Viestin syyslukukauden 2025 Sendaissa Tohokun yliopistossa Cooperative Laboratory Study
Program (COLABS)-ohjelmassa, joka on suunnattu maisterivaiheen opiskelijoille. Vaihtoon
lähteminen ei ollut itselle vielä yliopiston alussa selkeää, mutta kandivaiheen jälkeen aloin
pohtimaan, mikäli sittenkin haluaisinkin suorittaa vaihto-opinnot ennen valmistumista.
Japani on entuudestaan tuttu maa omien sukujuurieni ansiosta, ja olen matkustellut ympäri
maata ja päässyt oppimaan kielestä ja kulttuurista jo pienestä pitäen. Halusin kuitenkin
kehittää japanin kielen taitoa ja päästä kokemaan arkielämää Japanissa, ja päätin siksi hakea
lopulta vaihtoon Japaniin. Kohdeyliopistoa pohtiessa löysin Osaka Insitute of Technologyn ja
Tohokun yliopiston, joissa vaihto-opintojen keskiössä on tutkimus oman pääaineeseen
liittyvässä laboratoriossa. Minua kiehtoi tutkimusvaihdossa se, että saisin lisää kokemusta
tutkimuksen tekemisestä ja pääsisin työskentelemään kansainvälisessä yhteisössä. Valitsin
lopulta Tohokun yliopiston ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, sillä en ole ikinä käynyt Sendaissa
ja Tohokun alueella, kun taas Osaka on kaupunkina jo tuttu. Minua myös kiehtoi Sendain
alueen upea luonto ja Tohokun yliopiston tutkimustyön laadukkuus.
Hakuprosessi sisälsi paljon erilaisten dokumenttien lähettämistä ja deadlineja, mutta oli
lopulta sujuvaa, kunhan luki kaikki ohjeet kunnolla läpi. Ensin piti hakea oman yliopiston
vaihtohaun kautta vaihtoon, minkä jälkeen haetaan kohdeyliopistoon. Tohokun yliopiston
COLABS-ohjelmassa piti lisäksi ennen varsinaista hakemista löytää itselle sopiva laboratorio
ja saada hyväksyntä omalta akateemiselta ohjaajalta. Kohdeyliopistoon hakuun tarvittavia
dokumentteja olivat muun muassa opintorekisteriote, todistus englannin kielen taidosta,
passikuva ja motivaatiokirje. Kohdeyliopiston hyväksynnän jälkeen pystyi hakemaan
asuntolaan, ja tähän oli selkeät ohjeet Tohokun yliopiston nettisivuilla. Hakuprosessia hieman
helpotti se, etten tarvinnut opiskelijaviisumia, sillä olen Japanin kansalainen. Kuulin muilta
vaihtoon lähteviltä, että he saivat viisumin viime hetkellä ennen lähtöpäivää, mikä oli monelle
stressaavaa.
Minut valittiin Geoenvironmental Remediaton-laboratorioon, joka oli Environmental Studies
tiedekunnassa. Opiskelen kotiyliopistossa ympäristötekniikkaa ja erityisesti vesitekniikkaa.
Tampereen yliopistossa on pari kurssia pilaantuneen maan kunnostuksesta, mutta ne ovat
olleet teoriapainotteisia, joten oli mielenkiintoista pääsemään näkemään, millaista
tutkimustyö pima-asioiden parissa on. Kyseisessä laboratoriossa tutkitaan, miten haitta
aineita voidaan poistaa vedestä ja maaperästä biologisin menetelmin eli esimerkiksi mikro
organismeja ja kasveja hyödyntäen. Pääsin mukaan tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten
tietyn kasvilajin ja maaperässä elävien mikrobien avulla saadaan poistettua nikkeliä
maaperästä. Hakuprosessin aikana sai päättää, haluaako keskittyä pelkästään tutkimukseen
vai haluaako lisäksi ottaa kielikursseja tai omaan pääaineeseen liittyviä kursseja.
Tavoitteenani oli kehittää japanin kielen taitoa, joten päätin lopulta suorittaa 22 op tutkimusta
ja lisäksi otin seuraavat kielikurssit: Intermediate Japanese Kanji (2 op), Upper-Intermediate
Comprehensive Japanese (4 op) ja Upper-Intermediate Japanese Listening Comprehension (2
op). Tohokun yliopistossa vaihto-opiskelijoilla vaatimuksena on, että suorittaa 30
opintopistettä, eli jos ei suorita 30 op tutkimusta, on otettava lisäksi muita kursseja.
Tutkimusohjelman lopuksi pidettiin suullinen esitelmä omasta tutkimuksesta ja lisäksi
palautettiin 30–40 sivuinen tutkimusraportti.
Saapuminen Sendaihin sujui hyvin vaivattomasti Tokiosta. Otin itse Tokiosta luotijunan
(Shinkansen), ja matka kesti vain alle 2 tuntia, vaikka välimatkaa näiden kaupunkien välillä on
melkein 400 kilometriä. Kun saavuin perille Sendain juna-asemalle, laboratorioni professori
oli vastassa ja menimme samaa matkaa kampusalueelle, jossa myös asuntolani oli.
Ensimmäiset päivät menivät uuteen arkeen tottumisessa ja käytännön asioiden
hoitamisessa, kuten kaupungintalolla muuttoilmoituksen ja henkilöllisyystodistuksen eli my
number cardin tekemisessä sekä omaan laboratorioon tutustumisessa. Yliopisto järjesti myös
orientaatiopäivän, jolloin pääsi tutustumaan muihin vaihto-opiskelijoihin. Löysin nopeasti jo
vaihdon alussa aktiivisen kaveriporukan, joiden kanssa vietimme paljon aikaa yliopistossa ja
myös koulun ulkopuolella. Olen myös erittäin tyytyväinen laboratorion valintaan, sillä sain
sekä japanilaisia että kansainvälisiä kavereita, ja pääsin päivittäin käyttämään sekä englantia
että japania.
Sendaissa ja Japanissa ylipäätään oli paljon nähtävää ja koettavaa. Ulkona syöminen on
huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa, enkä juurikaan tehnyt itse ruokaa vaihdon
aikana. Kävimme muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa usein myös kahviloissa, kirpputoreilla
ja karaokessa, ja tuntui että jokaiselle löytyy mieluista tekemistä. Sendaista oli myös hyvät
junat- ja bussiyhteydet niin Tokioon, Tohokun alueelle kuin myös Hokkaidoon, ja lisäksi
Sendaissa on lentokenttä, mikä helpottaa entisestään liikkumista. Teimme muun muassa
syksyllä useita ruskaretkiä Sendain lähialueille ja menimme pienellä porukalla myös Hong
Kongiin.
Vaihto Japanissa oli unohtumaton kokemus, ja olen niin ylpeä itsestäni, että päätin lähteä
vielä ennen valmistumista. Pääsin näkemään toista kotimaatani uusin silmin ja kielitaitoni
kehittyi huimasti. Olen myös kiitollinen kaikista uusista ihmissuhteista, joita pääsin
muodostamaan vaihdon aikana. Samalla opin arvostamaan asioita Suomessa, kuten
väljyyttä, paperitöiden vähyyttä ja ruisleipää. Kiitos vielä MVTT:lle tämän matkan tukemisesta!