Sarianna Salmisen väitöskirja Turun yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Human and Climate-induced Changes in Boreal Varve Characteristics and Preservation, suomeksi Ihmistoiminnan ja ilmaston vaikutus boreaalisten vuosilustojen ominaisuuksiin ja säilymiseen.
Järvien pohjalle kerrostuva muta eli sedimentti paljastaa, miten järvet reagoivat muutoksiin ilmastossa ja ihmistoiminnassa. FM Sarianna Salminen selvitti väitöskirjassaan, miten kuusi erilaista Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevaa järveä ovat reagoineet ilmaston ja ihmistoiminnan muutoksiin viimeisten 200 vuoden aikana.
Jotta muuttuvan ilmaston ja ihmistoiminnan seurauksia voitaisiin ennustaa tarkemmin, on tutkittava vastaavuuksia menneisyydestä. Vastaavuuksia tutkimalla pystymme myös varautumaan muutosten aiheuttamiin seurauksiin paremmin. Järvimutia tutkittaessa menneisyys on avain tulevaisuuteen.
Järvet reagoivat muutoksiin ilmastossa ja ihmistoiminnassa eri tavoin
Järven pohjalle voi muodostua vuosilustoja, jotka ovat puun vuosirenkaita muistuttavia vuosikerrostumia ja jotka johtuvat järveen kerrostuvan aineksen suuresta vuodenaikaisvaihtelusta.
Tutkimalla vuosilustoja voimme ennustaa, miten erityyppiset järvet reagoivat muuttuvaan ilmastoon ja ihmistoimintaan. Kaikki järvet eivät reagoi valuma-alueella tapahtuviin muutoksiin samalla tavalla, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi järven muoto ja syvyys, valuma-alueen ominaisuudet sekä järven rehevyystaso.
– Esimerkiksi Itä-Suomessa sijaitsevassa tutkimusjärvessä ilmaston vaikutus on vahvasti nähtävillä järvimudassa, vaikka valuma-alueella on tapahtunut soiden ojitusta. Lustojen avulla on nähtävissä, että ensisijaisesti ilmasto vaikuttaa järveen kerrostuvan eloperäisen aineksen määrään ja laatuun, vaikka soiden ojituksen vaikutuksen voisi olettaa olevan nähtävissä, Salminen kertoo.
Salmisen mukaan toisaalta toisessa Keski-Suomessa sijaitsevassa vähäravinteisessa tutkimusjärvessä ihmistoiminta, kuten metsänhakkuut, ovat kääntäneet järven reagoinnin sateisuuden vaihteluihin päinvastaiseksi. Aikaisemmin korkea sademäärä on vähentänyt tähän järveen kerrostuvan eloperäisen aineksen määrää, mutta ihmistoiminnan vaikutuksesta korkea sademäärä on alkanut lisäämään tätä.
Vakavasta rehevöitymisestä kärsineessä tutkimusjärvessä, Lahden Vesijärvessä, ihmistoiminta ja sen vaikutukset järveen ovat olleet niin huomattavia, että ne peittävät ilmaston vaikutukset. Luultavasti aiemmin järveen valuneista jätevesistä seuranneen rehevöitymisen takia esimerkiksi sadannan vaikutus järveen kerrostuvan materiaalin määrään ei ole havaittavissa.
Vuosilustot kertovat hapettomien pohjien laajuudesta
Järven pohjassa olevat vuosilustot heijastelevat järven pohjan hapettomuutta. Tässä tutkimuksessa vuosilustojen avulla saatiin ensimmäistä kertaa selville, kuinka hapettomien alueiden laajuus on muuttunut viimeisten 200 vuoden aikana suomalaisessa järvessä.
– Itä-Suomessa sijaitsevassa tutkimusjärvessä talven lämpötila ja syksyn sateisuus ovat säädelleet järven hapettomien alueiden laajuutta viimeisten 200 vuoden aikana, Salminen toteaa.
Järven kehityskulku on nähtävissä vuosilustoissa
Järvimudasta voi nähdä historiallisia tapahtumia jopa paljaalla silmällä. Esimerkiksi sataman ruoppauksen voi nähdä viiden kilometrin päästä olevassa syvänteessä hyvin erottuvana, savipitoisena kerroksena.
Lustojen avulla pystyttiin jäljittämään järven kehityskulkua lisääntyneen ihmistoiminnasta alusta voimakkaaseen rehevöitymiseen, jätevesien käsittelyn alkamiseen ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksiin Lahden Vesijärvessä.
– Sen lisäksi, että ihminen voi toiminnallaan aiheuttaa vuosilustojen muodostumista, muodostuminen voi myös päättyä kunnostustoimenpiteiden tuloksena. Tämä Vesijärvessä havaittu vuosilustojen muodostumisen päättyminen on ainutlaatuista verrattuna muihin suomalaisiin vuosilustojärviin, joissa vuosilustonmuodostus on luonnollista ja alkanut jo tuhansia vuosia sitten, Salminen toteaa.
Väitöskirjan verkko-osoite on: https://www.utupub.fi/handle/10024/153707
