Vaihto-opiskelu ulkomailla oli ollut mielessäni jo opintojeni alkuvaiheista saakka. Kun tarjoutui mahdollisuus lähteä kevätlukukaudeksi Norjaan, päätös oli helppo: olin jo pitkään haaveillut arktisista maisemista, revontulista ja norjalaisesta vuonomaisemasta. Tromssa – maailman pohjoisin yliopistokaupunki – tuntui juuri sopivalta yhdistelmältä luontoa ja tiedettä. Niinpä suuntasin tammikuussa kohti UiT:n (Universitetet i Tromsø – Norges arktiske universitet) kampusta. Olin vaihto-opiskelemassa 6.1.-15.6.2025.
Saapuminen ja alkuviikot Tromssassa
Saavuin Tromssaan hieman orientaatioviikon alussa junalla ja bussilla. Matka pääkaupunkiseudulta yöjunalla Kolariin ja kolmen eri bussin myötä Kolarista Tromssaan kesti noin 27 tuntia. Bussi oli aivan täynnä aasialaisia turisteja. Maateitse saapuminen oli kuitenkin mukava seikkailu ja myös ympäristöystävällinen valinta. Ensivaikutelma Tromssasta oli pimeä mutta upea – kaamos oli täydessä vauhdissa. Revontulet toivat kuitenkin kaamoksen tunnelmaan hohtoa. Ensimmäisenä päivänä piti myös ostaa Jyskistä tyyny ja peitto, sillä niitä en pystynyt ottamaan mukaan.
Tromssa heti aluksi melkoiselta talviparatiisilta, kunnes ensimmäisen viikon jälkeen sää muuttui melkein viikoksi sateiseen plussakeliin. Tuutorit olivat kuitenkin järjestäneet meille mukavaa ohjelmaa myös sisätiloihin, joten sateisesta säästä huolimatta pääsi tutustumaan muihin vaihto-opiskelijoihin. Lisäksi meidät jaettiin kotimaan perusteella ryhmiin. Orientaatioviikko päättyikin Cultural Night -iltaan, jossa pääsimme esittelemään muille vaihtareille suomalaista kulttuuria. Orientaatioviikon myötä pääsi hyvin tutustumaan yliopistoon, Norjan kulttuuriin ja käytäntöihin sekä muihin vaihtareihin.
En kokenut kulttuurishokkia; Norja vaikutti alusta alkaen monella tavalla tutulta, jossa asiat toimivat suurin piirtein samalla tavalla kuin Suomessa. Uskon, että ystävälliset ihmiset ja kauniit maisemat auttoivat kotiutumaan nopeasti. Lisäksi oli mukavaa, että hektinen Helsingin arki sai jäädä ainakin hetkeksi.
Asuminen
Sain huoneen Samskipnadenin kautta opiskelija-asuntolasta, jossa jaoin keittiön neljän muun opiskelijan kanssa. Oikeastaan keittiössä oli yhteensä 10 henkilöä, mutta keittiöitä oli samassa tilassa kaksi. Oma huone oli yksinkertainen, mutta toimiva, ja ikkunasta oli ainakin jonkinlainen näkymä vuorille, mikä teki lisäsi huoneen mukavuutta. Asunto sijaitsi kätevästi lyhyen bussimatkan päässä kampukselta ja aivan Prestvannet-järven vieressä, joka osoittautui täydelliseksi paikaksi revontulien tarkkailuun. Lisäksi keskustaan oli ainoastaan 1,5 kilometrin matka, minkä vuoksi sen pystyi myös mukavasti kävelemään. Vuokra oli Norjan mittakaavassa kohtuullinen, noin 460 euroa kuussa.
Opiskelu
Opiskelin maisteriopintoihin kuuluvat vapaasti valittavat opinnot. Opinnot sisälsivät sekä fysiikkaa että matematiikkaa. Kurssit olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Kurssit olivat toki myös työläitä, sillä yhden kurssin laajuus oli 10 opintopistettä. UiT:n kurssivalikoimasta löytyi minulle kaksi sopivaa kurssia: Global Climate Change ja Differential Equations. Kurssien opiskelutahti oli sopivan haastava mutta ei ylitsepääsemätön.
Erityisesti Global Climate Change-kurssi jäi mieleen: kurssilla harjoiteltiin ilmastonmallinnusta 1D-mallin avulla, opittiin energiatasapainoyhtälöitä sekä tärkeitä periaatteita ilmastonmuutoksesta. Kurssilla tehtiin tietokoneharjoituksia ja projektityö. Matematiikan kurssilla puolestaan laskettiin paljon harjoitustehtäviä. Molemmilla kursseilla oli lisäksi paperitentti paikan päällä.
Opetus oli kaikilla kursseilla melko samanlaista kuin Suomessa. Suomessa olen toisaalta tottunut siihen, että kursseilla arviointiin vaikuttavat myös muut asiat kuin tentti. Kurssikohtaisia eroja on varmasti Norjassakin, mutta ainakin näillä kahdella kurssilla arviointi perustui pelkästään tenttiin.
Arkielämä
Luennot sijoittuivat vaihtelevasti klo 8 ja 16 välille. Lounasta tuli välillä syötyä kampusravintolassa, mutta useammin tuli laitettua kotona ruokaa ja otettua eväät mukaan, sillä opiskelijalounas on Norjassa kallista. Luentojen jälkeen tuli usein opiskeltua yliopiston kirjastossa joko yksin tai porukalla. Tromssa on mukavankokoinen pieni kaupunki, jossa on kuitenkin paljon harrastusmahdollisuuksia. Tykkäsin kaupungissa erityisesti kirjastosta sekä satamassa olevasta Pust-saunasta, josta pääsi myös pulahtamaan jäämereen. Liikkuminen oli Tromssassa helppoa hyvän julkisen liikenteen ansiosta – ja alle 30-vuotiaan kuukausilippu maksoi vain noin 30 euroa.
Norjassa hinnat ovat Suomeen verrattuna hieman kalliimpia. Erityisesti ravintoloiden hinnat ovat korkeat. Ulkona tulikin syötyä melko harvoin, ja suosin enemmän isojen määrien kokkaamista kerralla. Keskustasta löytyy toki paljon hyviä ravintoloita ja kahviloita, joissa kannattaa silloin tällöin käydä.
Kraft Sportssenter, opiskelijoiden kuntosali ja liikuntakeskus, tuli minulle tärkeäksi paikaksi – kävin siellä salilla, joogassa ja muilla ryhmäliikuntatunneilla. Myös ESN:n (Erasmus Student Network) ja muiden opiskelijajärjestöjen tapahtumat toivat rytmiä viikkoihin. Toin mukanani omat murtomaasukset, ja se oli hyvä valinta innokkaalle hiihtäjälle. Kraftilta olisi voinut kyllä vuokrata sukset koko lukukaudeksi suhteellisen hyvään hintaan.
Luontoon pääsi helposti julkisilla tai kavereiden kyydillä. Hiihtolatuja löytyy Tromssan saarelta, Kvaloyan saarelta sekä mantereen puolelta. On myös tarjolla tasaisempia latuja, mutta toisaalta korkeuseroja vaativampia lenkkejä varten. Viikonloppuisin oli mukavaa suunnata pidemmille hiihtolenkeille tai vuorille.
Suositukset
Suosittelen Tromssaa lämpimästi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita talviaktiviteeteista, arktisesta luonnosta ja rauhallisesta mutta kansainvälisestä opiskelijaelämästä. Kannattaa ehdottomasti osallistua orientaatioviikolle sekä Erasmus Student Networkin (ESN:n) järjestämiin tapahtumiin. Jos olet joskus haaveillut asuvasi vuorten keskellä, tässä on loistava tilaisuus!