1. YLEISTÄ FREIBURGISTA
Freiburg (viralliselta nimeltään Freiburg im Breisgau) sijaitsee Baden-Württembergin osavaltiossa aivan Saksan lounaiskulmassa, noin 30 km päässä Ranskan ja noin 70 km päässä Sveitsin rajalta. Reilulla 220 000 asukkaallaan Freiburg on lähes täsmälleen saman kokoinen kaupunki kuin Tampere. Kaupunki sijaitsee aivan Schwarzwaldin keski-vuoriston kupeessa ja sitä halkoo pieni Dreisam-joki. Keskustan liepeillä kohoaa Schlossberg-kukkula, jolta on hieno näköala kaupunkiin. Freiburgin keskusaukio on Münsterplatz, jolla kohoaa myös Münster, kaupungin vanha kirkko.
Freiburgia kutsutaan usein Saksan kauneimmaksi, ekologisimmaksi, lämpimimmäksi ja aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Freiburgin seutu onkin tilastollisesti Saksan aurinkoisinta ja kuuminta seutua, jolla lämpötilat saattavat kesäisin nousta jopa lähelle 40 astetta. Alueella harjoitetaan suotuisien olosuhteiden johdosta runsaasti viininviljelyä.
Freiburgin ydinkeskusta on kokonaan suljettu autoilta. Liikkuminen kaupungissa onnistuukin kätevästi ratikoilla ja polkupyörillä, joita kaupungissa riittää. (Pyörän hankkimista suosittelisin myös vaihto-opiskelijalle.) Kaupungissa myös hyödynnetään runsaasti aurinkosähköä. Erityisesti Vaubanin kaupunginosa on tunnettu ekologisuuden perikuvana. Näistä syistä kaupunki on saanut vihreän maineensa.
Freiburg on erittäin vanha kaupunki, joka valitettavasti tuhoutui lähes tyystin toisen maailmansodan pommituksissa. Kaupunki on siis rakennettu uudelleen sodan jälkeen, mutta sitä tehdessä on pyritty kopioimaan kaupungin sotaa edeltänyt ulkonäkö. Talot ovat värikkäitä ja sieviä, kadut kapeita ja mutkittelevia. Erityisen viehättävä yksityiskohta ovat keskusta-alueen kävelykatuja reunustavat pienet kanavat, ”Bächlet”, jotka alun perin toimivat kaupungin sammutusjärjestelmänä. Kuuleman mukaan kenestäkään ei tule aitoa freiburgilaista, ennen kuin hän on kastanut jalkansa yhteen kaupungin Bächleistä. Toisen huhun mukaan Bächlessä kahlaaminen johtaa naimisiinmenoon freiburgilaisen kanssa.
2. ENNEN LÄHTÖÄ
Minulle oli jo vuosien ajan, jopa ennen yliopisto-opintojeni aloittamista, ollut selvää, että haluan jossain kohtaa lähteä ulkomaille vaihto-opiskelemaan. Olen aina tykännyt kielten opiskelusta ja uusiin kulttuureihin tutustumisesta, ja opintojen ohessa ulkomaille lähteminen on tehty nykyisin erittäin helpoksi. Vaihtoon lähdin 5. opiskeluvuoteni keväällä.
2.1 Kohteen valinta
Merkittävin syy kohdemaan valintaan oli kieli. Olen opiskellut saksaa 8. luokalta lähtien ja halusin päästä kehittämään kielitaitoani entisestään. Jonkin aikaa arvoin sen välillä, lähtisinkö Saksaan vai Ruotsiin, mutta lopulta Saksa vei voiton.
Ehkä noin kolmantena opiskeluvuotenani päähäni iskostui ajatus, että tahdon lähteä vaihtoon nimenomaan Freiburgiin. Tähän vaikutti suuresti eräs saksalainen kaverini, joka opiskeli Freiburgissa ja kehui aina, kuinka kaunis, lämmin ja aurinkoinen kaupunki on. Myös TTY:n saksanopettajani Norbert Jölich mainitsi Freiburgin ainakin pariin otteeseen saksantunneilla ja kannusti lähtemään sinne. Tuossa vaiheessa tilanne vain oli se, että Freiburgin yliopisto ei ollut TTY:n partneriyliopisto, eli sinne ei voinut hakea TTY:n vaihto-ohjelman kautta. Haku olisi siis pitänyt suorittaa itsenäisesti, mikä olisi tarkoittanut hieman enemmän työtä.
Suurin osa opiskelukavereistani lähti vaihtoon neljännen vuoden syksyllä, mutta itse päätin lähteä vasta myöhemmin, koska koin sen sopivan paremmin opintojeni etenemiseen. Päätin hakea Freiburgiin kesälukukaudeksi 2015. Syksyllä 2014 valmistauduin siis aloittamaan oman hakuprosessini, mutta tarkistin vielä varmuuden vuoksi TTY:n hakukohteet syksyn täydennyshaussa. Yllätyksekseni kohteiden joukosta löytyi myös Freiburg ja pääsin siis suorittamaan haun TTY:n kautta.
2.2 Hakuprosessi
Kuten todettua, selvisin hakuprosessista odotettua helpommalla, kun en joutunutkaan hakemaan kohdeyliopistooni itsenäisesti. Täytin hakulomakkeen TTY:n Mobility Online –portaalissa syksyn täydennyshaussa (eli syyskuussa 2014) ja listasin hakutoiveikseni viisi saksalaiskaupunkia, joista Freiburgin tietysti ensimmäisenä. TTY:n puolelta hyväksyntä Freiburgiin lähdöstä tuli sähköpostitse todella pian, jo lokakuun alussa. Muutaman päivän kuluttua tästä sain myös sähköpostia suoraan Freiburgista. Sähköpostissa oli linkki sähköiseen hakemuslomakkeeseen, joka vielä piti täyttää. Samassa yhteydessä oli myös linkki opiskelija-asunnon hakuun. Täytin yliopiston hakemuksen, mutta jätin hakematta asuntoa.
Hakulomakkeiden täyttämisen jälkeen minun piti vielä laatia Learning Agreement, eli suunnitella alustavasti, mitä kursseja aioin Freiburgissa käydä. Freiburgin yliopiston sivut olivat mielestäni melko sekavat ja hankalat käyttää, ja minulla oli erityisesti vaikeuksia löytää tietoa siitä, milloin mitkäkin kurssit järjestetään. Valitsin lopulta neljä jollain tapaa TTY:n opintoihini liittyvää kurssia ja yhden saksankurssin. Hyväksytin valintani vielä koulutusohjelmani suunnittelijalla, minkä jälkeen molempien yliopistojen kv-koordinaattorit allekirjoittivat paperin.
Virallisen hyväksymiskirjeen Freiburgista sain postitse vasta vuoden 2015 puolella, muistaakseni tammikuussa.
2.3 Asunnon etsintä
Omalla kohdallani kävi todella hyvä tuuri asunnon kanssa, sillä sain kalustetun yksiön aivan Freiburgin keskustasta tuon edellä mainitsemani saksalaisen ystäväni kautta. En siis joutunut millään lailla etsimään asuntoa tai stressaamaan asiasta.
Muiden Freiburgissa opiskelleiden vaihto- ja saksalaisten opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella sain sen kuvan, että Freiburgin asuntotilanne on melko huono ja vapailta markkinoilta on vaikea löytää asuntoa. Vaikutti tosin siltä, että vaihto-opiskelijat löysivät asunnon usein jopa helpommin kuin paikalliset. Lähes kaikki vaihto-opiskelijat olivat saaneet asunnon Studierendenwerk Freiburg-Schwarzwaldin (=SWFR) kautta, joten voin suositella hyödyntämään sitä. Suurin osa omista vaihtokavereistani asui Freiburgin suurimmassa opiskelija-asuntokeskittymässä Studentensiedlung am Seeparkissa eli StuSiessa. StuSien lisäksi Freiburgista löytyy myös muita suuria opiskelija-asuntoloita, esim. Vauban, Händelstraße ja Stühlinger. Suurin osa opiskelija-asunnoista sijaitsee hieman kauempana keskustasta, mutta ratikoilla tai pyörällä kulkeminen onnistuu kätevästi. Kaikkiin yllämainittuihin kohteisiin voi hakea SWFR:n kautta. Lisätietoa ja haku löytyy osoitteesta https://www.swfr.de/wohnen/.
Tavallisin tapa Saksassa on asua isoissa soluasunnoissa eli Wohngemeinschafteissa (=WG), joiden asukasluku on ehkä noin 4-7 henkeä. Tällaisia soluasuntoja myös SWFR:n tarjoamat opiskelija-asunnot pääsääntöisesti ovat. Yksityisiltä markkinoilta WG:itä voi etsiä esim. www.wggesucht.de -sivustolta.
3. FREIBURGIIN SAAPUMINEN
Saksassahan lukukausien ajankohdat ovat varsin erilaiset kuin Suomessa: syys- ja kevätlukukauden sijaan siellä ovat käytössä talvi- ja kesälukukaudet. Kesälukukausi Freiburgissa alkoi virallisesti 20.4. ja päättyi 26.7., mutta ainakin omassa tiedekunnassani luennot alkoivat jo viikkoa aiemmin ja jatkuivat viikon pidempään. Ennen varsinaisen lukukauden aloitusta vaihto-opiskelijoiden olisi ollut mahdollista osallistua maksulliselle kuukauden mittaiselle kielikurssille, joka alkoi jo maaliskuun alussa.
Itse en kielikurssille osallistunut, vaan matkustin Saksaan vasta maaliskuun 30. päivä. Koska Freiburgiin on mahdotonta lentää Suomesta suoraan, lensin itse ensin Helsinki-Vantaalta Stuttgartiin. Mainitsemani saksalainen kaverini oli minua vastassa Stuttgartin lentokentällä ja jatkoimme yhdessä bussilla Freiburgiin. Parin ensimmäisen päivän ajan kaverini siis toimi minulle oppaana, joka esitteli kaupunkia ja auttoi käytännön asioiden hoitamisessa, mistä oli suuri apu.
3.1 Käytännön asioiden hoito
Saksalaiseen kaupunkiin muuttaessa tulee aina käydä rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi paikallisessa virastossa, Bürgeramtissa. Hoidin asian heti ensimmäisten päivien aikana saavuttuani Freiburgiin. Avasin lisäksi saksalaisen pankkitilin Postbankiin ja hankin saksalaisen prepaid-puhelinliittymän. Useat opiskelija-asuntolat vaativat vuokranmaksua saksalaiselta tililtä, mutta itse olin vuokralla yksityishenkilöllä, joten tilin avaaminen ei olisi ollut aivan välttämätöntä. Koin sen kuitenkin hyödylliseksi, sillä tili ei maksanut opiskelijalle mitään ja sain automaattisesti myös tiliin kuuluvan pankkikortin, jolla rahan nostaminen oli ilmaista (kunhan rahaa nosti oman pankin automaateista!). Saksalaisethan suosivat käteistä, joten luottokortilla on turha kuvitellakaan maksavansa esim. ruokakaupassa.
Lisäksi hoidin heti alkuun kaikki opiskelun aloittamiseen liittyvät asiat: kävin maksamassa yliopiston vaatiman 75 € yliopiston kassaan ja hain sairaskassasta vakuutustodistuksen eurooppalaista sairasvakuutuskorttiani (EHIC-kortti) näyttämällä. Toimitin kuitin maksusta ja vakuutustodistuksen Service Center Studiumiin, josta sain mukaani paperisen Studienbuchin. Saksalainen opiskelijakortti tuli myöhemmin kotiin postissa.
Freiburgin yliopiston opiskelijoiden on mahdollista hankkia lukukausikohtainen SemesterCard 89 euron hintaan. Kortilla voi käyttää rajattomasti kaupungin sisäistä julkista liikennettä (ratikoita ja busseja) sekä tietyn alueen sisällä kulkevia lähijunia. Vaikka minulla olikin käytössäni ystäväni polkupyörä, hankin myös SemesterCardin.
3.2 Orientaatiopäivät
Freiburgin yliopiston vaihto-opiskelijoille järjestämä kolmipäiväinen Welcome days –orientaatiotapahtuma alkoi keskiviikkona 8.4.15. Tapahtumaan oli pitänyt ilmoittautua jo etukäteen hyväksymiskirjeen mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Kolmen päivän aikana istuttiin luentosalissa kuuntelemassa esityksiä mm. opiskelusta ja elämisestä yleensä Freiburgissa sekä kierrettiin yliopistoa ja kaupunkia pienemmissä ryhmissä. Minkäänlaista Suomessa käytettävää tutorjärjestelmää Freiburgissa ei tunnettu.
4. OPISKELU FREIBURGISSA
4.1 Albert-Ludwigs-Universität Freiburg
Freiburgin yliopisto on eräs Saksan vanhimmista: se on perustettu jo vuonna 1457. Yliopistossa opiskelee vajaat 25 000 opiskelijaa 11 eri tiedekunnassa. Yliopistossa voi opiskella lähes mitä tahansa teologiasta lääketieteeseen ja taloustieteistä tekniikkaan. Yliopiston eri tiedekunnat on hajautettu ympäri kaupunkia, joten mitään yhtä suurta kampusaluetta ei ole. Yliopiston päärakennukset ja uusi kirjasto sijaitsevat Freiburgin keskustan alueella.
Freiburgissa opiskellessa on erittäin tärkeää tietää, että kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot eroavat rakenteeltaan aivan täysin toisistaan. Kandidaattivaiheessa kurssit ovat rakenteeltaan ”normaaleja” eli koko lukukauden ajan tietyn kurssin luennot ovat joka viikko samaan aikaan ja yhtä aikaa suoritetaan useita kursseja. Maisterivaiheessa sen sijaan kurssit järjestetään kolmen viikon blokeissa, jolloin kerrallaan on käynnissä vain yksi kurssi. Kolmen viikon ajan opiskellaan siis intensiivisesti vain yhtä aihetta (periaatteessa päivittäin noin klo 9-17), minkä päätteeksi pidetään tentti/harjoitustyön palautus/ryhmätyön esitys/muu lopputyö ja kurssi on ohi. Tämän jälkeen alkaa uusi kolmen viikon mittainen kurssi. Kandidaatti- ja maisterivaiheen kursseja on siis käytännössä mahdotonta suorittaa yhtä aikaa, joten kursseja valitessa pitää olla tarkkana, kummasta ryhmästä kursseja ottaa.
Itse suoritin maisterivaiheen kursseja, joten osaan kertoa lähinnä niistä. Maisterivaiheessa kaikki kurssit ovat samanarvoisia, eli niistä saa jokaisesta viisi opintopistettä. Kursseja on tarkoitus ehtiä suorittaa viisi kesälukukauden aikana. Varsinaisia kursseja on myös mahdollista korvata itsenäisillä Current topic –kirjoitelmilla, joista saa yhtä paljon opintopisteitä. Current topicia varten opiskelijan täytyy itse keksiä aihe, etsiä aiheelle sopiva tarkastaja yliopiston sisältä ja ottaa tähän yhteyttä. Aikataulun voi sopia tarkastajan kanssa vapaasti. Current topic –kirjoitelmia voi myös kirjoittaa niin monta kuin haluaa ja näin korvata niin monta kurssia kuin haluaa.
Maisterivaiheessa kursseja voi käydä sekä englanniksi että saksaksi. Kandidaattivaiheessa kurssit ovat sen sijaan pääosin saksaksi.
Koska maisterivaiheessa tentit tai muut loppusuoritukset ovat aina kolmen viikon opiskelun päätteeksi, opetuksen päättymisen jälkeen ei ole enää tiedossa minkäänlaisia suorituksia. Sen sijaan kandidaattivaiheessa tentit ja kirjoitelmien palautukset ovat usein vasta luennointikauden päättymisen jälkeen eli heinäkuun lopulla tai elokuussa, joskus jopa syyskuussa. Omien vaihtarikavereideni tentit sijoittuivat kuitenkin hyvin pitkälti jo heinäkuun loppuun, joten oikeastaan kaikki lähtivät jo ennen elokuun puoliväliä takaisin kotiin.
4.2 Opiskelun aloitus
Itse opiskelin Umwelt und Natürliche Ressourcen– eli Ympäristön ja luonnonvarojen tiedekunnassa. Tiedekunta ei siis kuulunut Tekniseen tiedekuntaan, joten lähestymistapa käsiteltyihin aiheisiin oli hieman erilainen kuin mihin TTY:llä olin tottunut.
Omalta osaltani opintojen aloitus ei sujunut aivan ongelmitta, sillä orientaatiojakson aikana paikan päällä selvisi, että minulle ei koskaan ollut tullut erästä sähköpostia, jonka kaikki muut opiskelijat olivat saaneet. Tuon sähköpostin perusteella muut olivat tehneet lopulliset kurssivalintansa, mutta minulta tämä oli luonnollisesti jäänyt tekemättä. En myöskään ollut ollut tietoinen Freiburgin kandidaatti- ja maisterivaiheen kurssirakenteen eroista ja olin vahingossa valinnut Learning Agreementiini kursseja molemmista tutkintovaiheista. Koska niitä olisi ollut mahdotonta suorittaa yhtä aikaa, jouduin käytännössä valitsemaan kaikki kurssini uudelleen. Toinen yllätys oli, että maisterivaiheen kurssit alkoivat jo viikkoa odotettua aiemmin: hyväksymiskirjeessä lukukauden mainittiin alkavan 20.4., mutta meillä maisterivaiheen opiskelijoilla opinnot alkoivat jo 13.4.
Ikävä puoli kurssivalintojen tekemisestä vasta paikan päällä oli se, että suuri osa kiinnostavista kursseista oli jo täynnä, joten en enää mahtunut mukaan kaikille kursseille, joille olisin halunnut. Erään kurssin jouduin myös aivan viime hetkillä jättämään pois, kun selvisi, että sen käymiseksi olisi tarvittu tiettyjä esitietovaatimuksia, joita minulla ei ollut. Loppujen lopuksi suoritin siis vain kaksi varsinaista saksankielistä kurssia ja kirjoitin yhden itsenäisen Current topic –kirjoitelman.
4.3 Suorittamani kurssit
4.3.1 Ökologisches Energie- und Stoffstrommanagement (5 op)
Kurssilla tutustuttiin kvantitatiivisiin menetelmiin, joilla voidaan tutkia ihmisen erilaisten toimien ympäristövaikutuksia. Oppimistavoitteena oli saavuttaa vahva osaaminen ekotaseiden (life cycle assessment, LCA) sekä energia- ja materiaalivirta-analyysien laatimisessa niin teoriassa kuin käytännössä. Kurssin suoritusvaatimuksiin kuului neljä pienempää laskuharjoitusta, joista kaksi palautettiin arviointia varten, ohjelmistoharjoitus sekä ryhmissä laadittu harjoitustyö ja sen esitys. Kurssi oli melko työläs ja varsinkin alkuvaiheessa päivät venyivät pitkiksi. Laskemista oli paljon. Toisaalta juuri tästä syystä koin kurssin erittäin hyödylliseksi ja itse asiassa melko samantapaiseksi kuin TTY:llä suorittamani kurssit.
4.3.2 Current topic: Utilization possibilities of old landfill sites in Germany (5 op)
Olisin halunnut suorittaa kurssin ”Rehabilitierung von Landschaften”, mutta en valitettavasti mahtunut mukaan. Päätin siis kirjoittaa erästä kurssin aihepiiriä sivuten itsenäisen kirjoitelman vanhojen, käytöstä poistettujen kaatopaikkojen hyödyntämismahdollisuuksista Saksassa. Kirjoitelman ohjepituus oli 10–12 sivua. Tarkastajanani toimi professori Peter Wattendorf, joka myös opetti ”Rehabilitierung von Landschaften” –kurssin. Sain valita itse, haluanko kirjoittaa englanniksi vai saksaksi, ja valitsin englannin. Kirjoitelman teko oli hyvin samantapaista kuin esimerkiksi kandidaatintyön kirjoittaminen ja kehitti varmasti kykyä itsenäiseen työskentelyyn entisestään. Minusta oli hyvä, että yliopistossa oli mahdollista korvata kursseja tällaisilla kirjoitelmilla.
4.3.3 Klimafolgen 2 (5 op)
Kurssilla keskityttiin tarkastelemaan muuttuvan ilmaston aiheuttamia muutoksia maankäyttöön. Aihetta lähestyttiin erityisesti neljästä eri näkökulmasta: maatalouden, metsätalouden, viininviljelyn ja luonnonsuojelun perspektiivistä. Sekä negatiiviset että positiiviset vaikutukset pyrittiin ottamaan huomioon. Kurssin osanottajat jaettiin neljään ryhmään yllämainittujen osa-alueiden suhteen; itse kuuluin metsätalousryhmään. Jokainen ryhmä valmisteli aiheestaan 15 minuutin esityksen, minkä lisäksi jokainen opiskelija laati vielä itsenäisesti aiheeseen liittyvän flyerin eli tiiviin paperisen tietoiskun. Tiedonhakuun kuului pakollisena osana haastattelu jonkun aiheen asiantuntijan kanssa. Lisäksi kurssilla tehtiin päivän mittainen ekskursio, jolla vierailtiin mm. viinitilalla ja luonnonsuojelualueella.
Saksaksi suoritettu haastattelu jännitti minua etukäteen, mutta sujui loppujen lopuksi hyvin ja oli opettavainen kokemus. Itselläni ei myöskään ollut minkäänlaista kokemusta visuaalisten esitteiden laatimisesta, joten flyerin suunnittelu ja toteutus oli uudenlainen ja mielenkiintoinen kokemus, joka ei loppujen lopuksi ollut niin haastava kuin pelkäsin.
4.4 Opintojen päättäminen ja Suomeen paluu
Kuten todettua, meillä maisterivaiheen opiskelijoilla ei ollut luentokauden päättymisen jälkeen enää tenttejä tai muita suorituksia. Sain siis opintoni pakettiin jo heinäkuun aikana.
Ennen Suomeen paluuta piti yliopistolta vielä ”kirjautua ulos”. Tämä vaati sen, että kävi noutamassa yliopiston kirjastosta todistuksen, että ei ollut jättänyt palauttamatta lainattuja kirjoja tai muuta vastaavaa. Todistuksen sai opiskelijakorttia näyttämällä. Tämän jälkeen todistus vietiin Service Center Studiumiin, jossa lukukauden alussa saatuun Studienbuchiin tehtiin merkintä opintojen päättymisestä (mihinkään muuhun Studienbuchia ei tarvittu).
Lisäksi suljin saksalaisen pankkitilini, koska en kokenut, että tulisin sitä jatkossa tarvitsemaan. Käytin viimeiset viikkoni Saksassa ympäri Saksaa matkusteluun ja lensin lopulta takaisin Suomeen viimeisestä kohteestani Münchenistä elokuun 18. päivä.
5. VAPAA-AIKA
5.1 Matkustelu
Freiburg sijaitsee loistavalla paikalla erityisesti Ranskaan ja Sveitsiin suuntautuvaa matkailua ajatellen. Freiburgista pääsee esimerkiksi Postbusilla Ranskan Strasbourgiin noin tunnissa, eikä hintakaan päätä huimaa. Sveitsin, Ranskan ja Saksan rajalla sijaitsevaan Baseliin kulkee Freiburgista suoria junia, minkä lisäksi Freiburgista voi myös ottaa ensin bussin Saksan puolella olevaan Lörrachiin ja jatkaa junalla edelleen Baseliin (tämä tulee ehkä hieman edullisemmaksi). Euroopan suurin järvi Bodenseekään ei ole järin kaukana.
Saksan sisällä bussit ovat pääsääntöisesti halvin liikkumismuoto. Esimerkkifirmoja ovat mm. MeinFernBus, Megabus ja Postbus (kaikkia bussiyhteyksiä voi hakea osoitteesta www.busliniensuche.de). Koska Saksa on pinta-alaltaan suuri maa, kestää bussimatka Freiburgista esimerkiksi Berliiniin yli 10 tuntia, jolloin juna voi olla mukavampi ja nopeampi vaihtoehto. Junalippujen hinnat ovat normaalisti huomattavasti busseja korkeampia, mutta toisinaan Deutsche Bahnillakin on hyviä tarjouksia (www.bahn.de). Baselissa sijaitsevalta EuroAirport-lentokentältä voi myös lentää edullisesti esim. Easy Jetillä Saksan kaupunkeihin tai muihin Euroopan kohteisiin. Freiburgista kulkee kentälle suora lentokenttäbussi, joka maksaa noin 20 €/suunta.
Itse matkustelin niin Ranskan, Sveitsin kuin Itävallan puolella vaihtoni aikana, sekä julkisilla että perheeni ollessa kylässä myös autolla. Lisäksi teimme parin kaverin kanssa helluntailomalla reissun Venetsiaan, jonne lensimme EuroAirportilta. Saksan sisällä tuli luonnollisesti myös kierreltyä, mm. Stuttgartissa, Konstanzissa, Mainzissa, Frankfurtissa, Berliinissä, Kölnissä, Heidelbergissä ja Münchenissä. Saksassa matkustin pääasiassa bussilla muutamaa tarjousjunamatkaa lukuun ottamatta.
Lisäksi olisin vielä halunnut matkustaa Sveitsin Zürichiin ja Italian Milanoon, mutta nämä reissut jäivät ajanpuutteen vuoksi toteuttamatta. Molempiin pääsee Freiburgista kätevästi ja edullisesti bussilla. Milanoon kulkeva bussi ajaa lisäksi Sveitsin Alppien halki, joten näkymät ovat jo matkalla komeat. Bussimatka Zürichiin kestää vain reilun kaksi tuntia.
5.2 Studitours
SWFR:n alla toimii myös Studitours, joka järjestää opiskelijoille erilaisia vaellus- ja kaupunkiretkiä. Studitoursin aikataulut löytyvät osoitteesta https://www.swfr.de/veranstaltungen/studitours/. Käytännössä joka viikonloppu on luvassa jokin reissu Schwarzwaldiin vaeltamaan ja/tai johonkin läheiseen kaupunkiin. Liittymällä Internationaler Clubin jäseneksi (jäsenmaksu 2 €) saa Studitoursin matkoista hieman alennusta. Itse kävin muutamaan otteeseen vaeltamassa Studitoursin ryhmien kanssa Schwarzwaldissa sekä tein päiväretken Mainauhun ja Konstanziin Bodenseen rannalle.
5.3 Liikuntamahdollisuudet
Koska Freiburg sijaitsee aivan Schwarzwaldin kupeessa, ovat ulkoilumahdollisuudet tietysti erinomaiset. Erityisesti vaeltaminen, maastojuoksu ja maastopyöräily ovat suosittuja lajeja alueella. Aivan Freiburgin lähistöllä olevia matalia huippuja ovat mm. Kybfelsen ja Schauinsland. Talviaikaan luonnollisesti myös hiihto ja laskettelu onnistuvat esim. Feldbergillä, Schwarzwaldin korkeimmalla huipulla.
Freiburgista löytyy viisi uimalaa, joista kolme on tavallisia sisäuimahalleja ja kaksi maauimaloita, Freibadeja. Freibadit ovat luonnollisesti avoinna vain kesäaikaan. Kaikista uimaloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.badeninfreiburg.de/willkommen-der-baederwelt-der-freiburger-schwimmbaeder.
Myös yliopisto tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Kaikille Freiburgin korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun kuntosalin jäsenyyden voi ostaa hintaan 90 €/lukukausi tai 150 €/koko vuosi. Lisätietoja kuntosalista löytyy osoitteesta https://www.fgz.unifreiburg.de/. Opiskelijoille järjestetään myös monia maksuttomia ja maksullisia liikuntakursseja. Lisätietoa korkeakoululiikunnasta ylipäänsä löytyy osoitteesta http://www.hochschulsport.unifreiburg.de/.
5.4 Muuta mainitsemisen arvoista
5.4.1 Europa-Park
Europa-Park (http://www.europapark.de/en) on suuri huvipuisto Rustin kaupungissa Saksassa, lähellä Ranskan rajaa ja Strasbourgia. Rustiin pääsee Freiburgista kätevästi junalla noin 40 minuutissa.
5.4.2 aka-Filmclub
Freiburgin yliopiston oma elokuvakerho järjestää yliopiston luentosalissa elokuvanäytöksiä pitkin lukukautta. Kerhoon liittyminen maksaa 3 €, minkä jälkeen näytökset kustantavat normaalisti 1,5 €/kerta. Lisätietoja: http://www.aka-filmclub.de/.
5.4.3 Viinifestivaalit
Kuten todettua, Freiburg sijaitsee otollisella viininviljelyalueella. Tästä syystä kaupungissa järjestetään useita viinifestareita pitkin kesää, mm. St. Georgener Weintage ja Freiburger Weinfest.
5.4.4 Biergartenit
Biergartenit ovat perisaksalaisia ulkoilmaterasseja, joilla voi nauttia oluita ja usein myös pientä suolaista, kuten Brezeleitä. Biergarteneita löytyy Freiburgista useita, mm. Feierling ja Kastaniengarten.
6. LOPPUSANAT
Viihdyin Freiburgissa todella hyvin ja olen erittäin tyytyväinen, että valitsin sen vaihtokohteekseni. Yksi lukukausi kului todella nopeasti, mutta siitä huolimatta koin sen olevan juuri sopivan mittainen aika minulle. Tuon vajaan viiden kuukauden jälkeen oli siis jälleen todella mukava palata koti-Suomeen.
Vaikka saksan kielen taitoni ei edelleenkään yllä lähellekään natiiveja saksan puhujia, laajeni sanavarasto reissussa huomattavasti ja myös oman puheen tuottaminen kehittyi. Vaikka paikallisiin ei tullut kovin paljon tutustuttua oli mukavaa, että lähes kaikki muut vaihto-opiskelijat puhuivat hyvää saksaa, joten käytimme myös ulkkariporukalla englannin sijaan usein saksaa. Toki myös englantia tuli puhuttua ja varmasti sekin kehittyi, varsinkin, kun Freiburgissa oli niin monia yhdysvaltalaisia vaihtareita.
Joiltain osin Saksa tietysti tuotti myös pienen pettymyksen ennakko-odotuksiini nähden. Olin odottanut, että saksalaiset toimintatavat vastaisivat aika hyvin suomalaisia eli että kaikki sujuisi jämptisti, selkeästi ja ajallaan. Tämä luulo karisi heti alkuun, kun opintojen alkamisajankohdan ja kurssivalintojen kanssa oli niin suuria epäselvyyksiä. Myös se yllätti, että monet asiat piti edelleen hoitaa joko postitse tai peräti kasvotusten, eikä netissä, kuten Suomessa on tottunut. Tässä suhteessa toiminta Saksassa siis oli hieman vanhanaikaisempaa.
Kaiken kaikkiaan suosittelen ihan jokaista lähtemään jossain kohtaa opintojaan jonnekin ulkomaille vaihtoon. Omasta mielestäni kohteellakaan ei ole niin väliä, sillä reissusta oppii joka tapauksessa aivan hirveästi ja kokemuksia karttuu rutkasti. Freiburgia voin kuitenkin suositella erityisen lämpimästi vaihtoon lähtöä miettiville. Mikäli joitain kysymyksiä Freiburgiin ja siellä opiskeluun liittyen heräsi, vastaan niihin erittäin mielelläni (veera.koskue@student.tut.fi).
Tampereella 16.11.2015
____________________________
Veera Koskue
