Aloitin opinnot Tübingenin yliopistossa syksyllä 2013 Applied & Environmental Geosciences (AEG) –maisteriohjelmassa. AEG-ohjelma on kansainvälinen tutkimukseen suuntaava koulutusohjelma, joka keskittyy erityisesti ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin vesistöissä, maaperässä ja juomavesivarannoissa. AEG-opiskeluohjelmassa kansainvälisten opiskelijoiden osuus on yli 50 % ja kurssien opetuskielenä on englanti.
Tübingen
Tübingen sijatsee eteläisessä Saksassa keskellä Baden-Württembergin osavaltiota. Tübingenin kaupungissa asukkaita on yhteensä noin 84 000. Tübingenin kaupunki on erittäin idylinen vanhan keskustansa ja läpivirtaavan Neckar-joen ansiosta. Kaupungissa on myös pienestä koostaan huolimatta paljon tapahtumia sekä nähtävyyksiä, kuten noin 800 vuotta vanha linna sekä kaksi luostaria. Tapahtumista mainittakoon vuotuisat suklaamarkkinat, joihin tulee suklaan valmistajia ympäri Euroopan. Tübingenissä on lisäksi useita yliopiston museoita, joissa on näytillä mm. dinosauruksia sekä Egyptin aarteita. Vapaa-ajallani kävin myös useaan otteeseen vaeltamassa, johon Tübingenin lähiympäristö antaa hienot puitteet, sillä korkeimmat mäet aluella yltävät kilometrin korkeuteen.
Tübingenin yliopisto kuuluu vanhimpiin eurooppalaisiin yliopistoihin ja se on myös valittu yhdeksi 11:sta ”Excelent” yliopistoista Saksassa. Yliopisto perustettiin vuonna 1477 ja nykyään yliopistolla on 28 500 opiskelijaa sekä 4500 tutkijaa. Kaupunigin asukkaista siis noin joka kolmas opiskelee tai työskentelee yliopistolla.
Opinnot
AEG-ohjelman opetusohjelmassa oli valittavana kolme eri opintolinjaa: Hydrogeologia, Ympäristöfysiikka ja –mallintaminen sekä Ympäristökemia ja –mikrobiologia. Valitsin lopulta ensimmäisen lukukauteni jälkeen opintolinjakseni Ympäristöfysiikan ja –mallintamisen, sillä opintolinjan pääpaino vastasi parhaiten mielenkiinonkohteitani. Opintolinja koostui yhteensä kuudesta kaikille AEG opiskelijoille pakollisesta modulista, kolmesta opintolinjan erikoistumismodulista sekä kuudesta valinnaisesta AEG-modulista ja loppututkielmasta. Kukin moduli on laajuudeltaan 6 ETCS pistettä. Loppututkielman laajuus on 30 ECTS pistettä. Opintoihini kuului muunmuassa kolme hydrogeologian kurssia, kolme mallintamisen kurssia, ympäristökemiaa ja sen mallintamista, geofysiikkaa sekä ilmakehän fysiikkaa. Opetuksen taso kursseilla oli erittäin korkea kansainvälisesti tunnettujen professoreiden ja luennoitsijoiden ansiosta. Sitä myöden myös kurssien vaatimustaso oli korkea. Kurssit keskittyivät usein alalla käytettäviin matemaattisiin mallintamismenetelmiin, mutta myös yleisesti käytössä oleviin mallinnusohjelmiin. Geofysiikan sekä ympäristökemian kursseihin kuului myös käytännön opetusta kenttätyöstä sekä laboratorio työskentelystä hyvin varustetuissa tiedekkunnan laboratorioissa. Lähes jokaiseen kurssiin kuului osana kotitehtäviä, joiden tekeminen oli vaatimuksena kurssin läpäisemiselle. Tämä auttoi oppimaan kurssin opintomateriaalin hyvin perusteelisesti.
Olen erittäin tyytyväinen päätökseeni lähteä opiskelemaan Tübingeniin, sillä saamani uuden tiedon määrä on huikea. Itse kaupunki on myös erittäin viihtyisä ja kaunis. Mahdollisuuden sattuessa suosittelen lämpimästi kaupungissa vierailua sekä opiskelua.
Suorittamani opintokokonaisuudet:
Scientific Practice 1 (6 ECTS) ja Scientific Practice 2 (6 ECTS)
Kursseissa tutustutaan tieteelliseen työskentelyyn yhdessä laitoksen tutkimusryhmistä. Suoritin kurssin osana geofysiikan tutkimusryhmää. Kurssin aikana tein magneettisia mittauksia näytteistä sekä opiskelin mittausmenetlmään liittyvää teoriaa. Scientific Practice 2:den aikana työskentelin Water Earth System Science -ryhmän mukana, jossa analysoin UV-vis sensorin antamia tietoja Goldersbach-joesta.
Environmental Modeling 1 (6 ECTS) ja Environmental Modeling 2 (6 ECTS)
Ensimmäiseen kurssiin sisältyi teoria ja perusteet ympäristömallintamiselle ja ohjelmistojen, kuten Matlab, MODFLOW ja Hydrus, käyttön opettelua. Kurssiin sisältyi myös isompi ryhmätyö, jossa mallinnettiin ohjaajan esittämä onglema.
Toisessa kurssissa syvennettiin Environmental Modeling 1 saamia tietoja. Pääpaino kurssilla oli reaktiivisen kulkeutumisen mallintamisessa.
Hydrogeology (6 ECTS)
Kurssilla opetettiin pohjavesigeologian perusteita. Lisäksi kurssilla perehdyttiin perusteellisesti matemaattisiin hydrogeologiaan liittyviin yhtälöihin, joiden soveltamista harjoiteltiin viikottaisissa kotitehtävissä.
Aquatic and Environmental Chemistry (3+3 ECTS)
Kurssilla keskityttiin kemiallisiin reaktioihin erilaisissa ympäristöissä, joihin vesi on kosketuksissa. Kurssilla harjoiteltiin myös kemiallisten reaktioiden mallintamista PHREEQC -ohjelmalla.
Case Studies in Environmental Geosciences (6 ECTS)
Kurssilla luotiin tietokonemalli ohjaajan antamasta aiheesta ja pidettiin esitelmiä omasta aiheesta kuukausittain muille kurssilla mukana olleille.
Environmental Isotope Chemistry (3+3 ECTS)
Kurssi koostui kahdesta osasata: inorgaanisesta isotooppi kemiasta sekä orgaanisesta isotooppi kemiasta. Kurssilla opetettiin käyttötarkoituksia eri isotoopeille sekä isotoopikemian laskennallista teoriaa.
Lab Course Environmental Chemistry (6 ECTS) ja Environmental Analytical Chemistry (6 ECTS)
Kursseilla opeteltiin käyttämään laboratorion välineitä ja analysoimaan niistä saatavia tuloksia. Kursseilla tutustuttiin muun muassa High Precision Liquid Chromatografin ja Time-Of-Flight Mass spectormetrin käyttöön.
GIS and Remote Sensing (6 ECTS)
Kurssilla opeteltiin ArcGIS -ohjelman käyttöä sekä teoriaa paikkatietoaineiston käsittelystä ja Remote Sensing tiedon käytöstä.
Geotechnical Engineering (3+3 ECTS)
Kurssilla opeteltiin maarakennuksen perusteita. Kurssin kuului myös erillinen laboratorio-osuus, jossa maaperänäytteistä määritettiin maaakennuksessa tarvittavia määreitä.
Geophysics 1 ja 2 (3+3 ECTS) sekä Advanced Geophysics (6 ECTS)
Kursseilla opetettiin geofysikaalisia mittausmenelmiä sekä niiden teoriaa. Lisäksi kursseihin liittyi käytännön osuuksia, joissa mittaustuloksia analysoitiin sekä mallinnetiin.
Atmospheric Physics (6 ECTS)
Kurssi käsitteli ilman liikeiden fysiikkaa sekä niiden mallintamista. Kurssin osana oli myös yksinkertaisen tietokonemallin luominen ilmakehän rajakerrokselle.
Catchment Hydrology (3 ECTS) ja Soil Hydrology (3 ECTS)
Ensimmäisellä kurssilla opiskeltiin joen valuma-alueen mittakaavan mallintamiseta eri metodeilla sekä joen muutosten tarkkailua. Lisäksi osana kurssia kuului kenttäretki läheisen joen valuma-alueelle tutustumaan jokeen vaikuttaviin prosesseihin.
Toisessa kurssissa keskityttiin maaperän veden liikkeiden mallintamiseen vedellä kyllästymättömässä osassa sekä veteen liuenneiden aineiden massabalanssin laskemiseen maaperässä.
Päättötyöni aihe oli mallin luominen nitraatin kulkeutumiselle Goldersbach -jokeen valuma-alueelta. Raportin kirjoittamishetkellä lopputyö on vielä arvioitavana.
______________________________
Jarno Rouhiainen
21. Marraskuuta 2015, Tübingen
