyttö on Japanissa varsin heikolla tasolla, mutta englannilla, viittomisella ja Google lensillä kyllä pärjää, kunhan kärsivällisyys vain riittää. Syvälisempiä keskusteluita tai ystävyyssuhteita voi paikallisten kanssa kuitenkin olla vaikeampi muodostaa (toki ei mahdotonta ja englantiakin osaavia ihmisiä kyllä löytyy) jos japani ei ole hallussa. COLABS-ohjelmassa opetuskielenä oli englanti, mikä oli myös yksi plussa valitessani kohdetta. Vaikka osasinkin kieltä jo jonkin verran, olisi kaiken teknisen termistön lukeminen ja kirjoittaminen japaniksi ollut liian vaikeaa ja aikaavievää.
COLABS-ohjelman pääkurssina toimi IRTLab-kurssi, jonka laajuuden sai itse valita. Itse valitsin IRTLab 3:en (22 ECTS/lukukausi). Jos haluaa osallistua COLABS-ohjelmaan, tulee kohdelaboratorio ja ohjaava professori löytää itse. Yliopisto tarjoaa onneksi helpon ohjeistuksen yhteydenottoon. Ilman professorin hyväksyntää hakemusta ei voi kuitenkaan suorittaa. Valitsin laboratoriokseni Environmental Protection Engineering Laboratoryn, joka keskittyi pääasiassa jätevesien ja jätteiden käsittelyyn. Olin osana tiimiä, joka tutki metaanin ja vedyn yhteistuotantoa biojätteestä kaksivaiheisella anaerobisella mädätyksellä ja oma osuuteni oli tehdä elinkaarianalyysi kyseiselle laitteistolle ja verrata sitä aiempiin versioihin ja muihin vaihtoehtoihin. Työni oli pitkälti toimistotyötä, mutta autoin myös tiimiä laboratoriossa laitteiston mittausten kanssa. Koska olin vaihdossa kaksi lukukautta, oli minulla ensimmäisen lukukauden lopussa posteriesitys tutkimuksestani ja sitten toisen lukukauden lopussa suullinen esitys sekä 30-40 -sivuisen raportin palautus. Vaikka IRTLab 3 onkin hyvin laaja kokonaisuus, riippuu työmäärä pitkälti valitusta laboratoriosta ja omasta panostuksesta. Omalle kohdelleni sattui varsin rento laboratorio ja sain itsenäisesti päättää työaikani, kunhan työ tuli tehtyä.
IRTLab-kurssin lisäksi tuli kurssivalintoja täydentää niin, että lukukaudessa tuli täyteen 30 ECTS-opintopistettä. Valitsin täydentäviksi kursseiksi kieli- sekä kulttuurikursseja. Kielikurssien kautta opin puhumaan sujuvammin, mikä olikin se parannuksen kohde, jota erityisesti lähdin vaihtoon hakemaan. Kulttuurikurssien kautta tutustuimme paikalliseen historiaan ja kulttuuriin, sekä teimme useammat excusiot lähialueen merkittäviin paikkoihin, kuten 2011 tsunamin muistomerkille, alueen tärkeisiin temppeleihin, ja alueen vanhimmalle sakepanimolle.
Opiskelun ohella Japanissa on tarjolla paljon vapaa-ajan vietettä. Ravintoloissa syöminen on halvempaa Suomeen verrattuna ja ravintoloita löytyykin lähes joka nurkalta. Japanilainen ruokakulttuuri on hyvin monipuolista ja uutta maistettavaa löytyy lähes aina. Tämän lisäksi paikallisiin erikoisuuksiin kuuluu erityisesti karaoke, jota yleisesti lauletaan omalle kaveriporukalle vuokrattavissa pienemmissä huoneissa, jolloin jonotusajat ja muu yleisö kaikkoavat tyystin. Japanissa järjestetään myös paljon erilaisia festivaaleja ympäri vuoden ja monet niistä vetävät ihmisiä ympärii maata ja maailmaa niitä katsomaan. Parhaita asioita Japanissa on myös monipuolinen luonto, on metsää, vuoria, merta, jokia ja järviä. Tämän lisäksi koko komeuden kruunaa mahtavat vuodenajat, joissa on jokaisessa jotain erityistä nähtävää. Japanilaiset osaavat myös ottaa kaiken irti vuodenajoista ja järjestävät tapahtumia niihin liittyen. Esimerkiksi ruskan aikaan voi löytää monia valaistuja puutarhoja, joissa punaiset ja keltaiset lehdet hehekuvat pimeydessä ja keväällä kirsikankukkien kukkiessa puistot ovat täynnä pikniköiviä ihmisiä, ruokakojuja ja valoja. Japani on iso maa, josta löytyy hienoja paikkoja ja asioita loputtomiin. Koko maan hienouden ymmärtämiseksi voinkin vahvasti suositella matkustamista aina kun mahdollista. Omat parhaat muistoni ovat ehdottomasti jääneet vaihtokavereiden kanssa tehdyiltä yhteisiltä matkoilta.
Vaihtovuosi oli minulle todella antoisa ja koen oppineeni paljon sekä opintojeni että muiden kokemusten kautta. Sen lisäksi, että opin paljon Japanista sekä muista kulttuureista, opin myös arvostamaan Suomea aivan uudella tavalla, kun itsestäänselvyytenä pitämäni asiat osoittautuivatkin varsin spesiaaleiksi.
Iso kiitos Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle vaihdon ja unohtumattomien kokemusten mahdollistamisesta!