Antti Tamminen - 2017: University of Limerick, Irlanti

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Antti Tamminen
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
University of Limerick, Irlanti
Aika
30.08.2016 - 16.12.2016
Vaihto-ohjelma
Erasmus

Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa

Hakuprosessi Limerickin yliopistoon oli melko suoraviivainen. Kaikkiin Erasmus-kohteisiin vaadittavien dokumenttien lisäksi tarvittiin vain todistus englannin kielen osaamisesta, johon kelpasi Aallossa hyväksytysti suoritettu englannin kielikurssi (josta piti kuitenkin pyytää todistus erikseen kielikeskukselta). Rahoitukseksi sain Erasmus-rahan 1500e, jonka lisäksi hain Maa- ja Vesitekniikan tuiki ry:ltä rahoitusta ja sain 2000e.

Ylesikuvaus kohteesta

Halusin valita vaihtokohteeksi maan, jossa en ehkä muuten tulisi kovin usein käyneeksi, jossa olisi tarpeeksi ympäristöalan kursseja ja jossa pärjäisin englannin kielellä. Irlanti vaikutti näillä kriteereillä kaikkein houkuttelevimmalta vaihtoehdolta. Päätökseen vaikutti myös se, että pidän retkeilystä ja Irlannissa vaikutti olevan hienoja retkeilymaisemia.

Maanviljely on ollut Irlannille historiallisesti erittäin tärkeää. Tämän huomaa nykyäänkin siitä, että lähes joka puolella maata on lehmä- ja lammaslaitumia. Yleisin Irlantilaismaisema onkin vanhojen kiviaitojen halkomien vihreiden laidunten ruudukko. Irlannissa on myös paljon vuoria, tai pikemminkin korkeita mäkiä, joilta avautuu laajat näkymät sään ollessa kirkas. Irlannissa ei ole isoja miljoonakaupunkeja. Dublinissakin asukkaita on vain noin 500 tuhatta.

Limerick on noin 100 tuhannen asukkaan kaupunki Irlannin lounaisosassa, jota maan pisin joki Shannon halkoo. Yliopisto sijaitsee noin 4 - 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Bussilla pääsee kätevästi keskustaan, mutta ruuhka-aikaan matka bussilla voi kestää etäisyyteen nähden kauan. Joen vartta keskustaan pääsee yliopistolta pyörällä lähes suoraa pyörätietä noin 20 minuutissa ja taksi maksaa noin 10e per suunta. Ihmiset ovat Irlannissa todella ystävällisiä. Itse huomasin tämän ehkä konkreettisimmin siitä, että ovia jäädään pitämään takana tuleville paljon pidempään kuin Suomessa yleensä. Sää Irlannissa on sateinen ja syksyisin hieman Suomea lämpimämpi. Minulla kävi kuitenkin luultavasti todella hyvä tuuri, sillä aurinkoisia päiviä oli parhaimmillaan noin kaksi viikkoa putkeen.

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Opiskelijasolut maksavat Limerickissä noin puolet enemmän kuin yksityisillä vuokramarkkinoilla, joten rupesin etsimään vuokra-asuntoa yksityisiltä markkinoilta ennen vaihdon alkua. Yliopistolta kuitenkin varoiteltiin, että välttyäkseen huijareilta rahaa ei kannata lähettää ennen kuin on nähnyt asunnon, jonka vuoksi en saanut varmistettua asuntoa ennen kuin lähdin Irlantiin. En kuitenkaan tavannut vaihdossa ketään, jota olisi huijattu vuokramarkkinoilla, vaikka monet maksoivat vuokranantajille etukäteen. Sain yliopiston asuntotoimistosta listan yksityisten vuokranantajien puhelinnumeroita ja reilun tunnin soittelun jälkeen sain kaksi asuntotarjousta, vaikka yliopistolta oli varoiteltu, että asuntotilanne on todella huono. Maksoin huoneestani 4 hengen talossa 75e/vk (sis. netti, sähkö, vesi ja roska-auto) ja sähköstä+kaasusta noin 20e/kk ja se sijaitsi, jopa lähempänä yliopistoa kuin osa opiskelijakylistä. Muuten hintataso Irlannissa on Suomen luokkaa tai hieman halvempi.

Yliopisto tarjosi kattavat palvelut opiskelijoille. Kampuksen päärakennuksessa oli oma terveyskeskus. Kampukselta löytyy myös sisäliikuntahalli, kuntosali ja uimahalli. Yliopisto vaikutti välittävän opiskelijoiden hyvinvoinnista ja koulun sähköpostiin tuli jatkuvasti tietoa opiskelijoita hyödyttävistä tapahtumista ja palveluista.

Orientaatioviikon aikana kampuksella myytiin polkupyöriä, joista halvin oli 170e, josta sai lukukauden lopuksi 30 % takaisin jos sen palautti. Nämä pyörät olivat kuitenkin huonoa laatua. Minun pyörästäni hajosi esim. poljin jo viikon jälkeen. Suosittelenkin ostamaan käytetyn pyörän jostain muualta, jos pyörän haluaa ostaa. Opiskelijakylien asukkaat voivat myös vuokrata pyöriä ilmaiseksi kylän respasta, mutta niitä on vain muutamia.

Opinnot

Olen maisterivaiheen opiskelija, mutta en lopulta valinnut yhtään maisteritason kurssia, sillä minua kiinnostavia kursseja järjestettiin syyslukukaudella niin vähän ja ne, jotka järjestettiin, pidettiin toisessa kaupungissa. Valitsin yhden kurssin ympäristötieteiden laitokselta, kaksi insinööritieteiden laitokselta ja yhden Irlannin folkloriikan kurssin. Kaikki kurssit olivat 6 opintopistettä, joka on enemmän mitä Aalto yliopistossa saisi saman työmäärän vaativista kursseista. Kurssien välillä oli kuitenkin suuria eroja vaaditussa työmäärässä, mikä on ymmärrettävää, sillä suoritin kursseja eri laitoksilta. Työtavat kursseilla olivat myös samankaltaiset kuin Aallossa. Hyväksytän suorittamani kurssit henkilökohtaiseen sivuaineeseeni ja vapaasti valittaviin opintoihin, joten minun on ehkä helpompi saada kurssit hyväksi luettua tutkintooni, sillä en korvaa niillä mitään tiettyä kurssia.

Muuta

Yliopistolla on paljon kerhoja ja yhdistyksiä, jotka tekevät erilaisia aktiviteetteja laskuvarjohyppäämisestä teen juontiin. Minä liityin uinti- ja retkeilykerhoihin ja kansainvälisten opiskelijoiden yhdistykseen. Ainakin näillä kerhoilla ja yhdistyksellä toiminta oli todella aktiivista. Retkeilykerhon mukana tulin kiertäneeksi Irlantia aika kattavasti eri luonnonpuistoissa. Isommista kaupungeista kävin Dublinissa, Corkissa ja Galwayssa. Näistä suosittelen käymään ainakin Galwayssa, se oli minun mielestäni Irlannin mukavin kaupunki ja muut sanoivat samaa. Irlannista saa halpoja (alkaen ~9) Ryanairin lentoja Skotlantiin, Englantiin ja muualle Eurooppaan. Minä matkustin kerran Skotlantiin ja kerran Lontooseen.

Limerickissä oli mielestäni paljon vaihto-oppilaita ja heitä oli joka puolelta maapalloa. Vaihdon aikana opin, että vaikka jokaisella kulttuurilla on toisten katsomana omat erottuvat ominaispiirteensä ovat ihmiset kuitenkin samanlaisia joka puolella. Suomalaisten on helppo tottua Irlannin kulttuuriin, sillä se on niin lähellä omaamme, kuten lähes kaikissa moderneissa länsimaissa. Vaihdon aikana tajusin, kuinka hyödyllistä on osata muita kieliä. Vaikka englannilla pärjää nykyään lähes aina, saa keskusteluista paljon enemmän irti ja ihmiset avautuvat enemmän, jos osaa jonkin verran heidän kieltään.