Lähtökohdat
Kiinnostukseni vaihto-opiskelua kohtaan heräsi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Tarjolla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus, jonka käyttämättä jättäminen kaduttaisi lopun ikääni. Lopullisen päätöksen vaihtoon lähdöstä tein kesällä 2016. Vaihtoehtoina kohdemaaksi minulla oli Yhdysvallat tai Kiina, joista lopulta helpoksi valinnaksi osoittautui Kiina, sillä Yhdysvaltoihin ei ollut mahdollista päästä oppilaitokseni kautta.
Kaupunki
Shanghai on Kiinan suurin ja samalla yksi maailman suurimmista kaupungeista ja sen asukasluku on hieman yli 24 miljoonaa. Se sijaitsee rannikolla Kiinan itäosassa, 1000 km Pekingistä etelään. Kaupungin jakaa kahtia Huangpu -joki, jonka länsipuolta kutsutaan nimellä Puxi ja itäpuolta nimellä Pudong.
Ensimmäiset tuntemukseni Shanghaista eivät olleet mitenkään loisteliaat, sillä vietin ensimmäisen päiväni keskustan ulkopuolella, jossa myös yliopisto sijaitsi. Talot näyttivät parhaat päivänsä eläneiltä, harmailta ja betonisilta kyhäelmiltä eikä mitään vihreää näkynyt lähimaillakaan. Seuraavana päivänä kuitenkin menin tutustumaan kaupungin keskustaan, joka oli uskomaton sekoitus pilvenpiirtäjiä sekä ranskanvallan aikaisia rakennuksia, noita arkkitehtuurin mestariteoksia.
Yliopisto
Shanghai Polytechnic University on n. 10 000 opiskelijan pienehkö yliopisto, 45 minuutin metromatkan päässä kaupungin keskustasta. Kampusalue on kuin pienen suomalaisen kaupungin keskusta, josta löytyy kaikki tarvittava. Opiskelijat asuvat asuntoloissa, miehet ja naiset erikseen. Yhdessä asunnossa on kolme huonetta ja yhdessä huoneessa yleensä kuusi henkilöä. Vaihto-oppilailla, kuten minulla oli kuitenkin kahden hengen huone, jonka jaoin venäläisen opiskelijan kanssa. Vessat ja suihkut olivat yhteisessä käytössä muiden asukkaiden kanssa. Neljän kuukauden asumisestani maksoin n. 600 euroa.
Urheilumahdollisuudet kampuksella ovat hyvät. Alueella on uimahalli, jalkapallokenttä, kuntosali, koripallokenttä jne. Uimahalli on ainut jonka käyttö maksaa ja sekin aivan mitättömän vähän. Kampuksella on kaksi ruokalaa, joissa on yhteensä viisi kerrosta, joista kaikista saa yli kymmentä eri ruokalajia. Ruokailu on hyvin edullista, keskimäärin 1 euro per annos. Mikäli ruokalan ruuat eivät maistu niin aivan kampuksen porttien vieressä on kymmeniä ravintoloita lisää.
Opiskelu
Lukukausi alkoi professorien pienimuotoisella ohjeistuksella opiskelukäytännöistä, sekä muista yleisistä asioista. Samaisessa ”palaverissa” minulle selvisi, että neljä etukäteen valitsemistani kursseista toteutettaisiin yksityisopetuksena, sillä kukaan muu ei kyseisiä kursseja ollut valinnut. Opintojen alettua huomasin hyvin pian, että opetustyyli on melko samankaltainen kuin Suomessa, joskin käytännön harjoitteita oli hyvin niukasti. Kirjallisia töitä oli sen sijaan runsaammin, mikä osoittautui ajan myötä erinomaiseksi tavaksi oppia luonnollisesti itse tehtävän aihe mutta myöskin englannin kieltä.
Water pollution control engineering -kurssilla opettajani puhui erittäin heikkoa englantia, joten kommunikointi hänen kanssaan oli hyvin haastavaa. Kaikki luentomateriaali oli kuitenkin englanniksi, joten pystyin opiskelemaan luennoilla käydyt asiat jälkeenpäin itsekseni. Vesihuollon opinnoissa käsiteltiin biologiaa ja kemiaa erittäin syvällisesti ja moni asia selitettiinkin suoraan erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta. Jäteveden puhdistuksen eri menetelmät käytiin myös läpi kurssin edetessä. Kiinan vesihuollosta sain hieman ristiriitaisen käsityksen, sillä opettajani kertoi mm. kuinka Kiinan joet ovat hyvässä kunnossa. Kaupungin laitamilla kierrellessäni kuitenkin pisti silmään kuinka jätevesiä laskettiin suoraan vieressä virranneisiin pieniin jokiin ja puroihin. Tulinkin siihen johtopäätökseen, että asioita joko kaunistellaan tai sitten on mahdollista, että koko maan otannalla saadaan paikalliset erittäin saastuneet alueet ns. piilotettua keskiarvoon. Kurssin lopussa oli tarkoitus käydä vierailulla paikallisella jätevedenpuhdistamolla, mutta vierailu peruuntui syystä, jota minulle ei koskaan kerrottu.
Hazardous materials in e-products and treatment -kurssi käsitteli nimensä mukaisesti elektroniikkajätettä sekä siitä löytyviä vaarallisia aineita. Kurssilla käytiin hyvin syvällisesti läpi mm. RoHS-direktiiviä (The Restriction of the use of certain Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment) sekä WEEE-direktiiviä (Waste Electrical and Electronic Equipment). Kiinassa elektroniikkaromun kierrätys on osittain vielä alkutekijöissään, sillä monessa paikassa kierrätyksen hoitavat köyhät yksityishenkilöt jotka kiertävät ovelta ovelle kysymässä ja ostamassa elektroniikkaromua, jonka sitten myyvät eteenpäin.
Yhteenveto
Vaihto-opiskelukevät oli kaikkine kokemuksineen erittäin antoisa. Se oli omanlaisensa seikkailu, josta jäi pysyviä ystävyyssuhteita sekä mahtavia muistoja. Myös kielitaitoni parani sekä ammatillinen osaamiseni karttui. Shanghaissa luomani verkostot yliopiston professoreihin ja muutaman yrityksen johtoportaaseen saattavat mahdollistaa kansainvälisen työpaikan valmistumiseni jälkeen.
Kuopio 29.9.2017
Henrik Linnove
