Kaupunkien jätevesien muuttaminen resursseiksi on kiertotalouden kulmakivi. Jäteveden mukana kulkevat ympäristölle ja terveydelle haitalliset aineet on kuitenkin pystyttävä ensin puhdistamaan, jotta ravinteet ja energia voidaan hyödyntää turvallisesti.
Viime vuosina tarve kierrättää jätevesissä olevia ravinteita on kasvanut. Ravinteiden kanssa jäteveteen päätyy kuitenkin entistä enemmän lääkkeitä ja kemikaaleja.
“Jätevesipuhdistamoilla on tärkeä tehtävä haitta-aineiden aiheuttamien riskien hallinnassa”, kertoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Anna Mikola.
MVTT rahoittaa Mikolan professuuria, joka suuntautuu kaupunkien jätevesien käsittelytekniikoiden kehittämiseen. Professuurin lisäksi yhdistys rahoittaa useita Mikolan johtamia tutkimushankkeita.
Jätevesien käsittelystä on olemassa rutkasti kansainvälistä tutkimusaineistoa, mutta sen soveltaminen paikallisiin ympäristöihin on helpommin sanottu kuin tehty. Jätevesiin vaikuttavat muun muassa alueen ihmisten elintavat ja ruokavalio, paikallinen ilmasto sekä ympäröivä teollisuus. Samat puhdistusmenetelmät eivät välttämättä toimi kaikkialla.
Mikolan mukaan nyt on tarpeen tuottaa suomalaisiin olosuhteisiin pohjautuvaa tutkimustietoa. Professuurin ja sitä ympäröivien tutkimusten tavoittena on kehittää suomalaista vesihuoltoalaa ja palvella eri paikkakuntien vesihuoltolaitoksia.
“Yhteistyöllä pienemmätkin kaupungit voivat saada vastauksia ja ratkaisuja vesihuollon tarpeisiin”, Mikola kertoo.
Tutkimustyö pureutuu vesihuollon terveys- ja ympäristövaikutuksiin
Yksi MVTT:n tukema ja Mikolan ohjaama väitöskirjatyö liittyy antibioottien ja antibioottiresistenttien bakteerien leviämiseen jäteveden kautta. Antibioottien tehon häviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi ihmiskunnan suurimmista uhista.
Jätevesipuhdistamoilla ravinteiden poistoon käytetään puhdistajabakteereja. On kuitenkin huomattu, että osa antibiootteista selviytyy puhdistuksesta ja levittää vastustuskykyä puhdistajabakteereihin. Tutkimus selvittää, mitä jäteveden käsittelyssä pitäisi muuttaa, jotta antibioottiresistentit bakteerit eivät aiheuta riskiä ympäristöön.
Tekniikat ja menetelmät tähän ovat Mikolan mukaan olemassa, mutta niiden hiilijalanjälki on otettava huomioon. Eri puhdistustekniikat tai -menetelmät kuluttavat energiaa eri tavoin ja niillä on erilaisia vaikutuksia vesistöihin ja ympäristöön.
“Tavoitteenamme on selvittää, mikä on oikeasti kestävin yhdistelmä.”
Ilmastonmuutoksen torjunnassa moni asia kulminoituu jätevesiin
Vesissä kulkevat haitta-aineet on Mikolan mukaan saatava hallintaan kestävän kehityksen turvaamiseksi. Tutkimuksella voidaan puuttua vesihuoltojärjestelmien aiheuttamiin suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Tulosten vaikutukset koko yhteiskunnan hyvinvointiin tekevät tutkimustyöstä merkityksellistä.
“Valmistuessani alan asiantuntijaksi en osannut aavistaa, kuinka isoihin ja laaja-alaisesti ihmisiä koskettaviin asioihin oma työni tulee linkittymään”, Mikola sanoo ja jatkaa:
“Meidän alalla näkee, että ihmisillä on todella suuri halu ja motivaatio puuttua ilmastokriisiin ja suojella vesistöjä.”
Erityistarvetta vesihuoltoalan tutkitulle tiedolle on kehittyvissä maissa, joissa jätevesien käsittely on vasta alkutekijöissään. Mikolan mukaan tässä piilee valtavaa potentiaalia suomalaiselle yritystoiminnalle. Kotimaiset yritykset voivat tarjota täällä testattuja jäteveden käsittelymenetelmiä isoille markkina-alueille kuten Kiinaan ja Intiaan, jossa ollaan myös herätty ympäristön ja vesistöjen suojelemisen tärkeydelle.
“Kun olemme osoittaneet, miten ratkaisut meillä toimivat, suomalaiset yritykset voivat lähteä valloittamaan maailmaa”, Mikola visioi.
