Opiskeluvaihdoltani halusin kokemuksia, joita ei olisi mahdollista Suomessa kokea. Ajattelin myös, että kerran kun lähtee niin lähdetään sitten kerralla tarpeeksi kauas. Näinollen valitsin kohteekseni lämpöisen Thaimaan pääkaupungin, Bangkokin. Lukukausi kesti elokuusta joulukuuhun, mutta jäin maahan ja muihin lähimaihin vielä muutamaksi kuukaudeksi varsinaisten opintojen jälkeen ja palasin Suomeen helmikuun puolivälissä.
Asuin vaihtoni aikana aivan yliopiston vieressä olevassa opiskelijatalossa, josta sain koulun Interational Officen avulla varattua yksiön. Asuntoon kuului oma kylpyhuone ja vessa ja se vuokrattiin peruskalustettuna. Keittiötä koko talossa ei ollut, mutta se ei ollut lainkaan ongelma edullisen ja herkullisen katuruoan ollessa saatavilla joka puolella. Samassa talossa asui myös muita vaihtareita ja perustasoisen asuntomme vuokra oli kaikkineen alle 200 euroa kuukaudessa. Luksusta asunto ei kivikovine sänkyineen tarjonnut, mutta minulle siitä muodostui kuitenkin oma paikka ja viihdyin siellä hyvin.
Vaihtolukukauteni aikana suoritin neljä kurssia, jokainen 3 paikallisen opintopisteen eli 5 eurooppalaisen opintopisteen arvoisia. Yhteensä suoritin siis 20 op. Yliopistossa ei vaihto-opiskelijoiden lopulta ollut mahdollista ottaa insinöörialojen kursseja, joten päädyin opiskelemaan muutaman International Business -ohjelman kurssin, thain kielen kurssin ja onnellisuutta ja hyvää elämää yhteiskunta- ja yksilötasoilla tutkivan Happy Life and Society Design -kurssin. Kurssit koostuivat luennoista, pienemmistä tehtävistä, muutamasta isommasta projektista per kurssi ja loppu- ja mahdollisesti välitentistä. Vaihto-opiskelijat sijoitettiin yliopiston International Collegeen, jossa paikallisten opiskelijoiden osuus oli valitettavasti melko vähäinen. Paljon muiden Aasian maiden opiskelijoita kursseilla kuitenkin oli ja pääsinkin tutustumaan myös esimerkiksi useaan burmalaiseen opiskelijaan.
Opetuksen taso ei Thaimaan yliopistossa vastannut aivan kotimaassa tottumaani, mutta koinkin saavani vaihdon suurimmat oppimiskokemukset luokkahuoneen ulkopuolella. Opettajat olivat kuitenkin mukavia, melko osaavia ja puhuivat International Collegessa hyvää englantia. Luentoja minulle sattui vain kolmelle päivälle viikossa, joten aikaa jäi reilusti myös matkailuun ja kulttuuriin tutustumiselle.
Vaihtokaupunkini Bangkok on erittäin tiiviisti ja paikoin myös hyvin kaoottisesti täyteen rakennettu. Suurin osa jäte- ja vesihuoltoon liittyvistä asioista hoitui maassa hyvin eri tavalla Suomeen verrattuna, mikä oli yhdeltä kannalta hyvin kiinnostavaa, mutta toisaalta myös kauhistuttavaa todistettavaa. Etenkin kaupungin vähätuloisemmilla alueilla jätevedet johdettiin useimmiten suoraan kaupunkia tiheään halkoviin kanaaleihin, joiden kunto oli tästä johtuen sellainen, ettei lähellekään oikein halunnut mennä. Hyvätuloisilla ja turistialueilla jonkin näköistä kierrätystä harrastettiin, mutta paljon roskaa päätyi kuitenkin suoraan meriin ja edellä mainittuihin kanaaleihin. Thaimaa on yksi maailman suurimmista muovin tuottaja- ja kuluttajamaista, mikä näkyi suoraan myös muoviroskan määrässä, jota itsekin tuotin vaihdon aikana varmasti lähes 10-kertaisella tahdilla Suomeen verrattuna.
Yliopistoni sijaitsi 25 km Bangkokin keskustasta pohjoiseen ja oli mitä ilmeisimmin hyvin tulva-altista aluetta. Thaimaassa on neljän vuodenajan sijaan kaksi vuodenaikaa: sadekausi ja kuiva kausi. Vaihtoni sijoittui pääasiassa sadekaudelle ja etenkin alkusyksystä usean päivän luentoja peruttiin ja siirrettiin etätoteutukseen liian pahojen tulvien estäessä ihmisten pääsyn kampukselle. Thaimaan sadekauden sateiden ollessa hyvin intensiivisiä tulvat saattoivat muodotua muutamien tuntien aikana ja kun aamulla kävelin auringonpaisteessa kuivalla tiellä kouluun, saattoi iltapäivällä sadekuuron jälkeen samaisella kadulla olla puoleen sääreen asti vettä.
Vaihdon aikana Thaimaan kulttuuri tuli monin paikoin hyvin tutuksi. Maan ihmisten ystävällisyys ja kohteliaisuus on maailmalla hyvin tunnettua, mutta etenkin turistialueiden ulkopuolella ihmisten vilpitön halu auttaa asiassa kuin asiassa kosketti. Maassa matkailevan täytyisikin muistaa adaptoida myös oma käyttäytyminen maahan sopivaksi, minkä pieleen menemistä joutui valitettavan usein etenkin rantakohteissa todistamaan.
Vaikka koronapandemia oli syksyllä 2022 Euroopassa jo lähes unohdettu, oli Thaimaassa esimerkiksi maskien käyttö vielä, etenkin Bangkokissa, lähes poikkeuksetonta. Koko vaihdon ajan metrossa ainoat maskia käyttämättömät olivat turisteja ja yliopiston kursseilla ainoille maskia käyttämättömille (jotka yllättäen eurooppalaisia vaihto-opiskelijoita) huomautettiin asiasta useasti. Muuten esimerkiksi henkilö- tai aukioloaikarajoituksia enää ollut. Turistikohteissa koronan valitettavan suurta voimaa pääsi kuitenkin todistamaan lukemattomien majapaikkojen ja ravintoloiden suljettua ovensa pysyvästi rahaongelmien vuoksi.
Vaihdon aikana minulla oli mahdollisuus matkustaa niin Thaimaan sisällä kuin myös sen lähimaihin. Maan sisällä tutustuimme pääasiassa ranta- ja kansallispuistokohteisiin ja pääsin kokemaan niin vesiputouksia, temppeleitä, elefanttien omin silmin näkemistä, telttayöpymistä, snorklausta, viidakkoseikkailuja ja alkuperäiskansakyliä. Perinteisten turistikohteiden ulkopuolella matkustaminen avarsi maailmankuvaa ja erityisesti ruokakulttuuriin ja uskontoon tutustuminen oli minulle erityisen kiinnostavaa. Maan pääuskonto buddhalaisuus on saanut vaikutteita lännen puolelta hindulaisuudesta ja temppelien kimaltelu ja krumeluuri olivat välillä henkeäsalpaavan kaunista katseltavaa. Ruokailun hoidimme yleensä pienissä (katu)ravintoloissa ja puolen vuoden kokemuksella voin ainakin itseni kohdella vahvistaa sanonnan siitä, että mitä alkeellisemman näköisessä puljussa ruokaa tarjoillaan, sitä herkullisemmalta se maistuu.
Vaihto oli minulle monin tavoin hyvin antoisaa aikaa ja lähtisin milloin tahansa uudestaan. Thaimaa ja sen ihmiset veivät osan sydämestäni ja palaankin tulevaisuudessa varmasti takaisin uudestaan. Bangkok kaupunkina oli kaoottisuudestaan huolimatta usein yllättävän toimiva ja eräänä monista tulevaisuuden mahdollisuuksista näen kaupungissa asumisen ja työskentelyn mieluisena.
Kiitän Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä olemisesta mukana mahdollistamassa tätä kansainvälistymiskokemusta.
