LÄHTÖKOHDAT VAIHDOLLE
Lähdin vaihtoon, sillä minulle oli moneen otteeseen sanottu sen olevan ainutkertainen mahdollisuus elämässä, joka ei toistuisi. En ollut ennen oleskellut ulkomailla kuin viikon kerrallaan ja silloinkin urheiluleirillä tai jollain muulla ennalta järjestetyllä retkellä. Halusin siis kokeilla miltä tuntuisi olla kunnolla toisessa kulttuurissa ja nähdä Eurooppaa. Tiesin, että Suomi on aika pieni paikka pohjolassa. Toinen tärkeä syy oli ranskan kieli, jota olin opiskellut noin seitsemän vuotta Suomessa. Kirjoitin siis A2-kielen ylioppilaskirjoituksissa.
Alusta asti oli selvää, että lähtisin juuri Ranskaan vaihtoon. Grenoble valikoitui lopulta vaihtokohteeksi, sillä INPG:n kurssitarjonta vaikutti parhaimmalta minulle. Siellä tarjottavat kurssit sopivat parhaiten koulutukseeni Aallossa ja opintokieli ainakin INPG:n sivujen mukaan oli englanti. Toinen tärkeä syy oli itse kaupunki. Grenoblea kutsutaan Alppien pääkaupungiksi, eikä suotta: Kaupunkia ympäröivät Alpit alkavat heti kaupungin loputtua ja kohoavat aina yli kolmeen tuhanteen metriin asti. Harrastan kaikenlaista urheilua, joten Grenoble tarjoaisi loistavat olosuhteet harrastaa kaikkea siistiä heti kotiovelta. Lisäksi pienten tutkimusten perusteella Grenoble on todellinen opiskelijakaupunki, joten paljon iltaohjelmaa olisi luvassa.
Vaihtoon hakeminen sujui ongelmitta. Aallon puolelta ohjaus ja tiedotus oli sujuvaa ja Ranskastakin oltiin yhteyksissä asiallisesti ja suunnilleen ajallaan. Mitään erityisiä ongelmia ei ollut. Ranskaan jouduin kuitenkin toimittamaan joitakin dokumentteja kahteen kertaan ja muutamia dokumentteja, joita ei lopulta siellä päässä varmasti tarvittu. Alkuvalmisteluihin kannattaa varata kunnolla aikaa ja tehdä kaikki mitä pyydetään. Lisäksi kannattaa lukea vaihtoraportteja ja kysellä mahdollisimman paljon, mitä en itse kuitenkaan tehnyt. Olisi kannattanut, sillä Ranskassa kohtasin muutamia yllätyksiä ja ongelmia, joista kohta kerron lisää.
Hain vaihtoon tukea luonnollisestikin Aallon kautta Erasmus-säätiöltä, mutta tämän lisäksi myös Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä (MVR) ja KOURA-rahastolta, jotka löytyvät Aallon Into-portaalista. Vakuutuksiksi otin omalta vakuutusyhtiöltäni matkavakuutuksen ja matkustaja-vakuutuksen, joka korvaa sairaustapaukset. Vakuutukset kannattaa todellakin hankkia, mihin selviää syy edempänä.
YLEISKUVAUS GRENOBLESTA JA RANSKASTA
Ranska on oikein hieno, iso ja monikulttuurin maa, jolla toisaalta on todella arvostetut ja hienot perinteet. Ranskalaiset ovat oikein ylpeitä historiastaan, joskin nykyään siirtolaisuuden takia niistä ollaan eräällä tavalla päästämässä irti. Kuulin yhdellä kurssilla muutaman opiskelijan suusta, että nuoret eivät olisikaan enää niin ylpeitä maastaan, mutta tähän en uskalla sanoa enempää. Yhtä kaikki, paikalliset arvostavat todella paljon solidaarisuutta, yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Lisäksi hyvä ruoka, rento elämäntapa ja elämästä nauttiminen tuntuivat olevan kaikille tärkeitä. Ranskalaiset eivät mene otsa rypyssä eteenpäin vaan osaavat hiljentää tahtia. Ranskalaisilla on myös vahva usko auktoriteetteihin ja hallintoon, mutta välillä tuntui että samaan aikaan maassa vallitsi ns. ”laissez-faire” meininki, mikä kääntyy suomeksi ”antaa mennä” hengeksi. Tämä tarkoitti, että välillä säännöistä luistettiin oikein kunnolla puolin jos toisin. Kulttuurieroja siis oli, mutta nehän ovat aina mielenkiintoisia!
Grenoble on mielestäni Ranskan paras kaupunki, mikä ei kuitenkaan johdu itse kaupungista. Syynä tähän on sen poikkeuksellinen sijainti lähes Alppien keskellä. Kaupunki itsessään on tavallinen, ei kovinkaan vanha mutta ei uusikaan. Suur-Grenoblen alueella elää noin 660 000 ihmistä, eli se on samaa suuruusluokkaa kuin Helsinki. Ihmiset ovat kuitenkin pakkautuneet pienempään tilaan, mikä johtuu juurikin Alpeista. Opiskelijoita on kaupungissa huimaavat 66 000 ja muutenkin kaupunki on todella nuorekas. Lähellä on loistavat mahdollisuudet harrastaa kaikkea vuoriin liittyvää: Laskettelua, hiihtoa, kiipeilyä, juoksua ja pyöräilyä. Luonnollisestikin kaupungissa on paljon eri kenttiä joukkueurheiluun ja saleja muihin lajeihin. Kaupungissa on lisäksi paljon eri kulttuurikohteita, kuten museoita ja elokuvateattereita. Yöelämä on todella vilkas juurikin kaupungin nuorekkuudesta johtuen. Grenoblesta pääsee nopeasti etelään Välimerellle, mutta myös muualle Ranskaan.
ELÄMÄ GRENOBLESSA
ASUMINEN
Asuin Grenoble CROUS:n asuntolassa nimeltään le Residence du Rabot. Hain asuntoa suoraan minulle tarjotusta linkistä ja en sen kummemmin tutkinut muita vaihtoehtoja. Halusin päästä helpolla. Minulle tarjottiin huonetta Rabotista ja hyväksyin sitä kummemmin pohtimatta. Olisinhan vain viisi kuukautta siellä. En halunnut asua yksinkään, joten asuntola tuntui hyvälle vaihtoehdolle. Rabot sijaitsee vuoren rinteellä noin 100 metriä kaupungista ylös. Vuokra oli 172 euroa kuussa, johon sisältyi suunnilleen kaikki. 9 m2 huoneessa oli valmiina sänky, patja, peitto, tuoli pöytä, pieni jääkaappi ja lavuaari. Hintaan sisältyivät sähkö, vesi ja internet. Samalla käytävällä asui noin 50 henkilöä, jotka jakoivat pienen keittiön, vessan ja suihkut. Olot olivat siis kohtuullisen alkeelliset, mutta riittävät. Koko Rabotissa asui noin 500 opiskelijaa. Yleisesti asuntola oli siisti ja siellä vallitsi oikein hyvä yhteishenki. Asuntolassa on aktiivinen opiskelijajärjestö, joka pitää yllä salia, baaria, pyöräkorjaamoa ja pesutupia.
Aluksi ongelmia oli todella paljon, sillä internet ei toiminut lainkaan. Elämä meni siis asuntolassa hengailuks, mutta noin kuukauden päästä saimme toimivan internetin. Ongelmia oli kuulemma myös muissa CROUS:n tarjoamissa asuntoloissa. Muita suurempia ongelmia ei ollut, mutta Suomeen verrattuna Ranskassa oli heti asumisenkin puolesta todella paljon asioita hoidettu väärin ja huonosti. Kannattaa siis taas lähteä maltilla asumaan Ranskaan, ja jos ei kestä asuntolan kurjuutta niin ei kannata sellaiseen muuttaa. Toisaalta asuntolassa vallitsee paras yhteishenki ja siellä tapaa varmasti loistavia tyyppejä.
LIIKKUMINEN JA HINTATASO
Grenoblessa kannattaa ehdottomasti liikkua pyörällä, mutta julkisetkin toimivat mainiosti. Itse ostin pyörän paikallisesta pyöräpajasta, mutta jos haluaa päästä halvemmalla ja helpolla, voi vuokrata ruman metrovelon. Hintataso kaupoissa on Suomeen nähden suunnilleen sama, mutta alkoholi on vaarallisen halpaa suomalaisille. Ravintolat ja baarit ovat hieman halvempia kuin Suomessa. Liikkuminen Ranskassa on vähän halvempaa kuin Suomessa. Itse käytin paljon blablacar-kimppakyytipalvelua. Samalla tuli puhuttua myös paljon Ranskaa! Miinuksena liikkumiseen voisi todeta, että Grenoblessa ei ole lentokenttää. Itse lensin yleensä Geneveen ja sieltä kuljin joko junalla, blablacarilla tai bussilla Grenobleen. Toinen lentokenttä sijaitsee Lyonissa. Junat ovat oudon kalliita Ranskassa.
PANKKITILI JA PUHELINLIITTYMÄ
Tärkeä asia on hankkia ensiksi Ranskalainen pankkitili ja sen jälkeen Ranskalainen puhelinliittymä. Pankkitilin tarvitsee joitakin vakuutusmaksuja varten ja sieltä saatavalla Ranskalaisella visa-kortilla saa puhelinliittymän. Suomalaisella Visa-Electronilla ei pystynyt hankkimaan liittymää. En ole aivan varma, onnistuuko elämä ilman ranskalaista pankkitiliä, mutta kannattaa kokeilla. Jos onnistuu hankkimaan puhelinliittymän ilman ranskalaista pankkitiliä, voi kokeilla jättää vakuutukset hankkimatta. Puolessa vuodessa kukaan ei ehdi turhan moneen kertaan karhuamaan todistusta jostain kotivakuutuksista. Pankkitilin hankkiminen oli tuskaa ja siitä eroon pääseminen myös.
SÄÄ
Grenoblen ilmasto on kesällä kuuma, keväällä lämmin ja talvella viileähkö ja sadetta voi tulla paljonkin. Vuorilla ylöspäin mentäessä ilma kylmenee nopeasti. Talvi 2015 – 2016 oli tosin epänormaalin lämmin Grenoblessa, niin kuin edellinenkin. Laskettelukausi saattaa alkaa tuskallisen myöhään. Yleisesti voisi todeta sään olevan Suomea parempi. Talvellakaan kaupungissa ei ole lunta kuin ehkä muutamana päivänä. Kuumuudesta oli enemmän haittaa kuin kylmyydestä.
TERVEYDENHUOLTO
Terveydenhuolto on järjestetty todella mallikkaasti, jopa paremmin kuin Suomessa. Itse jouduin sen kanssa tekemisiin useasti, sillä olin kahdesti kiipeilyonnettomuuden ja kerran polkupyöräonnettomuuden takia hätäensiavussa. Sain kuitenkin heti asiantuntevaa hoitoa mukavilta lääkäreiltä, ja minulle annettiin hyvät hoito-ohjeet ja lääkkeet. Sairaanhoitajapalvelut ovat ilmaisia kaikille opiskelijoille ja lääkärien hinnat samaa mitä Suomessa. Lääkkeet ovat halvempia. Tosin hoidon jälkeen vakuutusasiat ja maksut olivat todella hämärästi järjestetty. En ole vieläkään täysin selvillä olenko maksanut kaikesta saamastani hoidosta oikein, vai olenko jopa maksanut turhaan jotain maksuja. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on hyvä olla mukana aina, jos sattuu jotain äkillistä. Julkiseen terveydenhuoltoon voi luottaa hyvillä mielin. Ranskassa ei tarvitse pelätä terveytensä puolesta, ainakaan fyysisen. Mielenterveys kulttuurieroista ja byrokratiasta johtuen saattaa tosin olla koetuksella.
OPISKELU
Grenoble INP on käytännössä teknillinen yliopisto, mutta Ranskassa se kuuluu ns. Grandes Ecoles –luokkaan, joka on tavallisen yliopisto järjestelmän yläpuolella. INPG:hen on siis valikoitu erillisten hakemusten perusteella opiskelijat, kun taas normaaleihin yliopistoihin pääsee kuka tahansa. Tosin normaaleista yliopistoista voi pudota pois, elleivät opinnot maistu, INPG:stä ei tietääkseni voi saada kenkää kovinkaan helposti. En ole em. tiedoista aivan varma, mutta käytännön merkitystä niillä ei ole.
INPG on siis kovan tason yliopisto, josta valmistuu hyvän teoriapohjan omaavia insinöörejä. Käytännössä koulu on Aallon tyylinen kaiken maailman innovaatio-, startup- ja yhteistyöpöhinöineen. Opiskelijoiden taso on myöskin ihan sama kuin Aallossa, joten mistään eliittikoulusta ei suinkaan ole kyse.
Me olimme ensimmäinen vuosikurssi, joka pääsi vastavalmistuneeseen päärakennukseen. Tätä ennen INPG oli opiskellut kampuksella muiden yliopistojen lähellä. Uusi rakennus kantaa nimeä GREener, ja se on kuulemma Ranskan ekologisin rakennus. Itse rohkenen olla eri mieltä, sillä esimerkiksi ilmastointi oli välillä todella hyytävällä säädöllä kesällä. Tämän lisäksi rakennusta vaivasivat todella monet lastentaudit, joista tärkein oli kenties wlanin puute suurimmassa osaa talossa. Kaikin puolin en ollenkaan nauttinut olosta uudessa rakennuksessa. Tietokoneita oli vähän tai ne eivät toimineet, kirjasto oli puutteellinen ja tulostimet eivät toimineet kuin hyvällä tuurilla. Uuteen rakennukseen paikalliset suhtautuivat kuitenkin rennommin, ja heitä ei tuntunut haittaavan sen ongelmat. Koulussa on lisäksi kokonaiset yksi ruokalaa, joka luonnollisesti on aivan tupaten täynnä lounas-aikaan, sillä se ei tietenkään ole muulloin auki. Ruoka maksaa 3,2 euroa, mutta sisältää vähemmän tavaraa kuin Aallon ruokaloissa.
Olimme myös ensimmäinen vuosikurssi, joka pääsi lukemaan uusittuja kursseja. Opetuskieli oli pääosin englanti, mutta parilla kurssilla se paljastuikin ranskaksi. Ranskalaiset todella kantavat huolta englannin kielen puutteistaan, ja he kovasti yrittävät kehittyä siinä. Uudet kurssit noudattelivat uuden rakennuksen linjaa, eli niissä oli paljon hyvää, mutta toteutus ontui pahasti. Esimerkiksi yksi käymäni kurssi (5 op) koostui käytännössä luennoista (huonoista, ranskaksi) ja tentistä (helppo). Toisaalta toinen käymäni kurssi oli ehkä yksi parhaimmista kursseista koskaan. Taso ja työmäärä kursseittain vaihtelivat siis rankasti.
Kävin yhteensä 29,5 op, joista 20 oli pääainetta, 4,5 ranskan kieltä ja 5 liikuntaa ja jotain innovaatioprojektia. Työmäärä ei kuitenkaan ollut päätähuimaava, sillä pari kurssia pääainetta oli niin huonosti järjestetty että niihin ei oikein pystynyt käyttämään paljon aikaa. Toisaalta toiset kaksi kurssia olivat työläitä, mutta niihin kelpasikin käyttää aikaa sillä niiden aiheet olivat todella kiinnostavia. Mielestäni kannattaa valita rohkeasti 30 noppaa tai jopa enemmän, ja katsoa paikan päällä mistä aiheesta kurssilla on todellisuudessa kyse ja vaikka mennä kysymään suoraan opettajalta. Ranskassa mikään ei ole varmaa ennen kuin sen näkee tai kysyy henkilökohtaisesti. Jos kurssi vaikuttaa turhalle, huonolle tai huonosti järjestetylle, voi siitä sitten luopua. Itse olisin halunnut pudottaa pari kurssia pois ja korvata ne parilla toisella, mutta minulla ei lopulta enää ollut mahdollisuutta siihen.
INPG:ssä opiskelijat itseasiassa käyvät luennoilla, vaikka ne eivät olisi pakollisia. Joidenkin luentojen taso oli kuitenkin todella huono, joten jätin käymättä niillä. Tästä seurasi se, että minut melkein pudotettiin muutamalta kurssilta. Ilmeisesti luennotkin ovat pakollisia. En vain ollenkaan tiedä kuinka läsnäoloa kontrolloidaan. Muutenkin kurssien suoritusten kirjaaminen ja niiden tekeminen oli todella hämärän peitossa. Internetin mukaan kurssin arvostelu koostui esim. 50 % tentistä ja 50 % harjoituksista, mutta totuus oli toista usean kurssin kohdalla. En ole siis vieläkään tätä kirjoittaessani saanut yhtään suorituksia Ranskasta. Kysyin muutamalta kurssikaveriltani ja vastaus oli ”hmm une bonne question” ja ”ouias c’est la merde”. Paikalliset opiskelijatkin ovat tympääntyneitä opetukseen. Yleisesti sanottuna ei kannata ottaa liikaa stressiä opinnoista, kannattaa olla luennoilla ja harjoituksissa paikalla ja olla valmis yllätyksiin ja todella huonoon tiedotukseen ja organisointiin.
Sain lopulliset kurssiarvosanani lopulta noin kaksi kuukautta viimeisten tenttien jälkeen, joskus oudon myöhäiseen aikaan perjantai iltana sähköpostitse. Odotukseni niistä ja etenkin niiden laadusta eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta hämmästykseni olin epäonnistunut vain yhdessä kurssissa. Minua ei toisaalta hämmästyttänyt lainkaan, että saamastani listasta puuttui kursseja. Sain pisteet niistä hoidettua kuitenkin kotiin yllättävän vähällä vaivalla. Opiskelujen suhteen voisi siis todeta loppu hyvin kaikki hyvin.
VAPAA-AIKA
Niin kuin moneen otteeseen olen sanonut, Grenoble on aivan loistava paikka viettää vapaa-aikaa. Grenoblessa pystyy harrastamaan kaikenlaista liikuntaa koulun puolesta, mikä on todella loistava juttu. Itse kävin kiipeilemässä sisällä hyvällä salilla 37 euroa lukukausi ja juoksemassa vuorilla hyvässä porukassa ilmaiseksi. Paikalla on aina ammattivalmentaja ja liikunnasta sai vielä toivottavasti 1,5 opintopistettäkin. Kannattaa ehdottomasti mennä lukukauden alussa järjestettävään Forum des Sports –tapahtumaan, jossa pääsee ilmoittautumaan kaikkiin haluamiinsa aktiviteetteihin.
Koulun siivellä saa myös todella halpoja lippuja laskettelukeskuksiin, jotka hakkaavat suomalaiset ihan mennen tullen. Grenoblesta löytyy myös aivan loistavia outlet-myymälöitä urheiluun, joten investoinnit kalustoon kannattaa tehdä vasta Ranskan puolella.
Yöelämä on vilkasta ja todella aktiiviset opiskelijajärjestöt koulun ja Erasmus-säätiön puolelta järjestävät todella paljon juhlia ja tapahtuma. Tähän yhtälöön vielä kun lisätään syntymäpäivät ja tuparit, joita oli epätavallisen paljon, aikaa opiskelulle ei välttämättä löydy ihan hirveästi.
LOPPUSANAT
Minulta kysyttäessä pidinkö vaihdosta vai en, vastaan yleensä: ”No, emmä sinne uudestaan menis”. Em. Ongelmat opiskelussa ja asumisessa eivät todellakaan luoneet hyvää kuvaa Ranskasta ja siellä elämisestä. Lisäksi vaihdostani tekivät aika rikkonaisen tapaturmat, jotka haittasivat paljon elämääni. Toisaalta en todellakaan jättäisi käymättä, sillä nyt ymmärrän kuinka pieni ja kohtalaisen traumaattinen paikka Suomi on. Täällä on asiat hyvin, mutta me olemme valovuosia jäljessä rentoa elämäntyyliä ilman outoa varautuneisuutta.
Toivottavasti INPG kehittyy parempaan suuntaan ja äkkiä, sillä nyt en oikein uskaltaisi suositella ko. laitosta kenellekään. Lisäksi Ranskan kaiken maailman oudot järjestelmät ja hallintohimmelit pitäisi saada karsittua ja maasta pitäisi tehdä nykyaikaisempi.
Kehityin paikallisten mukaan todella paljon ranskassa, mutta en vieläkään osaa oikein puhua sitä sujuvasti. Kehityin tasolta B1 tasolle B2 Erasmuksen OLS-testin mukaan, mikä on mielestäni ihan hyvä. Hengasin mielestäni aivan liikaa Erasmus-porukassa, mikä ei ollut toisaalta ollenkaan huono vaihtoehto. Mielestäni paikalliset eivät olleet kovinkaan kiinnostavia, ja he toisaalta puhuivat liian nopeasti Ranskaa. Vaihdon lopussa koetin muutamaan otteeseen lähteä baariin heidän kanssaan, mutta en vieläkään saanut kunnolla selvää heidän ranskastaan. Pystyn kuitenkin sujuvasti kommunikoimaan yhden tai kahden ranskalaisen kanssa, mutta en silloin jos heitä on monta ja juodaan esim. alkoholia. Joka tapauksessa kannattaa välttää Erasmus-porukkaa viimeiseen asti, jolloin tulee ehkä vietettyä edes vähän aikaa paikallisten kanssa.
Opin itsestäni valtavan paljon vaihdossa ollessani. Uusiin aivan mahtaviin tyyppeihin tutustuminen oli kokemus, jota ei enää koskaan tule vastaan. Nykyään olen vieläkin itsevarmempi kuin ennen, suhtaudun asioihin ja vastoinkäymisiin rennommin ja asiallisemmin ja olen entistäkin suvaitsevampi ja etenkin kiinnostunut muista ihmisistä ja kulttuureista. Nämä kokemukset auttavat minua varmasti eteenpäin loppuelämässäni. Suosittelen vaihtoon lähtemistä ihan jokaiselle, tai ainakin matkustelua.
